Turkkilaiset munat - viikonlopun aamiaisherkku

Suolaiseksi maustettua kylmää jogurttia, uppomuna ja ruskistettua voita. Ei välttämättä kuulosta kovin herkulliselta yhdistelmältä, mutta uskokaa epäilijät kun kerron: turkkilaiset munat ovat jotain aivan käsittämättömän hyvää. Resepti on roikkunut pitkään luonnosten joukossa. Nyt päätin ottaa itseäni niskasta kiinni. Onhan tulossa viikonloppu! Kannattaa tarkistaa, että kaapissa on turkkilaisen jogurtin lisäksi ainakin voita ja tuoreita kananmunia. Uppomunat onnistuvat parhaiten tuoreista kananmunista. Loput tarvittavat aineet löydät reseptistä, jos jotain puuttuu niin kokeile soveltaa. 

*

Turkkilaiset munat

2 annosta

2 kananmunaa

2 l vettä

1 dl väkiviinaetikkaa

Jogurttikastike

3 dl turkkilaista maustamatonta jogurttia

pieni valkosipulinkynsi hienonnettuna

suolaa ja mustapippuria myllystä

mustapippuria

muutama tippa sitruunan mehua ja kuoriraastetta

Lisäksi

ruskistettua voita 

savupaprikajauhetta

chilihiutaleita

ehkäpä tuoreita yrttejä

Valmista ensimmäiseksi jogurttikastike sekoittamalla ainekset keskenään. Mausta kastike oman maun mukaan ja muista maistaa jogurttia.

Ruskista seuraavaksi voi. Pilko voita paksupohjaiseen kattilaan ja anna sen sulaa. Jatka voin paahtamista kattilassa, kunnes siitä alkaa nousta paahtunut pähkinäinen tuoksu. Lämpötilan kanssa kannattaa olla tarkkana. Maltti on valttia, eikä hellan nuppeja kannata vääntää kaakkoon. Tietyn pisteen jälkeen voi palaa helposti, mutta periaatteessa on parempi, mitä pitempään uskallat paahtaa. Kun voi on mielestä, nosta kattila hetkiseksi hellalta sivuun. Voi tasaantuu niin, että palaneet proteiinihippuset painuvat pohjalle ja kirkas paahtunut voi jää pinnalle. Kirkas voi on helppo kaataa puhtaaseen astiaan. Jos haluaa olla tarkka, voin voi halutessaan siivilöidä. Ihan pientä määrää voita on vaikea ruskistaa, kannattaakin ruskistaa kerralla hieman enemmän. Vannon, että kaikki tulee syödyksi. Ruskistettu voi säilyy hyvin jääkaapissa, ja sitä voi käyttää ihan mihin vain esimerkiksi leivän päälle vaahdotettuna tai sellaisenaan, paistamiseen, kakkutaikinaan tai pannariin. Voit maustaa voin savupaprikajauheella tai vain lisätä molemmat erikseen valmiiseen annokseen.

Viimeisimmäksi valmisa uppomunat, että ne pysyvät lämpiminä. Keitä vesi kasarissa tai mahdollisimman laakeassa kattilassa. Anna veden kiehua hetki, jotta ilmakuplat katoavat vedestä. Riko munat esimerkiksi kahvikuppiin tai pieneen lasiin. Yksi muna yhteen lasiin. Huolehdi, että keltuainen säilyy ehjänä. Kun vesi poreilee tasaisen hitaasti, lisää kattilaan etikka. Pyöräytä reikakauhalla vedelle vauhtia ja kaada munat ripeästi, mutta varovasti yksi kerrallaan veteen. Munat kannattaa kaataa aivan veden pinnan läheltä, jotta ne pysyisivät paremmin kasassa ja pinnasta tulee tasainen. Kypsennä munia 2-3 minuuttia. Kahden minuutin muna on täysin valuva. Nosta munat hetkeksi talouspaperin päälle, jotta ylimääräinen vesi valuu pois.

Kun kaikki osaset ovat valmiina kokoa annos lautaselle tai kulhoon. Laita alimmaiseksi maustettua turkkilaista jogurttia. Asettele sen päälle uppomuna ja valuta hieman ruskistettua sulaa voita. Koristele savupaprikajauheella ja chilihiutaleilla. Jos haluat, voit lisätä myös yrttejä. 

Nautiskele aamiaiseksi tuoreeseen leipään dipaten.

*

Ekalla kerralla tein ahneuksissani turkkilaiset munat kahdella uppomunalla per annos. Annos oli todella tuhti ja aivan liian iso. Yksi muna riittää vaikka olisi nälkäistäkin porukkaa.

Ainakin meillä sunnuntain aamiaisiin on panostettu viime aikoina. Melkein aina on jotain kananmunasta. Viime aikojen onnistuneita aamiaisherkkuja ovat olleen mm. Dutch baby, joka kelpaa kyllä vaikka lounaaksikin. Toinen hitti oli kuppipannukakut. Näitä herkkuja voi höystää vaikka kylmäsavulohella, pekonilla tai laadukkaalla kinkulla. Ja kolmas pilvimunat. Meillä alkaa huomenna kokonaisen viikon kestävä kasvisruoka kokeilu, joten turkkilaiset munat ovat vahvasti ehdolla sunnuntaiaamuun. Toinen vaihtoehto voisi olla ihana avokadotoast. Usein sunnuntain aamiaispöydästä löytyy myös karjalanpiirakoita ja vähän parempaa leipää. Turkkilaisten munien kanssakin kannattaa panosta leipään. Maalaisleivät ja vaaleat hapanjuurileivät ovat täydellisiä! Ja hei, muistakaan myös smoothiet, etenkin, jos pakastimesta löytyy vielä viime kauden marjoja.

Mukavaa viikonloppua ja rentouttavaa kesälomaa koululaisille!

Kuppipannarit - pannarin uusi muoto

Sain monta kysymystä kuppipannareitten reseptistä, kun julkaisin kuvan meidän sunnuntaisesta aamiaiskattauksesta instagramissa. Olen jo muutamalle reseptin kirjoitellut ja lähettänyt ja nopeimmat ovat sen ehtineet testatakin. Päätin nopeasti kirjoittaa ohjeen myös tänne blogiin, kun kysymyksiä reseptistä satelee edelleen. Jääpänhän samalla muistiin itsellekin. Kuppipannarit sopivat nimittäin myös vaikkapa koululaisten välipalaksi tai miksei iltapalaksikin. Kuppipannarit tehdään ihan tavallisesta pannaritaikinasta, mutta ne paistetaan muffinssipellillä. 

* 

Kuppipannarit 

12-14 pannaria

2 munaa  

4 dl maitoa 

2 dl vehnäjauhoja 

ripaus suolaa 

1 rkl sokeria 

2 rkl juoksevaa oivariinia 

juoksevaa oivariinia pellin öljyämiseen.

Riko kananmunien rakenne rikki voimakkaasti vispaten. Lisää maito ja muut aineet. Sekoita hyvin ja jätä taikina noin 10 minuutiksi turpoamaan. 

Voitele muffinssipellin kolot oivariinilla tai muulla käyttämälläsi öljyllä. Kaada taikinaa kuhunkin koloon noin puoleen väliin saakka. Taikina kohoilee kypsyessään voimakkaasti. 

 

Paista 225 asteisessa uunissa vartin verran.

Tarjoile kuppipannarit suolaisten tai makeiden täytteiden kera.

* 

Minulla on 12 muffinssin vuoka. Taikinaa tuntui olevan sen verran reilusti, että laitoin sitä vielä pariin pieneen uuninkestävään vuokaan. Muutama pellillä valmistetuista pannareista oli sen verran pienempi, että ehkäpä taikina olisi mahtunut kokonaisuudessaan muffinssipellillekin. 

Nostelin aamiaispöytään pannareiden täytteeksi vappuviikonlopulta jääneitä herkkuja, joiden ajattelin sopivan pannareiden höysteeksi. Suolaisiin pannareihin oli kylmä- ja lämminsavulohta, punasipulihilloketta sekä guacamolea ja makeisiin vaahdotin kuohukermaa, jota maustoin appelsiinituorejuuston lopuilla. Makeita pannareita varten löytyi jääkaapista myös vadelmahilloa. 

Tämä kevät on hellinnyt juhlapyhillä ja vapailla niin, että tavallista paremman aamiaisen kattaminen on onnistunut useita kertoja. Edessä on vielä helatorstain pitkä viikonloppu ja tietysti ensi sunnuntain äitienpäivä. Sen suhteen minulla on high hopes!

Pilvimunat ja korona-ajan juhlat

Näinä aikoina juhliminen vaatii kekseliäisyyttä, mutta kyllä se jollakin tavalla onnistuu, jos on tahtoa ja mielikuvitusta. Juhlia ei tarvitse perua, ne voi siirtää. Juhlat voi juhlia verkossa tai ihan vaan oman perheen kesken. Huhtikuu on juhlakuukausi omien tyttärien lisäksi iso joukko sukulaisia on syntynyt huhtikuussa ja usein myös lempiruokajuhlani pääsiäinen osuu huhtikuulle. Me päätimme siirtää lasten syntymäpäivät tulevaisuuteen, ja viettää tässä hetkessä juhlia ihan vaan oman perheen kesken. Jo hyvissä ajoin sovittuna oli, että esikoisen syntymäpäivänä tilataan lounaaksi noutoruokaa - juhlan kunniaksi. Sunnuntaina, joka on sopivasti apukokkien syntymäpäivien välissä, syödään brunssi - juhlan kunniaksi. Ja tänään kuopuksen synttärikahvit juodaan metsässä - juhlan kunniaksi. Tämän päivän jälkeen 14-vuotiasta ja 11-vuotiasta on siis huomioitu kerran erikseen ja kerran yhdessä. Ihan kivasti juhlaa, eikö vaan?

Meidän brunssimme on hyvin aamiaismainen. Pöytään kasataan marjoja ja/tai hedelmiä, croisantteja, nutellaa, juustoa ja leikkeleitä. Aina on jotain lämmintä. Tuoremehu saattaa olla jotain vähän arkimehua parempaa ja aikuisille on kuohuviiniä. Viime sunnuntaina kuohuviini oli upgreidattu shamppanjaksi ja munaakin oli kahdessa muodossa. Nostin ylimääräisenä yllätyksenä jokaiselle "keitettyn munan" munakupissa. Pokka piti huonosti, sillä vitsi alkaa olla vanha: munakupin muna oli mignon. Tämän postauksen juttu on oikeastaan se oikea kananmuna. Nimittäin lauantaina bongasin Silläsipulia-blogista pilvimunan, ja sitä oli heti päästävä kokeilemaan.

*

Pilvimuna 

ainakin 1 per syöjä

kananmunia

suolaa

mustapippuria

parmesaaniraastetta

Erottele valkuaiset ja keltuaiset. Jätä keltuaiset munankuoreen odottamaan ja laita valkuaiset vatkauskulhoon. Vaahdota valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Voit maustaa vaahtoa halutessasi parmesaaniraasteella. Viidelle munalle käytin noin 2 rkl parmesanraastetta

Nostele pellille leivinpaperin päälle kova valkuaisvaahto yhtä moneksi kasaksi kuin sinulla on keltuaisia. Tee keskelle kolo. Kypsennä 200 asteisessa uunissa noin 4 minuuttia. Tässä ajassa valkuainen ehtii ottaa hiukan väriä.

Ota pelti uunista ja kippaa valkuaispilven koloihin keltuaiset. Jatka kypsennystä uunissa, kunnes keltuainen on haluamassasi kypsyydessä. Sillä sipulia-mallin mukaan kypsensimme valkuaisia vielä 3 minuuttia, jonka jälkeen keltuainen oli mukavan valuva. Pienin keltuainen rikottiin, jotta se ehti kypsyä hieman muita enemmän ja oli syöjälleen mieleinen

Mausta suolalla ja mustapippurilla. Halutessasi voit käyttää maustamiseen myös yrttejä, parmesania, pekonia jne. Meillä mentiin perussetillä, sillä tarjolla pilvimunien kanssa oli pekoniparsaa ja muita höysteitä.

*

Sillä sipulia -porukan pilvimunat olivat kuvista päätellen rakenteeltaan paremmin onnistuneita kuin meillä. En tiedä johtuuko pienoinen lässähätäminen siitä, että keittiössä oli niin monta kokkia, vai siitä, että valokuvaaja oli hidas. Joka tapauksessa munat olivat herkullisia ja helppoja valmistaa. Niitä tekee nätisti isommallekin porukalle aamiaiseksi ja kuitenkin ne ovat vähän tavallisia paistettuja munia spesiaalimpia. 

Poikkeuksellinen aika, vaatii poikkeuksellisia toimenpiteitä myös aamupalojen osalta. Jos vain ehdin, tulossa lienee toinenkin munajuttu, jota kannattaa kokeilla pääsiäisen pyhinä. Näinä arkoina monet ilot ja nautinnot liittyvät ruokaan, eikä se ole ollenkaan huono juttu. Mulle kelpaa kyllä!

Dutch baby kylmäsavulohitäytteellä

Kun kaapissa on kananmunia, ei ole mitään hätää. Kananmunissa on oikeasti avaimet vaikka mihin. Kovin monta muuta ainesosaa ei tarvita, että pystyy loihtimaan sekä makeita että suolaisia herkkuja - ja ihan oikeaa ruokaakin - lounasta tai päivällistä. Dutch baby eli paistinpannupannari kananmunaruoka yli muiden. Tämä ihmeellinen hollantilainen, joka alkuperä on oikeasti saksalainen taipuu, sekä makeille, että suolaisille täytteille. Dutch baby on täydellinen hitaisiin aamuihin, kevyeksi lounaaksi, välipalaksi, jälkiruuaksi tai ruokaisaksi iltapalaksi. 

Dutch babyssa on jotain, joka vetoaa kaikkiin niihin, jotka tykkäävät lätyistä ja pannareista. Lohturuuaksi minä sen luokittelisin. Kirjoittelen blogiin ensin suolaisen version. Suolainen Dutch baby täytettiin meillä kylmäsavulohella, ja vähän kaikella muullakin, mitä jääkaapista sattui löytymään. Juuri tämä baby tasattiin touhukkaan sunnuntaipäivän lounaaksi neljälle hengelle. Varaa siis iso uuninkestävä paistinpannu tai pienennä taikinaa. Esimerkiksi kolmen munan taikina mahtuu hyvin halkaisijaltaan 25 cm paistinpannuun,  joka on valurautapannulle varsin tavallinen koko. Iso paistinpannuni on halkaisijaltaan 30 cm ja siihen tämä 5 kananmunan resepti oli passeli. 

*

Dutch baby kylmäsavulohitäytteellä

4 annosta

5 kananmunaa

5 dl maitoa

25 g voita

2,5 dl vehnäjauhoja

2 rkl maissitärkkelystä

1 tl suolaa

mustapippuria

täyte

kylmäsavulohta

keitettyä perunaa

puolikuivattuja tomaatteja
punasipulia

tilliä 

kapriksia

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Laita voi paistinpannulle ja paistinpannu uuniin.

Riko munat kulhoon ja vatkaa ne sähkövatkaimella kevyeksi vaahdoksi. Sekoita joukkoon muut aineet.

Ota paistinpannu uunista, ja kääntele niin, että voi leviää joka puolelle paistinpannua. Kaada taikina pannulle ja paista 200 asteisessa 15-  20 minuuttia. 

Sillä aikaa kun pannari on uunissa, valmistele täytteet. Kun pannari on kypsää, nosta se pois uunista ja asettele täytteet pannarin päälle. Tarjoile heti.

*

Kuohkea ja upeasti uunissa kohoileva pannari on sellainen herkku, että se katoaa pöydästä alta aikayksikön. Ilmavan pannarin salaisuus sähkövatkain. Kananmunat kannattaa vatkata kunnolla. Taikinaan ei todella tarvitse lisätä kohottavia aineita kuten leivinjauhetta tai soodaa. Valurautapannulla pääsee aavistuksen rapeampaan lopputulokseen, mutta muullakin uuninkestävällä pannulla onnistuu. Käsittääkseni myös massitärkkelys lisätään taikinaan juurikin rapeuttamaan lopputulosta.

Täytemahdollisuuksia pannarille on rajaton määrä. Vinkkinä sanonkin, että kannattaa hyödyntää täytteissä jaakaapin jämäruokia. Tällä kerralla käyttämistäni täytteistä kala oli tietenkin tuoretta, mutta perunat ylijäämää edellisiltä aterioilta. Usein kaapista löytyy muitakin kasviksia, juustoja tai leikkeleitä, jotka sopivat munakkaaseen mainiosti.

Aiemmin jo kirjoittelin, että Dutch babysta voi tehdä myös makean version. Kiinnostaako resepti?

Shakshuka - kiireettömän päivän aamiainen, kiireisen lounas

Koko kevät ja alkukesä on ollut uskomattoman kiireistä aikaa. Lähipiirissäkin on tämä varmasti huomattu, eipä ole ennätetty viettää aikaa suvun parissa. Oikeastaan ei ole ollut mitään kummallista. Aikuisilla paljon töitä ja joitakin menoja, vapaa-ajan juttujakin. Lapsilla lukukauden loppu koulussa ja harrastuksissa. Eihän siinä paljon muuta tarvita. Isäkin kysyi jo puhelimessa, että syödäänkö teillä edes enää ollenkaan. Viittasi pitkään hiljaisena olleeseen blogiin. No on meillä syöty. Aika huonosti tosin. Usein valmisruokaa, paljon purkkitonnikalaa, puuroa, samaa soppaa päiväkaupalla ja niin edelleen. Mutta hengissä on pysytty! Yksi aivan loistava raaka-aine kiireen keskellä on kananmuna. Sitäkin on syöty paljon. Viimeisin villitykseni on shakshuka. Taas sellainen ruoka, joka on niin vaikea kirjoittaa, että melkein joka kerran pitää tarkistaa kirjoitusasu.

Shakshuka on Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä peräisin oleva yhden pannun ruoka, jossa kananmunat hyydytetään tomaattikastikkeseen. Ruuan voi valmistaa kokonaan hellalla, mutta munat voi laittaa hyytymään myös uuniin.  Länsimaissa shakshukaa tarjotaan perinteisimmillään aamiaisella ja brunssilla, mutta se kelpaa hyvin myös lounaaksi, kevyeksi päivälliseksi tai iltapalaksi. Todistetusti! Variaatioita reseptiin on useita - ja niinkuin parhaissa kotiruuissa - niin tässäkin voi käyttää niitä raaka-aineita, joita kaapista löytyy. Ruokaisamman version saa aikaiseksi, jos pannuun lisää vaikkapa kikherneitä tai juustoa. Tässä kuitenkin ihan perusresepti, josta on hyvä aloittaa.

*

Shakshuka

sipuli kuutioituna

punainen suippopaprika pilkottuna

puolikas punaista chiliä pilkottuna pieneksi

sellerinvarsi pilkottuna

(pieni valkosipulin kynsi pilkottuna)

ruokaöljyä

1 tl jeeraa

1 tl savupaprikaa

hieman suolaa

ripaus sokeria

1 tlk (400 g) tomaattimurskaa

1 dl vettä

4 kananmunaa

muutama pyöräytys mustapippuria myllystä

tuoretta korianteria tai lehtipersiljaa

Kuullota pieneksi pilkottuja kasviksia öljytilkassa. Chili ja valkosipuli kannattaa lisätä vasta loppuvaiheessa kuullotusta. Ne palavat helposti. Mikäli tarjoat shakshukan aamiaisena voit jättää valkosipulin kokonaan poiskin.

Lisää kuullottuneiden ja pehmenneiden kastikkeiden päälle mausteet. Sekoittele hyvin sekaisin. Lisää pannulle tomaattimurska ja vesi. Kiehauta ja jätä muutamaksi minuutiksi kypsymään.

Lisää kananmunat paistokseen yksitellen. Riko kananmuna lasiin ja tee pieni kuoppa paistokseen. Kaada kananmuna koloon. Älä sekoita. Anna kananmunien hautua erillään. Hauduttele noin kymmenisen minuuttia kunnes kananmunat ovat mieleisiäsi. Kannen alla hautuu tietenkin nopeammin, ja uuniinkin shakshukan voi kuulemma tässä vaiheessa laittaa. Itse en ole koskaan viitsinyt lämmittää tämän vuoksi uunia.

Koristele tuoreilla yrteillä ja nauti hyvän vaalean leivän kanssa. Shakshuka on ihan parasta kun kastiketta imeyttää leipään.

*

Onneksi kevään kiireet ovat hellittäneet. Tosin työkiireiden tilalle ovat tulleet kesä- ja lomakiireet. Ne ovat kuitenkin eri kiireitä ne. Saa olla oman itsensä herra ja kuluttaa aikaa kuten itse tahtoo. Vaikka sitten paremmin syömiseen. Toivottavasti aikaa riittää enemmän myös blogille. Varastossa on kyllä muutamia ruokareseptejä ja kuvia tänne jaettavaksi, onpa pari leivontajuttuakin. Talvilomasta saakka on roikkunut luonnoksissa muisteluita Thaimaan matkasta. Eli kaikkea sellaista on luvassa. Pysykää kanavalla!

Kaurapuuro hiljaa haudutellen

Jo kauan aikaa sitten hoksasin, että on olemassa kahta erilaista puuroa: mikropuuroa ja kattilapuuroa. Mutta vasta aivan viime aikoina havahduin siihen, että ei ole aivan sama mistä hiutaleista puuronsa keittelee. Oikeastaan tuo herääminen hiutaleiden suhteen on tämän syksyisen Tampereen kauppahalli yhteistyön ansiota. Valliuksen vihannespuodin Minna toivoi, että ruokabloggarina nostaisin puuroja esille. Ja mikäs siinä, sehän sopii mainiosti. Olen puuroihminen kuten aiemmin olen kertonut. Postauksen lopusta löytyy listaus aiemmin blogatuista puuroresepteistä, jotka ovat muuten kovin suosittuja. Mutta ennen tuota listausta kerron teille muutaman kaurapuuro niksin ja perusreseptin.

*

Kaurapuuro

2-3 annosta

5 dl vettä

2 dl kaurahiutaleita

ripaus suolaa

Mittaa vesi kattilaan ja lisää suola. Suolaa kannattaa lisätä, koska se korostaa kauran makua. Kiehauta neste ja lisää hiutaleet sekaan kevyesti sekoitellen. 

Laita levy pienelle haudutuslämpötilalle. Puuron keitossa ei kannata hötkyillä. Hitaasti hauduttaen tulee maukkain ja rakenteeltaan optimaalisin puuro. Hiutaleista riippuen valmista puuroa voi saada aikaiseksi viidessäkin minuutissa, mutta aikaa kannattaa varata vähintään 10-15 minuuttia. Pidempikään haudutus ei tee huonoa. Jos haudutat puuroa pitkään, tarkkaile nesteen määrää.

Sekoittele puuroa välillä varovasti sen hiljaa kypsyessä. Liian paljon ei kannata sekoittaa, koska se tekee puurosta "limaista".

Kun puuro on kypsynyt hiljakseen vajaa kymmenen minuuttia, levyn voi sammuttaa kokonaan. Puuro kannattaa jättää kannen alle vielä tekeytymään muutamaksi minuutiksi. 

*

Puuro on oivallinen aamiainen. Tosin kun puuroa syö aamiaiseksi, pitää muistaa syödä puuron kanssa myös jotain proteiinipitoista. Pelkkä puurolautasellinen ei pidä nälkää loitolla lounasaikaan saakka. Minusta puuro on parasta voisilmällä, nimenomaan VOIsilmällä. Toiset tykkäävät syödä puuronsa marjojen tai kiisselin kanssa. Eivätkä ne minunkaan puurolleni tavaton lisäke ole. Etenkin aamiaispuuroon saatan lisätä marjoja ja raejuustoa, rahkaa tai jogurttia, jolloin proteiini tulee syötyä samalla kerralla. Toisinaan meillä syödään puuroa myös lounaaksi ja joskus jopa iltapalaksi.

Olen puurojen suhteen kaikkiruokainen. Suuria suosikkejani ovat myös riisipuuro ja mannapuuro. Vispipuuro on niin hyvää, että sitä voisi syödä, vaikka miten paljon. Puurorakkaus saattaa kulkea perimässä, sillä myös kuopus pitää puuroista. Tästä on jo vuosia, kun kuopus pyysi minua keittämään rapukattilalla mannapuuroa. Rapukattila on 10 litraa. En keittänyt. Viime aikoina meillä on innostuttu myös tuorepuuroista, mutta ne taitavat kuitenkin olla enemmän kesän juttu. Tällaisina aikoina sitä kaipaa lämmintä puuroa. Tosin teini tehköön tuorepuurojaan, kun ne hänelle kerran maistuvat parhaiteen. Tuorepuurokin on mitä parhain aamiainen tai välipala.

Viikonloppukokin puuroreseptejä:

• kookosriisipuuro
• laktoositon riisipuuro
• yön yli uunissa hautunut riisipuuro

• ohrapuuro uunissa

• mustikkapuuro
• vispipuuro

• pekonipuuro eli savory oatmeal

• tuorepuuro mantelimaidosta ja chiansiemenistä
• mangotuorepuuro piimästä
• porkkanatuorepuuro

Yhteistyö: kaurahiutaleet saatu tuotenäytteenä Vallius vihannespuodista

Porkkanatuorepuuro

Olen puuroihminen. Henkeen ja vereen. Kuopus on perinyt ominaisuuden ja tuorepuurojen myötä myös esikoinen on uudelleen innostunut puuroasiasta. Tämän hetken hitti on mantelimaitoon tehty puuro. Tuorepuurosta saa itse asiassa tosi terveellisen, monipuolisen ja täyttävän aamiaisen, kun illalla jaksaa nähdä vähän vaivaa.

*

Porkkanatuorepuuro

1 annos

1 dl kaurahiutaleita

2 dl mantelimaitoa

pieni porkkana hienoksi raastettuna

muutama saksanpähkinöitä

noin 2 rkl cashewpähkinöitä

ripaus kanelia

ripaus inkivääriä

vähän vaahterasiirappia

mangokuutioita 

tyrnejä

Mittaa lautaselle kaurahiutaleet, mantelimaito, porkkanaraaste ja suurin osa pähkinöistä. Pähkinöitä kannattaa kämmenen pohjalla murskata vähän pienemmäksi. Sekoita ja laita jääkaappiin tekeytymään yön yli.

Mausta puuro aamulla kanelilla, inkiväärillä ja vaahterasiirapilla ja sekoita.

Asettele koristeeksi mangokuutioita, tyrniä ja loput pähkinöistä.

*

Makean ystävä voi lorauttaa puuroonsa suuremman määrän vaahterasiirappia. Itse en siirappia makeuden vuoksi kaivannut, sillä puuron päälle kuutioimani espanjalainen mango, jonka satokausi on näin syksyllä, toi puuroon riittävästi makeutta. Varsinkin kun porkkanatkin ovat aika makeita. Tosin taidan tykätä happamasta ja kirpeästä. Lisäsinhän puurooni jäisiä tyrnejäkin. Vaahterasiirapissa on kuitenkin omanlaisensa aromi, jota rakastan. Erityisen hyvin se sopii mielestäni pähkinöihin.

Maistuuko sinulle tuorepuuro? Reseptejä saa vinkata. Jos teini tykkää syödä aamiaiseksi puuroa, häntä on kannustettava puuhassa kaikin tavoin. Esimerkiksi uusilla resepteillä.

Itse tehty viili ja mansikkagranola

Aina kesällä tulee sellainen olo, että pitäisi tehdä itse viiliä. Tämäkin kesä ehti kääntyä syksyksi ennen kuin tartuin toimeen. Itse tehdystä viillistä tulee mummula mieleen. En kyllä muista mummulasta sitä viilin tekemistä, mutta mielessä on savunharmaat lasikulhot, jossa sitä itsetehtyä viiliä oli. En tiedä olisinko ryhtynyt vieläkään viilintekoon ilman pakastekuivattuja mansikoita. Oikein sieluni silmin näin mansikkaisen myslin mansikkatarjottimella viilikuppien kanssa. Jotenkin ne mansikatkin vievät ajatukset sinne mummulaan. Mielikuvaa viilistä ja mansikoista oli lähdettävä toteuttamaan.

*

Itsetehty viili ja mansikkagranola

Itsetehty viili

1 l maitoa 

1 prk viiliä 

Viili onnistuu parhaiten täysrasvaisesta maidosta. Myös siemenviili kannattaa olla mahdollisimman rasvaista. Kuulemma luomutuotteilla onnistuu paremmin, itse käytin ihan tavallista maitoa. 

Jaa viilipurkki 6 annosvuokaan. Tasaa maito annosvuokiin viilinsiemenen päälle ja sekoita hyvin. Jätä viilit huoneenlämpöön tekeytymään. Viilin happaneminen kestää olosuhteista riippuen 12 tunnita vuorokauteen. Mitä pidempään viilit ovat huoneenlämmössä, sen happamampaa on valmis viili.

Kun viilin koostumus on mieleistä, viilit voi nostaa jääkaappiin. Viili säilyy jääkaapissa pari päivää. 

Mansikkagranola

2,5 dl kaurahiutaleita 

0,5 dl vehnäleseitä 

0,5 dl kauraleseitä

0,5 dl pellevansiemeniä

vajaa dl kurpitsansiemeniä

vajaa dl pekaanipähkinöitä

vajaa dl cashewpähkinöitä

1 dl pakastekuivattuja mansikoita 

0,5 dl kuivattuja banaanilastuja

0,5 dl öljyä 

0,25 dl vaahterasiirappia 

0,25 dl juoksevaa hunajaa 

Sekoita öljy, vaahterasiirappi ja hunaja keskenään. Yhdistä kaurahiutaleet, leseet, siemenet ja hieman pienemmiksi paloiksi pilkotut pähkinät, ja lisää öljy-siirappiseokseen. Sekoita hyvin ja levitä leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. 

Paista 200 asteisessa uunissa 15-20 minuuttia. Sekoittele kerta pari paahtamisen aikana. Kun granola on jäähtynyt, lisää joukkoon pieneksi pilkotut pakastekuivatut mansikat ja banaanilastut.

Säilytä granolaa kannellisessa lasipurkissa. Nautiskele itsetehdyn viilin kanssa aamiaisella, välipalalla tai iltapalalla.

*

Viili onkin kaikille tuttu juttu, mutta pakastekuivatut mansikat ei välttämättä ole. Itse törmäsin niihin ensimmäisen kerran, kun sain Marjexilta tuotekassin testattavaksi. Pakastekuivatut marjat valmistetaan jäädyttämällä kotimaisia mansikoita. Sitten ilmanpainetta vähentämällä marjojen sisältämä vesi haihtuu kiinteästä jäästä suoraan kaasumaiseen muotoon. Mansikat olivat pyöreitä ja kauniita, eikä niitä äkkikatsomalla erottanut muotonsa ja kokonsa puolesta tuoreista. Kuivat ja melko rapeat marjat eivät painaneet juuri mitään. Olin yllättynyt siitä miten paljon niissä oli mansikan makua tallella.

Granolaan sain pilkottua mansikoita kaikkein helpoiten leikkaamalla niitä saksilla pienemmiksi. Meillä muuten syödään nykyisin pääosin itsetehtyä granolaa. Aikaisemmin lisäsin granolaan enemmän makeutusta, mutta mitä useamman granolan olen tehnyt, sen vähämmän makeutta lisään. Itsetehty mysli ei kyllä ole mikään kaikkein taloudellisin vaihtoehto, mutta näin saa mieleistä ja tietää mistä mysli on tehty. 

Yhteistyö: Pakastekuivatut mansikat saatu Marjexilta

Munakoisovekonista vaihtelua aamiaiselle

Tänä vuonna on saanut nauttia ulkona jo monta aamiaista, vaikka ei olla vielä edes juhannuksessa. Meillä on tapana syödä viikonloppuisin tuhti aamiainen, joka sisältää usein smoothien, kananmunaa, pekonia ja leipääkin. Näin kesäkaudella, kun ruuaksi grillataan usein lihaa, aloin kaivata aamiaiselle vaihtelua. Päädyin valmistamaan pekonin sijaan vekonia munakoisosta. Aamiaisella proteiinin saanti on tärkeää, mutta parin pekonisiivun sijaan proteiinin voi aamiaisella koota vaikkapa kananmunasta ja maitotuotteista. 

*

Vekoni

munakoiso

suolaa

1 dl bbq-kastiketta

2 rkl soijaa

2 tl savupaprikajauhetta

muutama tippa savuaromia

Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. 

Leikkaa munakoiso ohuiksi viipaleiksi. Mitä ohuemmaksi sen parempi. Veitsen kanssakin saa leikattu tarpeeksi ohuita, mutta mandoliinilla saa aikaa vielä ohuempia viipaleita. Ripottele päälle suolaa.

Sekoita bbq-kastike, soija, paprikajauhe ja  muutama tippa savu-aromia.

Levitä munakoisot leivinpaperin päälle uunipellille ja sivele sudilla kastiketta molemmille puolille munakoisoviipaleita. Paista munakoisoja 225 asteisessa uunissa noin 5-10 minuuttia riippuen munakoisoviipaleiden paksuudesta. Varsinkin paksut viipaleet kannattaa varovasti kääntää paistamisen aikana.

Nauti vekoni lämpimänä tai kylmänä leivän päällä tai vaikka grilliruuan lisäkkeenä.

*

Vekoni oli älyttömän hyvän makuista! Vekonia syötiin ensimmäisen kerran myöhäisellä aamiaisella leivän päällä. Kuvistakin näkee miten ankaran varjon aurinko tekee lähes keskipäivällä otettuihin kuviin. Vekoni toimi todella hyvin grilliruuan lisäkkeenä. Sitä on syöty pariinkin eri otteeseen grilliruuan kyljessä. Ei taida minulle, paatuneelle lihasyöjälle, vekonista olla pekonin korvaajaksi, mutta maku siinä oli todella hyvä ja rakennekin suun mukainen.

Savuaromi on muuten loistava aine; savunmakua ilman savun tuoksua. Tiesitkö muuten, että se on ihan luontainen aine, eikä mikään älytön e-koodi hässäkkä? Savuaromi on saadaan aikaan tiivistämällä savua ja vettä, joissakin aromeissa saatetaan käyttää lisäksi väriaineita. Omassani ei ole edes niitä. Aromin käytössä kannattaa vain noudattaa varovaisuutta. Nestettä lisätään ruokaan tipoittain. Liian iso määrä aromia tekee ruuasta kitkerää. Oletko sinä keksinyt pekonille korvaajaa? Entä mitä vinkkejä sinulla on antaa savuaromin käyttöön?

Piimäsmoothie - rakastaja vatsalle?

Piimä on parasta! Pidän piimän mausta, ja aina silloin tällöin ostan purkin. Usein kuitenkin käy niin, että juon lasillisen pari, ja siinä se. Piimäpurkkia ei tule nostettua ruokajuomaksi, vaan pöytään kannetaan kannullinen vettä. Ja sitä vettä juon janoonkin, vaikka mikään ei sammuta janoa paremmin kuin lasillinen piimää. Purkin loppu jää jääkaappin oveen, kunnes se menee sen verran vanhaksi, että sellaisenaan juomista paremmalta ajatukselta tuntuu käyttää piimä leivontaan tai ruuanlaittoon. 

Perhe suhtautuu piimään vähän ennakkoluuloisesti, mutta kaikki piimästä valmistettu kyllä maistuu. Suosikki yli muiden ovat pannukakun kaltainen perinneherkku eli mokkooset. Piimästä valmistettuja leivonnaisia on pilvin pimein. Eniten tulee mieleen makeita herkkuja kuten piimäkakku, maisemakahvilan raparperipiirakka, piimähyydykekakku, mutta piimästä voi leipoa myös erilaisia leipiä esimerkiksi saaristolaisleipää tai skonssien tapaisia piimä-biskettejä. Aina ei ole leipomuksille tilausta, ja silloin piimän voi käyttää vaikkapa tuorepuuron nesteenä tai surauttaa smoothieksi hedelmien ja marjojen kanssa. Piimä kelpaa myös kastikkeeksi tai marinointiin.

*

Piimäsmoothie

4 annosta

2 banaania

2 dl mustaviinimarjoja

1-2 rkl vaahterasiirappia

4 dl piimää

1 dl turkkilaista jogurttia

kourallinen tuoreita mintun lehtiä

Koristeluun

mintun ja sitruunamelissan lehtiä

tuoreita marjoja

Mittaa ainekset blenderiin surauta sileäksi. Myös sauvasekoittimella onnistuu. Banaanit saattavat makeuttaa riittävästi, joten vaahterasiirapin kanssa kannattaa olla tarkkana. Nauti kylmänä aamiaiseksi tai välipalaksi.

*

Näitä piimä-juttuja pohtiessani tuli mieleen vanha mainos. Sen ehkä saattoi arvata otsikostakin. Muistatteko "...tahdon tosi miehen varrelleni, miehen riskin rinnalleni,  rakastajan vatsalleni, piimä"? Tästäpä sellainen hyvänmielen korvamato tartutettavaksi jonkun muunkin päivään. Muistan, että mainos oli teinitytöstä hyvä. Ja ihan hauskalta se tuntuu vielä 4-kymppisestä nostalgikostakin. Jos korvamato ei vielä tarttunut, niin kannattaa katsella piimämainos you tubesta. 

Mihin sinä käytät piimää? Otan mielelläni vinkkejä vastaan. Omat piimävinkkini kokosin vielä luetteloksi tähän alle.

• mokkooset 
• lakritsilla maustettu piimäkakku, 
• maisemakahvilan raparperipiirakka, 
• piimähyydykekakku, 
• saaristolaisleipää, 
• piimä-bisketit 
• tuorepuuro piimästä 
• piimäkastike salaatille
• piimäpannacotta