Uunilohi ja hedelmäinen couscous

Minä rakastan perunoita, ja etenkin kalan kanssa tulee laitettua lähes poikkeuksetta perunoita. Hedelmäinen couscous osoittautui onnistuneeksi kokeiluksi ja sai perunaihmisenkin vakuuttumaan, että kalalle on olemassa muitakin lisäkkeitä. Uskokaa tai älkää, tuon couscous vuoren alla on täydellisesti kypsennetty lohifilee.

Lohifilee on uunissa melkein aina mittarin kanssa. Ei ole pelkoa ylikypsästä lohesta. Minulle hyvänkypsyinen lohifile on 48 asteinen, kun mittari on ollut fileen paksuimmassa kohdassa. Otan lohta mieluumin sieltä ohuemmasta päästä, veikkaisin kalan olevan 50 asteista, sillä valkuaiset eivät vielä pyri kalasta pihalle. Mies leikkaa itselleen sen paksuimman palan. Tosi gourmet-ihmiset tykkäävät jopa 45 asteisesta lohesta. Joku voi pitää lohen kypsennystä mittarin kanssa hifistelynä, utta suosittelen testaamaan. Oma uunin tuntemus ja harjaantunut silma alkaa toimia ja ehkä uskaltaisin kypsentää lohen jo ilman mittaria. 

*

Uunilohi ja hedelmäinen couscous

900 g lohifile

sitruunamehua

suolaa

hedelmäinen couscous

3 dl kasvislientä

3 dl couscousia

1 rkl soijaa

100 g kuivattuja aprikooseja

appelsiini

veriappelsiini

0,5 dl oliiviöljyä

lehtipersiljaa

Laita uuni lämpiämään 150 asteeseen. Uunin lämmetessä nypi kala tarvittaessa ruodottomaksi. Mausta file sitruunamehulla ja suolalla.

Aseta kala uunivuokaan nahkapuoli ylöspäin ja kypsennä kunnes lohi on 48 asteista. Aikaa tähän kuluu fileen paksuudesta riippuen 20-30 minuuttia.

Kalan kypsyessä valmista couscous. Kiehauta soijalla maustettu kasvisliemi. Nosta kattila pois liedeltä ja lisää joukkoon couscous. Sekoita hyvin ja jätä turpoamaan kannen alle 5-10 minuutiksi.

Couscousin turvotessa huuhtaise aprikoosit ja leikkaa ne pieniksi kuutioiksi. Kuori ja leikkaa appelsiini ja veriappelsiini kalvottomiksi kuutioiksi. Parhaiten tämä onnistuu, kun pyöräytät fileerausveitsellä kuoret irti ja sen jälkeen irrottelet hedelmälihat yksi kerrallaan kalvojen välistä.

Lisää oliiviöljy ja hedelmäkuutiot turvonneen couscousin sekaan. Sekoittele irtonaiseksi. Tarkista maku. Kasvisliemen ja soijan suolaisuudesta riippuen saatat joutua lisäämään suolaa.

Irrota kalan nahka. Kun kala on kypsää, nahka irtoaa helposti ja siististi kalasta. Kumoa valmistamasi couscous kalan päälle ja koristele lehtipersiljalla. Uunilohi ja hedelmäinen couscous ovat valmiita tarjottavaksi.

*

Meillä on syöty ihan pienen ajan sisällä kahdesti tätä samaa ruokaa. Toisella kerralla halusin tarjota lohen ja couscousin erikseen, ja silloin tein niin, että kalan ollessa 45 asteista, irrotin fileestä nahan ja kippasin päälle purkillisen kermaviiliä. Tämä toinen satsi ole meillä ehkä suositumpi ja siksi ajattelin vinkata myös siitä.

Innolla odotan grillikautta alkavaksi. Couscous höysteineen on aivan mahtava lisuke grillatulle ruualle. Tällainen hedelmäinen versio sopii hyvin myös kanalle ja lihalle. Lisuketta voi tuunata lisää yrteillä, sipuleilla tai vaikkapa kurkulla ja tomaatilla. Tavallaanhan me ollaan jo aloitettu grillikausi. Vai lasketaanko makkaroita ja maissia?

Lohiconfit ja belugalinssisalaatti - täydellisen pehmeää lohta

Kuulemma Australian Masterchefissäkin on confattu lohta. Minun lohiconfit ohjeeni on Glorian ruoka ja viini lehdestä (7/2009) vuosien takaa. Linssisalaattia on tuunattu vaihtamalla punaiset linssit belugalinsseihin, mutta lohen valmistin ihan uskollisesti kuten lehdessä kirjoitettiin. Valmistusmenetelmänä confit ei ole vaikea. Aikaa hidas hauduttaminen öljyssä matalilla lämpötiloilla ottaa. Resepti on itseasiassa tosi yksinkertainen, mutta yhden erikoistyövälineen se vaatii, jos paistomittarin sellaiseksi vaatii. Ohje vaatii matalia lämpötiloja, ja näissä on vähän vaikea mennä näppituntumalla. Mittari kannattaa, sillä lohi kypsyy öljyssä samettisen pehmeäksi.

*

Lohiconfit ja belugalinssisalaatti

500 g lohta

2 rkl karkeaa merisuolaa

1 tl sokeria

ripaus valkopippuria myllystä

2 luomusitruunaa

noin 2- 3 dl oliiviöljyä

Linssisalaatti

2 dl belugalinssejä

suolaa

punasipuli

2 porkkanaa

ruukku rucolaa

Salaattikastike

1 limetin mehu ja raastettu kuori

3 rkl kalan kypsennyksessä käytettyä öljyä

hieman suolaa

ripaus suolaa

mustapippuria myllystä

Ripottele lohifileelle suola, sokeri ja valkopippuri. Anna kalan suolaantua jääkaapissa kolme
tuntia.

Pyyhi talouspaperilla suola lohen pinnalta. Pane kala uunivuokaan, joka täyttyy kalasta mahdollisimman tiiviisti. Kun astia on oikean kokoinen suhteessa kalaan, öljyä riittää vähäisempi määrä.

Viipaloi pessyt sitruunat ja levitä ne lohen päälle. Kaada oliiviöljyä uunivuokaan kalan päälle sen verran, että kala juuri ja juuri peittyy.

Aseta paistomittari kalan paksuimpaan kohtaan. Kypsennä lohta 75 asteisessa uunissa kunnes se on 38 asteista. Kun jääkaappi kylmä kala lisättiin huoneenlämpöiseen öljyyn, kypsyminen otti aikaa noin 45 minuuttia. Anna jäähtyä hetkinen.

Tee kalan kypsyessä linssisalatti. Huuhtele linssit ja keitä niitä pakkauksen ohjeen mukaan kevyesti suolatussa vedessä. Kuori ja suikaloi sipuli ja porkkana. Revi rucola sopivan kokoiseksi. Yhdistä hieman jäähtyneet linssit ja muut aineet salaatiksi. 

Sekoita salaattikastike ja lisää kastike linssien joukkoon. 

Lohen ja salaatin voi jäähdyttää ihan jääkaappi kylmäksi ja nauttia leivän kanssa alkupalana, mutta ateria toimii pääruokanakin haalean lämpöisenä.

*

Pelkäsin vähän lopputuloksen olevan rasvainen, mutta sitä se ei ollut lainkaan. Ilmeisesti jo sitruuna taittaa hapokkuutta hyvin. Lisää taittoa saa kun valitsee ruualle kuivan ja hapokkaan viinin. Lehti suosittelee Pinot Grissiä Alsacesta, mutta meillä oli saman alueen Rieslingiä, joka sekin toimi loistavasti. Lohi oli rakenteeltaan aivan täydellinen. Se muistutti rakenteeltaan fenkoliliemessä kypsennettyä lohta. Osaavammat voivat korjata, mutta luulen, että kypsennys miedossa lämpötilassa on valkuaiselle armollinen. Voi niitä liian kuumassa liian kauan kypsennettyjä lohifileitä, joista valkuainen on erottunut. Sellaista ei kyllä tee mieli, ei ainakaan sen jälkeen, kun tätä on maistanut.

Meillä on ollut viime aikoina onnistuneita illallisia. Tämän illallisen alkuun nautittiin ostereita, toisena alkuruokana sienikeittoa suppilovahveroista, postauksen lohi pääruokana ja jälkiruuaksi vielä tiramisu. Ihan tavallisesta lauantaista saa juhlan astetta paremmilla sapuskoilla.

Viikonloppukokille on tullut kovasti uusia seuraajia. Parhaiten tämän huomaan instagramissa, mutta myös täällä blogissa, jonka kävijäennätykset ovat paukkuneet tänä vuonna jo monesti. Kiitos kaikille eri kanavien seuraajille, tykkääjille ja kommentoijille. Viikonloppukokilla on myös facebook-profiili, jossa pyrin jakamaan instagramin tapaan jakamaan laajemminkin sisältöä. Viime aikoina meillä on poroa ja hirveä, joista on tulossa juttua blogiin ja uskoisin tuon tiramisun ohjeenkin kiinnostavan. Tervetuloa mukaan!

Dutch baby kylmäsavulohitäytteellä

Kun kaapissa on kananmunia, ei ole mitään hätää. Kananmunissa on oikeasti avaimet vaikka mihin. Kovin monta muuta ainesosaa ei tarvita, että pystyy loihtimaan sekä makeita että suolaisia herkkuja - ja ihan oikeaa ruokaakin - lounasta tai päivällistä. Dutch baby eli paistinpannupannari kananmunaruoka yli muiden. Tämä ihmeellinen hollantilainen, joka alkuperä on oikeasti saksalainen taipuu, sekä makeille, että suolaisille täytteille. Dutch baby on täydellinen hitaisiin aamuihin, kevyeksi lounaaksi, välipalaksi, jälkiruuaksi tai ruokaisaksi iltapalaksi. 

Dutch babyssa on jotain, joka vetoaa kaikkiin niihin, jotka tykkäävät lätyistä ja pannareista. Lohturuuaksi minä sen luokittelisin. Kirjoittelen blogiin ensin suolaisen version. Suolainen Dutch baby täytettiin meillä kylmäsavulohella, ja vähän kaikella muullakin, mitä jääkaapista sattui löytymään. Juuri tämä baby tasattiin touhukkaan sunnuntaipäivän lounaaksi neljälle hengelle. Varaa siis iso uuninkestävä paistinpannu tai pienennä taikinaa. Esimerkiksi kolmen munan taikina mahtuu hyvin halkaisijaltaan 25 cm paistinpannuun,  joka on valurautapannulle varsin tavallinen koko. Iso paistinpannuni on halkaisijaltaan 30 cm ja siihen tämä 5 kananmunan resepti oli passeli. 

*

Dutch baby kylmäsavulohitäytteellä

4 annosta

5 kananmunaa

5 dl maitoa

25 g voita

2,5 dl vehnäjauhoja

2 rkl maissitärkkelystä

1 tl suolaa

mustapippuria

täyte

kylmäsavulohta

keitettyä perunaa

puolikuivattuja tomaatteja
punasipulia

tilliä 

kapriksia

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Laita voi paistinpannulle ja paistinpannu uuniin.

Riko munat kulhoon ja vatkaa ne sähkövatkaimella kevyeksi vaahdoksi. Sekoita joukkoon muut aineet.

Ota paistinpannu uunista, ja kääntele niin, että voi leviää joka puolelle paistinpannua. Kaada taikina pannulle ja paista 200 asteisessa 15-  20 minuuttia. 

Sillä aikaa kun pannari on uunissa, valmistele täytteet. Kun pannari on kypsää, nosta se pois uunista ja asettele täytteet pannarin päälle. Tarjoile heti.

*

Kuohkea ja upeasti uunissa kohoileva pannari on sellainen herkku, että se katoaa pöydästä alta aikayksikön. Ilmavan pannarin salaisuus sähkövatkain. Kananmunat kannattaa vatkata kunnolla. Taikinaan ei todella tarvitse lisätä kohottavia aineita kuten leivinjauhetta tai soodaa. Valurautapannulla pääsee aavistuksen rapeampaan lopputulokseen, mutta muullakin uuninkestävällä pannulla onnistuu. Käsittääkseni myös massitärkkelys lisätään taikinaan juurikin rapeuttamaan lopputulosta.

Täytemahdollisuuksia pannarille on rajaton määrä. Vinkkinä sanonkin, että kannattaa hyödyntää täytteissä jaakaapin jämäruokia. Tällä kerralla käyttämistäni täytteistä kala oli tietenkin tuoretta, mutta perunat ylijäämää edellisiltä aterioilta. Usein kaapista löytyy muitakin kasviksia, juustoja tai leikkeleitä, jotka sopivat munakkaaseen mainiosti.

Aiemmin jo kirjoittelin, että Dutch babysta voi tehdä myös makean version. Kiinnostaako resepti?

Fenkolilla maustettu lohilaatikko

Olen suuri perunafani - ja ehkä siksi - lohilaatikko fenkolilla maustettuna on jo ajatuksenakin suloisen lämmittävä ja täyttävä. Perunan rooli on omassa ruokataloudessa muuttunut. Lapsuuskodissa peruna oli perusruokaa ja arkiruokaa. Sitä syötiin joka päivä. Nykyisin peruna on kodissani lähinnä viikonlopun herkkua. Parhaimmillaan peruna on mielestäni uunissa valmistettuna. Ja kun hyvin pesee, perunan voi syödä kuorineen. Lohilaatikon rosamundatkin on siivutettu kuorineen. Vaikka peruna onkin yksi lohilaatikon pääraaka-aineista, ei tämä uunissa valmistettu laatikkoruoka ole ihan tavallista perunalaatikkoa. Se johtuu aromaattisesta fenkolista. Minä sitten niin pidän fenkolista! Ja niin kärsin, kun katselin huonoa fenkolivalikoimaa. Jouduin käydä useassa kaupassa löytääkseni laadukkaita tuotteita.

*

Fenkolilla maustettu lohilaatikko

6 annosta

600 g lohta

7 maustepippuria

1 tl merisuolaa

1 tl sokeria

2 rkl hienonnettua tilliä

hieman voita

1 kg perunoita

fenkoli

kerma-maitoseos

1 tl murskattuja fenkolinsiemeniä

2 dl kuohukermaa

4 dl maitoa

2 rkl hienonnettua tilliä

suolaa

valkopippuria

Laita uuni lämpenemään 175 asteiseksi.

Fileroi lohi nahattomaksi. Viipaloi filee noin puolen sentin paksuisiksi viipaleiksi. Asettele lohiviipaleet leikkuulaudalle vieri viereen. Hiero morttelissa hienonnettu mustapippuri ja suola kalojen pintaan. Ripottele päälle myös sokeri ja hienonnettu tilli. Laita päälle leivinpaperia ja paino esimerkiksi uunivuoka tai leikkuulauta siksi aikaa, kun valmistelet ruuan muut osaset.

Pese perunat huolellisesti ja kuori, jos haluat. Viipaloi perunat ja fenkoli mahdolisimman ohuiksi viipaleiksi. 

Voitele laakea vuoka nokareella voita. Asettele pohjimmaiseksi kerros perunoita. Laita perunoiden päälle painon alla maustuneet kalat. Asettele kalojen päälle fenkolin suikaleet ja päällimmäiseksi loput perunaviipaleet.

Sekoita kerma-maitoseoksen aineet ja kaada seos vuokaan. Paista lohilaatikkoa noin 1,5 tuntia 175 asteisessa uunissa.

*

Syksyllä sitä alkaa kaipaamaan näitä uuniruokia. Fenkolilla maustettu lohilaatikkokin on tyyppiesimerkki lohturuuasta. Ihan tavallisen keskiviikon ruokaa lohilaatikko ei ole, sillä ruuan kypsyminen ottaa aikansa. Jos olet jo miettimässä viikonlopun sapuskoja, tässäpä hyvä vinkki. Kirjoitat vain kauppalistaan lohta, perunaa ja fenkolia.  Sunnuntaina sitten lohilaatikko uuniin ja ulos. Ulkoilun jälkeen - tsädää - ruoka on valmista. Loistava lisäke lohilaatikolle on etikkapunajuuret, joten lisukkeiden suhteenkin pääsee helpolla. Lohilaatikko toimii myös lämmitettynä. Eli samalla tässä on lounasvinkki ensi viikkoon, mikäli ruokaa jää yli.

Inkiväärinen, hunajainen ja valkosipulinen sitruslohi

Vihdoin sitruslohi rantautui minunkin  keittiööni. Sitruslohia on uiskennellut resepteissä jo aiempina sesonkeina ja tämänkin sesongin alussa olen bongannut useamman resepti. Vielä on kautta jäljellä, joten tässä vielä minun versioni. Lohi on arkiruokana verraton, sillä se kypsyy uunissa niin nopeasti. Sitruslohestani tuli valkosipulisena, inkiväärisenä ja hunajaisena varsinaista flunssan karkoitusruokaa. En tiedä johtuuko se lohesta vai mistä, mutta meillä on oltu tänä talvena varsin terveitä. (kop, kop, kop)

*

Sitruslohi

4 annosta

puolikas sitruuna viipaleina

lime viipaleina

puolikas sweetie viipaleina

n. 700 g lohifile

2 rkl raastettua inkivääriä

pari raastettua valkosipulin kynttä

limen mehu

2 rkl soijaa

2 tl hunajaa

3 rkl pistaasimurua 

Sekoita keskenään raastetut inkivääri, valkosipulinkynsi. soija, limen mehu ja hunaja. Laita lohifile uunivuokaan ja valele marinadi fileen pintaan. Ripottele päälle pistaasimuru. Asettele päällimmäiseksi sitrusten viipaleet.

Paista lohta 175 asteisessa uunissa noin 20-30 minuuttia lohifileen paksuudesta riippuen. 

Tarjoile esimerkiksi perunoiden kera nälkäiselle perheelle päivälliseksi.

*

Kannattaa pyrkiä käyttämään mahdollisuuksien mukaan sitrukset luomuversioina. Luomuhedelmätkin kannattaa pestä hyvin, ja ei-luomut oikein ekstra hyvin. Ideani sitrusloheen lähti oikeastaan sweetiestä, jonka olin ostanut testimielessä. Sweetie ei oikein kutkutellut makuhermojani, ja sille oli keksittävä parempaa käyttöä kuin sellaisenaan syöminen. Sitruslohessa sweetie toimi mukavasti.

Meillä käydään jatkuvaa vääntöä lohen kypsyydestä. Mies tykkäisi syödä lohen 42 asteisena, mutta minä kypsennän lohen muutaman asteen kuumemmaksi. Yleensä kalafileen paksuimpaan kohtaan aseteltu mittari näyttää minun kokkaillessani 45 astetta. Silloinkin otan lohifileestä mieluumin pyrstöpuolelta eli käytännössä vielä kypsempää kalaa. Ei taida olla kulinaristin merkki?

Kuvasta näkyy hyvin miten sopiva kypsyys lohelle on 45 astetta.

Pääsenpä muuten tällä sitruslohella osallistumaan myös kuukauden ruokahaasteeseen. #kuukaudenruokahaaste on ollut joitakin vuosia naftaliinissa ja nyt sen ovat uudistuneina nostaneet esiin Kokit ja Potit Hannele ja Hannan soppa Hanna. Helmikuussa aiheena ovat sitrukset. Katsotaan ehdinkö vielä tehdä vielä toisenkin sitruspostauksen.

Pannaria kylmäsavulohella

Meillä arkiruuanlaitto perustuu pitkälti viikonlopun ruokien lämmittämiselle. Viime viikonlopun kikherne-broileripata ja oluessa haudutettu possupata olivat kuitenkin niin maistuvia, että lämmitettävää ei kummastakaan kahta lounasannosta enempää jäänyt. Hyvä tietysti sekin, että töihin on kunnollista ruokaa lounaaksi. Virhearviosta johtuen olin yllättäen jo tiistaina miettimässä mitä sitten syötäisiin? Tyhjän jääkaapin ruokana teen usein pastaa tai munakasta, mutta nytpä keksi tehdä pannarin, jota höystin kylmäsavulohella, fetajuustolla ja sipulilla. Ikivanha valurautainen paistinpannuni pohja on halkaisijaltaan 20 cm. Pannu levenee hieman ylöspäin. Ohje on uskolliseen palvelijaan mitoitettu. Pannarista riitti salaatin kanssa päivälliseksi kolmelle. Iltapalana pannarista riittää kyllä neljällekin.

*
Pannaria kylmäsavulohella

2-4 annosta

1 rkl voita

3 munaa

1 1/2 dl maitoa

2 dl vehnäjauhoja

suolaa

Täyte

170 g kylmäsavulohta

70 g fetajuustoa

punasipuli(hilloketta)

tilliä

Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Laita voi uuninkestävään paistinpannu, ja pannu uuniin lämpenemään.

Sillä aikaa kun uuni ja pannu lämpenevät sekoita taikina. Riko munien rakenne rikki ja lisää taikinaan muut aineet. Jätä turpoamaan.

Kun uuni on lämmennyt oikeaan lämpötilaan, ota pannu uunista ja kaada taikina kuumaan pannuun voisulan päälle. Nosta pannari takaisin uuniin ja anna kypsyä noin 20-25 minuuttia.

Asettele kypsän pannarin päälle täytteet ja tarjoile vihersalaatin kera.

*

Pannariahan voi höystää millä tahansa mitä kaapista sattuu löytymään. Minulla on usein tapana ostaa kylmäsavulohta "vararuuaksi", jos ei muuten, niin se tulee syödyksi leivän päällä. Punasipulihillokettakin on jääkaapissa usein. Se kun säilyy pitkään ja sopii lisäkkeenä moneen.

Pannaripäivän jälkeenkin pääsen ruuanlaitossa helpolla. Kuopus laittaa parhaillaan sitruunakanaa ja ensi keskiviikkona on esikoisen vuoro tehdä itse valitsemansa ruoka. Ainoa reunaehto tytöille oli, että pitää olla terveellistä kotiruokaa. Ja oikeataan toinenkin. Ehkä kuulette näistäkin lisää...

Kylmäsavulohta, punajuurta ja maltaisia makuja

Kylmäsavulohi ja punajuuri on aivan pettämätön yhdistelmä. Tähän annokseen yhdistin vielä lisäksi mallasleipää, mallassiirappia ja cashewkermaa. Annoksen kokosin salaatinlehtien päälle ja pinnalle ripottelin vielä pistaasirouhetta. Ruokaan tuli aika monta elementtiä, mutta makuja oli juuri sopivasti. Erityisen ilahtunut olin tuosta cashewkermasta. Se todella toimi! Mikä loistava smetanan tai ranskankerman korvike sellaiselle, jonka ruokavalioon maito ei syystä tai toisesta sovi. Vaikka maito kuuluisikin ruokavalioon, cashewkermasta maistuu silti hyvälle.

Aivan parasta kylmäsavulohta olen onnistunut hankkimaan Tampereen kauppahallista Kalaherkut Nygreniltä. Kauppahallin keskikäytävältä, Vihannespuoti Valliukselta, sain ihania punajuuria. Kaikki lähti liikkeelle siitä, että telkkarissa grillattiin punajuuria kiekkoja. Ajattelin, että ainakaan enää näin syksyllä punajuurikiekot eivät enää kypsy ihan suosiolla grillissä, ja siksipä keitin ihanat luomupunajuuret ihan perinteisesti väljässä vedessä. Mielessä oli myös varoitukset raakojen punajuurien aiheuttamista vatsavaivoista, mutta ehkä kesällä kokeilen uusien punajuurien grillaamista. Grillisesonki ei ole nyt kuumimmillaan, mutta onko kenelläkään kokemusta punajuurten grillaamisesta?

*

Kylmäsavulohta, mallasleipää, punajuuria cashewkermalla ja mallassiirapilla

Cashewkerma

2 dl cashewpähkinöitä

reilusti vettä liottamiseen

vettä

suolaa

Laita pähkinät reiluun veteen likoamaan edellisenä iltana tai vähintään kuutisen tuntia aiemmin kun aiot valmistaa cashewkerman.

Huuhtele pähkinät ja laita tehosekoittimeen. Lisää vettä, että saat  mieleisesi paksuista "kermaa". Koneen kannattaa antaa käydä joitakin minuuteja, että massa on varmasti tasaista ja sileää.

Mallassiirappi

1/2 dl maltaita

1 1/2 dl vettä

1 dl ruokosokeria

Mittaa aineet kattilaan. Keitä noin 5 minuuttia, siivilöi ja laita puhtaaseen lasipurkkiin. Siirappi säilyy hyvin jääkaapissa ja sitä voi käyttää pidempäänkin. 

väljässä suolavedessä keitettyjä punajuuria pilkottuna

kylmäsavulohta pieneksi pilkottu

mallasleipää

voita leivän paistamiseen

Tarjoiluun 

pistaasimurua

salaattia

Paista mallasleipiä voinokareessa paistinpannulla. Jos haluat, että annoksessa on enemmän lämpimiä elementtejä voit pyöräyttää pannussa myös punajuuret.

Kokoa annos salaatinlehtien päälle mallasleivästä, punajuuresta ja cashewkermasta. Lisää kastikkeeksi muutama teelusikallinen mallassiirappia ja viimeistele pistaasimurulla.

*

Me olemme yleensä nauttineet annoksen alkuruokana, mutta annoksen kokoa viilaamalla tämä kelpaa vaikka pääruuaksi. Ihan extempore tätä ruokaa ei voi valmistaa, sillä ainakin kerman tekeminen pitää aloittaa jo edellisenä iltana. Toisaalta ruuan voi valmistella pitkälle ennakkoon, jopa punajuuret voi keittää valmiiksi. Kuten tuossa ohjeessakin kerroin, muokattavuuttakin löytyy. Punajuuret voi paistaa. Annos muuttuu erilaiseksi kun on enemmän lämpimiä elementtejä. Paistaminen tietysti myös korostaa punajuurten makeutta.

Näin herkullisen annoksen kanssa olisi synti juoda pelkkää vettä. Useinmiten tämän annoksen kanssa kaadaan lasiin rieslingiä. Jos joulun ruokapöydässä on vielä yhden kalaruuan mentävä aukko, suosittelen kokeilemaan kylmäsavulohta, punajuurta ja mallasta.

Alkanut viikko taitaa olla yksi vuoden kiiresin. Palkintona häämöttää kuitenkin odotettu loma ja rauhoittuminen rakkaissa maisemissa kaamoksen keskellä. Juuri tällä hetkellä tuntuu siltä, että Viikonloppukokki-blogi hiljenee jo loppu vuodeksi. Kiitos kaikille lukijoille ja kommentoijille, tykkääjille ja seuraajille tästä vuodesta. On ollut ilo harrastaa, oppia uutta, tutustua uusiin ihmisiin ja saada valtava määrä elämyksiä hyvän ruuan ympärillä. Ensi vuonna jatketaan. Hyvää, rauhallista ja herkullista joulun aikaa. Kokonaan en malta jouluksikaan hiljentyä, loppuvuoden kuulumiset päivittyvät instaan ja facebookin. Tervetuloa seuraamaan ja tykkäämään siellä!

Yhteistyö: punajuuret saatu tuotenäytteenä Vallius vihannespuodista ja kylmäsavulohen viipale Kalaherkut Nygreniltä

Fenkoliliemessä kypsennetty lohi ja tilli-fenkolipesto

Tuntuu, että edellisestä kunnon illisesta on pitkä aika. Viime lauantaina tilanne korjattiin, ja venemessujen jälkeen loihdin kasaan todella hyvän illallisen. Näin jälkikäteen ajatellen illallisessa jäi yksi asia harmittamaan. Monivaiheisten alku- ja pääruokien jälkeen jälkiruuan valmistamiseen ei enää ollut voimia. Pienikin jälkiruoka olisi ollut timantti kruunussa ja loistava illallinen olisi saanut arvoisensa päätöksen. Suun saa kyllä makeaksi suklaallakin, mutta eihän se ole lainkaan sama asia kuin herkullinen itsevalmistettu annos.

Helmikuun menu

*

Fenkoliliemessä kypsennetty lohi ja tilli-fenkolipesto

Poron sisäfilettä, palsternakkapyrettä, punajuuri-mustaherukkahilloketta ja maa-artisokkasipsejä

Suklaata

*

Ihan pienet maistiaiset porosta jo tässä vaiheessa

Liitän linkin pääruuasta menun yhteyteen kunhan saan kirjoitettua reseptin puhtaaksi. Pääruoka nimittäin myös oli erittäin suussasulava. Hyvistä raaka-aineista saa hyvää ruokaa. Poro on peräisin tilaamastani poronlihasatsista, jonka tilasin ennen joulua suoraan Lapista. Lumiporon miehet toivat poron miltei kotiovelle. Poropaketista olen jo aiemmin kokannut keittoa, käristystä, jauhelihakastiketta ja lihapullia. Pakastimessa on vielä jauhelihaa, maksa ja niskakiekkoja odottamassa. Erityisesti niskakiekkojen valmistamisesta otan mielelläni vinkkejä vastaan. Ennen kuin päästään pääruokaan on syötävä alkuruoka, ja tässä ensin sen resepti:

*

Fenkoliliemessä kypsennetty lohi ja tilli-fenkolipesto

Fenkoliliemessä kypsennetty lohi

800 g lohifilettä

Liemi

4 dl vettä

3/4 dl sitruunamehua

8 tillinvartta

2 tl fenkolinsiemeniä

1 rkl sokeria

1 tl suolaa

laakerinlehti

Fileroi lohifile nahattomaksi. Leikkaa kalasta noin kahden sentin paksuisia viipaleita ja asettele viipaleet uunivuokaan siten, että ne eivät mene päällekkäin.

Kiehauta liemi kattilassa. Kaada kiehuva liemi kalojen päälle niin, että kalat peittyvät. Peitä astia tiiviisti tuorekelmulla ja kannella. Anna kalojen hautua kypsiksi huoneenlämmössä noin tunti.

Nosta kalat varovasti liemestä ja tarjoa tilli-fenkolipeston ja siemennäkkärin kera.

Tilli-fenkolipesto

1 puntti tilliä

100g fenkolia

1 dl hyvälaatuista oliiviöljyä

1 dl kuorittuja manteleita

2 rkl sitruunamehua

1 tl suolaa

30 g parmesania

Halkaise fenkoli ja leikkaa kova kanta irti. Laita kaikki ainekset montitoimikoneeseen tai vastaavaan ja soseuta tasaiseksi.

*

Fenkoliliemessä kypsennetty lohi kelpaisi ihan pääruuaksikin, mutta minä kokosin ruuasta alkuruokakokoisen annoksen lauantain illalliselle. Alkuruoka annoksia 800 g fileestä tulisi aika monta, pääruokia ehkä 4-5. Kalan kypsentäminen kuumassa liemessä hauduttamalla oli ihana valmistustapa. Lisäksi minulla oli onnea lohikaupoilla, sain nimittäin ostettua todella tuoreen kalan. Jo ennen kuin pääsin nauttimaan kalan mausta, pääsin tuoksuttelemaan aromaattisen fenkoli- ja tilliliemen tuoksua. Kun ryhdyimme syömään ensimmäinen mihin kiinnitin huomiota oli kalan kypsyys. Lohi oli kypsynyt kuumassa liemessä pehmeäksi ja se oli säilyttänyt kauniin värinsä. Aika harvoin saa uunissa kypsennettyä lohta näin täydellisesti lohkeilevaksi. 

Otin talteen kypsennyksessä käytetyn fenkoliliemen ja keittelin sen kokoon ja kastikeeksi sunnuntain uunissa kokonaisena kypsennetylle kuhalle, joka valmistettiin vanhan luottoreseptin turvin, vaikka tällä kerralla kuha ei kotijärvestä ollutkaan. 

Myös pestoa tulee reseptin mukaan valmistettuna enemmän kuin yhdellä kerralla pystyy syömään. Pestoa onkin levitetty viikonloppuna siemennäkkärin päälle ja sitä on syöty myös piimäbiskettien kanssa. Tilli-fenkolipestoa olen tehnyt jo aiemminkin. Silloin tarjoilin pestoa sitruunapastan ja kampasimpukoiden kanssa.

Lauantain alkuruuan ohje on napattu Glorian ruoka- ja viinilehdestä (1/2017), ja olen muokannut sitä vain hyvin vähän. Olen ollut Glorian ruoka- ja viinilehden uskollinen tilaaja 2000-luvun alkupuolelta. Lähes kaikki lehdet ovat tallessa. Nyt kyllästyin tuohon huojuvaan lehtipinoon ja aloin selailla lehtiä läpi. Merkitsin reseptit, jotka kiinnostavat. Jos kiinnostavia reseptejä ei ole, vanha lehti lähti paperinkeräykseen. Vasta pieni osa lehdistä on käyty läpi, mutta mielenkiintoisia reseptejä on jo iso pino kokeiltavaksi. Siitäkin ilosta lehtiä kannatti käydä läpi.

Lehtiprojekti on osa kotona tapahtuvaa siivousprojektia. Hitaasti, mutta varmasti olen alkanut käydä läpi kaappeja, laatikoita ja varastoja. Tavaraa kertyy nurkkiin enemmän kuin mitä yksi ihminen tai perhe tarvitsee. Mistään konmarituksesta ei ole kysymys, mutta vähin erin olen hankkiutunut eroon sellaisesta, mitä en tarvitse. Onnekseni tämä on vähän tarttunut muihinkin perheenjäseniin. Tavaraa on annettu, lahjoitettu, kierrätetty ja myyty eteenpäin. Rikkinäisiä on heitetty roskiinkin. Mitään mikä tuntuu arvokkaalta ei ole hävitetty. Ja tässä arvo ei todella tarkoita rahallista arvoa. 

Kun on päässyt pitkän postauksen loppuun, luvassa on palkinto juonipaljastuksen muodossa: seuraavaksi blogissa on luvassa porojuttuja. Instagramissa ja facebookissa saattaa myös olla porojuttuja tai ainakin lomaterveisiä tuntureilta. Huomisen jälkeen alkaa HIIHTOLOMA!