Frisellejä ja juhannustunnelmia 2017

Viikonloppukokki ei ole paljon keittiössä vanhentunut juhannuksen aikana, mutta hyvin on silti syöty! Omassa keittiössä ruokaa on laitettu hyvin yksinkertaisesti, helposti ja nopeasti. Tämä onnistuu mainiosti, jos viettää suurimman osan ajasta kylässä. Vähän ennen juhannusta kävin Culinaria keittiöelämää -herkkukaupassa täydentämässä pastavarastoja. Matkaan tarttui kauppiaan somessa suosittelema kuivattu italialainen leipä eli friselle tai frisella. Suomalainen kirjoitusasu näyttää vaihtelevan. Laadukas leipä ja yksinkertaiset, mutta maukkaat täytteet sopivat mainiosti kesäiseksi iltapalaksi.

Friselle on siis vaaleaa, italialainen, kaksi kertaa paistettu, kuiva leipää, joka herätetään henkiin vedellä ja oliiviöljyllä. Sen jälkeen leipä täytetään tai paremminkin päällystetään ja nautitaan alku- tai välipalana tai iltapalana, kuten me teimme. Tavallisin leivänpäällinen valmistetaan tomaateista ja näin minäkin tein. Valmistin melko perinteisen bruschetta-täytteen. Googlen kuvahausta toki opin, että frisellen voi nauttia mozzarellan, sardellin, parmankinkun tai jopa mustekalan kanssa. Onpa tässä kesää aikaa kokeilla. Esimerkiksi munakoisosta voisi valmistaa caponatan leivän päälle. Tulipa mieleeni myös korpuista valmistamani dàkos. Siihen voisi käyttää frisellejä Tosin leipävarastoa on jo pian täydennettävä.

*

Friselle a la viikonloppukokki

2 friselleä

vettä

oliiviöljyä

2 tomaattia

pieni punasipuli

valkosipulin kynsi

tuoretta timjamia

tuoretta oreganoa

tuoretta basilikaa

2 rkl oliiviöljyä

1 tl sokeria

mustapippuria

suolaa

1 rkl punaviinietikkaa

parmankinkkua

mustia oliiveja

mozzarellaa

kapriksia

krassia

Valmista bruchetta-täyte. Pilko tomaatit, sipulit ja yrtit pieneksi ja sekoita ne keskenään. Mausta seos lorauksella oliiviöljyä, punaviinietikalla, suolalla, sokerilla ja mustapippurilla.

Laita keitettyä ja jäähdytettyä vettä keittolautaselle. Aseta friselle lautaselle. Anna leivän olla vedessä yhteensä parin minuutin verran. Käännä leipä puolivälissä. Nosta leipä leivinlaudalle tai lautaselle. Valele leipä oliiviöljyllä ja asettele päälle bruschetta-täyte.

Kokoa iltapalalautaselle frisellen lisäksi parmankinkkua, oliiveita, mozzarella ja kapriksia. Koristele krassilla ja yrteillä.

*

Minulla on nyt pari frisella kokemusta takana, enkä oikein vieläkään osaa sanoa kuinka kauan tarkasti leipä kannattaa jättää nesteeseen. Reseptiin kirjoitin varovaiseksi arvioksi pari minuuttia, mutta sekin saattaa olla liikaa. Valmiin leivän rakenteeseen vaikuttaa luonnollisesti myös se millä leivän päällystää, ja kauanko leipä ehtii päällysteiden alla makuuntua. Nesteestä sanoisin, että kannattaa mieluumin käyttää keitettyä ja jäähdytettyä vettä kuin suoraan kraanasta otettua. Näin voit varmistua siitä, ettei tarjottava leipä maistu vedelle. Samasta syystä käytän myös esimerkiksi gazpachossa keitettyä vettä.

Melkein parasta tässä kesäisessä iltapalassa oli se, että kaikki lautaselle käytetyt yrtit olivat omasta yrttitarhasta. Vaikka en mikään viherpeukalo olekaan, olen saanut yrtit menestymään. Nyt täytyy vain muistaa aktiivisesti käyttää satoa, kun sitä kerran on!

Juhannussää oli kovin vaihteleva. Sitä ei uskoisi kun katselin viikonlopun aikana otettuja valokuvia. Kuvista voisi luulla, että aurinko paistoi koko ajan. Ainakin se paistoi, kun savustettiin lahnaa, pelattiin krokettia, maisteltiin mansikoita ja kuohuviiniä tai vierailtiin museossa. Monena vuonna anoppilan juhannusruusu on juhannuksena kukintansa suorittanut. Tänä vuonna juhannusruusun ajoitus oli täydellinen. 

Tosi asiassa sää oli koleampi ja epävakaisempi kuin esimerkiksi juhannuksena 2016, jolloin päästiin nauttimaan nuotioherkuista, veneellä retkeilystä ja rantasaunalla saunomisesta ja uimisesta. Juhannuksen 2016 kruunasi upea auringonlasku. Tänä vuonna tuo kaikki jäi haaveeksi. Vaikka veneelle ei päästy retkeiltiin muuten lähiympäristössä. Piipahdimme muunmuassa Visavuoren museossa ja Vaniljahelmi-kahvilassa. Onko paikka sinulle tuttu?

Juhannusmuistoja 2016

Keskikesän juhlaa, juhannusta, vietettiin viikonloppukokin perheessä ensin suvun voimin. Juhannusaattoa juhlittiin perinteisissä merkeissä yleisurheilukilpailuissa kisamakkaran voimin kannustaen. Aattoiltaan kuului myös muun muassa lipunnosto, savulahnaa, krokettiä ja lampaankareita. 

Juhannuspäivänä siirryttiin toisenlaisiin maisemiin ja tunnelmiin. Pieni pyörähdys vesillä ja sitten monta saunaan-uimaan-saunaan kierrosta.

Viikonloppukokki ei juhannuksena paljon kokkaillut. Aaton herkut nautittiin anoppilassa, ja veneellä ruoka valmistettiin helpoista, valmiista, aineista nuotiolla. Veneellä maisema oli suuri osa nautintoa.

Vielä vähän veneen kallistelu pelottaa, kovasti yritän nousta pelon herraksi. Kai siihen tottuu? Mutta yöpyminen veneessä, se on nautinto. Juhannuspäivän iltakin oli mitä kaunein. 

Proseccoa jäillä, raparperijäillä

Meneeköhän tämä jo liian siirappiseksi? Valmistin taannoin raparperisiirappia. Siirappi säilyy puhtaassa astiassa jääkaapissa parikin viikkoa. Tämä on empiirisen kokeen tulos! Tein kuitenkin raparperisiirappia sen verran ison satsin, että pakastin osan myöhempää käyttöä varten. Suurin osa on tylsästi ihan tavallisissa pakasterasioissa, mutta osan laitoin sydämenmuotoisiin jääpalamuotteihin.

Vietimme iltaa kotona miehen kanssa, ja mikä sopiikaan paremmin kesäiseen iltaan kuin kuohuviini parvekkeella. Juomana oli trendikkäästi proseccoa, jota vielä trendikkäämmin jäillä viilennettiin.

Sydänjäitä tehdessäni mittasin, että muottiin mahtui siirappia noin 1,5 cl. Erittäin kuivaa proseccoa viilentämään tiputin maltillisesti yhden jääpalan. Viileässä illassa ja viilennetyssä juomassa tuo yksi jää ei ehtinyt sulaa, ja varmasti ainakin meidän iso laakea kuohujuomalasillinen kuivan juoman kanssa toisenkin raparperijäänpalan. Tässäpä oiva juhlajuomavinkki juhannukseen!