maanantai 17. kesäkuuta 2019

Banaanipannari - hävikkiherkkua tämäkin

Tuskailin tuossa jo aiemmin kaappiin tummumaan jääneitä banaaneja. Niistä on riittänyt moneksi. Viimeiset tummuneet banaanit käytin pannariin, josta tulikin hyvää - ja melkein ilman sokerin lisäämistä. Taitaa olla niin, että mitä tummempi banaani sen enemmän makeutta. Jos haluat tehdä koko uunipannullisen tuplaa resepti. Tämän pannarin koon määritti käytettävissä olevien jauhojen määrä.



banaanipannari


*

Banaanipannari

pieni uunipannullinen/iso uunivuoka

2 tummunutta banaania soseutettuna
2 munaa
5 dl maitoa
1 dl vehnäjauhoja
1 dl grahamjauhoja
1 tl kardemummaa
1 tl kanelia
1 tl vanilijasokeria
ripaus suolaa
25 g voita

Vatkaa munat kevyesti rikki kulhossa. Lisää noin puolet maidosta. Lisää taikinaan voimakkaasti vispaten jauhot ja mausteet. Kun nämä ovat kunnolla sekaisin, lisää loppu maito ja soseutettu banaani. Soseutin banaanin ihan haarukalla, mutta jos haluat varmistua siitä, että valmiissa pannarissa ei ole banaaninpalasia, soseuta esimerkiksi sauvasekoittimella.

Jätä taikina lepäämään noin puoleksi tunniksi kulhoon.

Kuutioi voi uunipannulle. Laita uunipannu uuniin ja samalla uuni lämpenemään 200 asteeseen. Anna voin sulaa ja ruskistua pannulla. Voin sulaminen ja ruskistuminen ottaa oman aikansa, mutta kannattaa pysytellä lähellä uunia ja tarkkailla tilannetta. Ruskistetusta voista tulee ihana pähkinäinen tuoksu ja maku pannariin, mutta palanut voi pilaa koko hommn.

Kun voi on sulanut ja ruskistunut, ota uunipannu uunista ja kallistele sitä niin, että voita on jokapuolella pannua. Kaada taikina pannulle ja paista pannaria puolisen tuntia.

*


banaanipannari

Banaanipannari ei kohoile uunissa tavallisen pannarin tapaan. Taitaa banaanisose olla sen verran painavaa. Ainakaan minä en ajatellut, että banaanipannarin olisi tarvinnut olla yhtään makeampaa, mutta maistele toki taikinaa ja mieti tarvitseeko sokerihampaasi enemmän makeutta. Oletettavasti olisi todella herkullista jäätelöpallon kanssa, mutta maistui se mainiosti, vaikka päälle ei ollut kuin vähän siivutettua banaania ja ylähuuli. Mielestäni kiva ilta- ja välipalaidea esimerkiksi lomaileville koululaisille.



banaanipannari


Perinteistä ja kotoista kropsua ei tietenkään mikään pannari voita, mutta välillä on kiva kokeilla muitakin vaihtoehtoja. Banaaniresepteistä on blogiin vielä tulossa banaanilettujen ohje. Letut kuuluvat apukokkien välipalarepertuaariin ja niitä paistellaan meillä ainakin tuoksusta päätellen kouluaikaan viikoittain. Tuoksu onkin ainoa mitä siinä vaiheessa on jäljellä, kun aikuiset saapuvat työstä kotiin. Ennen kuin banaanilettujen ohje ehtii blogiin asti, niin luvassa on jotain muuta. Jatketaan piimäjutuilla. Instassa julkaistu piimäjälkkärin ohje kiinnosti kovasti, joten se on luvassa seuraavaksi. Banaania on nyt syöty niin, että se tulee jo korvistakin ulos.

perjantai 14. kesäkuuta 2019

Banaanikakku maailman parhaaksikin tituleerattu

Meillä kuluu toisinaan ihan tolkuton määrä banaania. Olin ostanut niitä useammalla kauppareissulla ison nipun välipalaksi apukokeille, evääksi rannalle ja veneelle, sitten kävikin niin, että ranta- ja venekelit loppuivat ja lomailevat koululaiset lähtivät mummin ja vaarin luo. Banaanit mustuivat kaapissa. Kyselin facessa neuvoja ja vinkkejä mihin hukkaan suurenmäärän banaaneja, ja tulipa niitä vinkkejä vielä instassakin. Kiitos kaikille! Ensimmäisenä testasin banaanikakun ohjeen.  

banaanikakku



*

Maailman paras banaanikakku


2 kananmunaa
2 dl sokeria
2 banaania muussattuna
1 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
2 tl vanilijasokeria
1,2 dl luonnonjogurttia
120 g voita sulatettuna
2½ dl vehnäjauhoja
kanelia
vajaa dl pekaanipähkinämurusia

Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Voitele ja korppujauhota vuoka, jonka vetoisuus on 1,5 l.

Soseuta banaanit haarukalla. Sekoita kaikki aineet isolla lusikalla kulhossa. Taikina on kuohkeaa ja löysähköä.

Kaada taikina vuokaan ja kypsennä 200 asteisessa uunissa noin tunnin. Kypsyessään kakku tummuu päältä kauniisti. Kokeile kypsyyttä tikulla, kypsästä kakusta ei jää taikinaa tikkuun. Kypsymisen merkkejä on myös se, että kakku alkaa irrota vuuan reunoista. 

Anna kakun jäähtyä ennen kumoamista. Tarjoile jäähtyneenä. Kakun voi pakastaa, mutta se säilyy useita päivä hyvänä myös jääkaapissa.

*


banaanikakku

Eipä tätä kakkua ole turhaan tituleerattu maailman parhaaksi banaanikakuksi. Lopputulos on ihanan mehevä ja pehmeä. Muokkasin alkuperäistä ohjetta hieman esimerkiksi nesteenä käytin kerman asemasta luonnonjogurttia. Vähensin hieman myös voin ja sokerin määrää. Leivinjauhetta oli purkin pohjalla vain 1 tl. Alkuperäisen ohjeen 2 tl olisi kohottanut kakun varmasti kauniimmaksi. Siinä leipoessa huomasin kaapissa pekaanipähkinäpussin, jonka pohjilta kaadoin muruset kakkutaikinaan. Maailman paras banaanikakku vaikuttaa sellaiselta kakulta, jota on helppo muokata omien makumieltymysten ja kaappien sisällön mukaan. Kakku kestää vahvaakin maustamista. Mieleeni tulikin, että varmasti myös inkivääri ja kardemumma sopisivat maustamaan kakkua.


banaanikakku


Vieläkin meillä on banaaneja tummumassa kaapissa. Komensin jo lomalaisia tekemään aamiaiseksi smoothieta. Siihen saa upotettua ainakin yhden banaanin. Apukokit paistelevat usein välipalaksi banaanilettuja, joka olisi itse asiassa oikein hyvä ohje täälläkin jaettavaksi. Lisäksi meillä käytetään banaania tuorepuuron massassa, nuotiolla tehdään erämiehen herkkua, ja tietenkin välipalana ihan sellaisenaan. Banaanista saa myös loistavasti makua pannariin, ja jos niitä banaaneja vielä on jäljellä kokeilen paistaa banaanista leivän. Vinkkinä vielä, että banaania voi myös pakastaa siivutettuna ja käyttää pakastimesta esimerkiksi smoothieen tai sitten ne voi surauttaa jäätelöksi, nice creamiksi

Voipi kuitekin olla, että tämän banaani yli-annostuksen jälkeen pidetään pieni tauko banaaneista, eikä osteta niitä kotiin. Onko sinulla tiedossasi hyviä banaanireseptejä?

keskiviikko 12. kesäkuuta 2019

Shakshuka - kiireettömän päivän aamiainen, kiireisen lounas

Koko kevät ja alkukesä on ollut uskomattoman kiireistä aikaa. Lähipiirissäkin on tämä varmasti huomattu, eipä ole ennätetty viettää aikaa suvun parissa. Oikeastaan ei ole ollut mitään kummallista. Aikuisilla paljon töitä ja joitakin menoja, vapaa-ajan juttujakin. Lapsilla lukukauden loppu koulussa ja harrastuksissa. Eihän siinä paljon muuta tarvita. Isäkin kysyi jo puhelimessa, että syödäänkö teillä edes enää ollenkaan. Viittasi pitkään hiljaisena olleeseen blogiin. No on meillä syöty. Aika huonosti tosin. Usein valmisruokaa, paljon purkkitonnikalaa, puuroa, samaa soppaa päiväkaupalla ja niin edelleen. Mutta hengissä on pysytty! Yksi aivan loistava raaka-aine kiireen keskellä on kananmuna. Sitäkin on syöty paljon. Viimeisin villitykseni on shakshuka. Taas sellainen ruoka, joka on niin vaikea kirjoittaa, että melkein joka kerran pitää tarkistaa kirjoitusasu.


Shakshuka


Shakshuka on Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä peräisin oleva yhden pannun ruoka, jossa kananmunat hyydytetään tomaattikastikkeseen. Ruuan voi valmistaa kokonaan hellalla, mutta munat voi laittaa hyytymään myös uuniin.  Länsimaissa shakshukaa tarjotaan perinteisimmillään aamiaisella ja brunssilla, mutta se kelpaa hyvin myös lounaaksi, kevyeksi päivälliseksi tai iltapalaksi. Todistetusti! Variaatioita reseptiin on useita - ja niinkuin parhaissa kotiruuissa - niin tässäkin voi käyttää niitä raaka-aineita, joita kaapista löytyy. Ruokaisamman version saa aikaiseksi, jos pannuun lisää vaikkapa kikherneitä tai juustoa. Tässä kuitenkin ihan perusresepti, josta on hyvä aloittaa.

*

Shakshuka


sipuli kuutioituna
punainen suippopaprika pilkottuna
puolikas punaista chiliä pilkottuna pieneksi
sellerinvarsi pilkottuna
(pieni valkosipulin kynsi pilkottuna)
ruokaöljyä
1 tl jeeraa
1 tl savupaprikaa
hieman suolaa
ripaus sokeria
1 tlk (400 g) tomaattimurskaa
1 dl vettä
4 kananmunaa
muutama pyöräytys mustapippuria myllystä

tuoretta korianteria tai lehtipersiljaa

Kuullota pieneksi pilkottuja kasviksia öljytilkassa. Chili ja valkosipuli kannattaa lisätä vasta loppuvaiheessa kuullotusta. Ne palavat helposti. Mikäli tarjoat shakshukan aamiaisena voit jättää valkosipulin kokonaan poiskin.

Lisää kuullottuneiden ja pehmenneiden kastikkeiden päälle mausteet. Sekoittele hyvin sekaisin. Lisää pannulle tomaattimurska ja vesi. Kiehauta ja jätä muutamaksi minuutiksi kypsymään.

Lisää kananmunat paistokseen yksitellen. Riko kananmuna lasiin ja tee pieni kuoppa paistokseen. Kaada kananmuna koloon. Älä sekoita. Anna kananmunien hautua erillään. Hauduttele noin kymmenisen minuuttia kunnes kananmunat ovat mieleisiäsi. Kannen alla hautuu tietenkin nopeammin, ja uuniinkin shakshukan voi kuulemma tässä vaiheessa laittaa. Itse en ole koskaan viitsinyt lämmittää tämän vuoksi uunia.

Koristele tuoreilla yrteillä ja nauti hyvän vaalean leivän kanssa. Shakshuka on ihan parasta kun kastiketta imeyttää leipään.

*


Shakshuka


Onneksi kevään kiireet ovat hellittäneet. Tosin työkiireiden tilalle ovat tulleet kesä- ja lomakiireet. Ne ovat kuitenkin eri kiireitä ne. Saa olla oman itsensä herra ja kuluttaa aikaa kuten itse tahtoo. Vaikka sitten paremmin syömiseen. Toivottavasti aikaa riittää enemmän myös blogille. Varastossa on kyllä muutamia ruokareseptejä ja kuvia tänne jaettavaksi, onpa pari leivontajuttuakin. Talvilomasta saakka on roikkunut luonnoksissa muisteluita Thaimaan matkasta. Eli kaikkea sellaista on luvassa. Pysykää kanavalla!


Shakshuka


tiistai 11. kesäkuuta 2019

Fustra tunnin jälkeen olo on ryhdikas ja rento (sis. alekoodin)

Muistatteko kun kirjoittelin fustrasta tuossa huhtikuun alkupuolella? Koska postauksesta on niin pitkä aika virkistän muistianne kertomalla mikä fustra on. Fusta on lisensoitu harjoittelumuoto, jolla pyritään muun muassa vaikuttamaan kehon virheasentoihin, parantamaan liikkuvuutta ja vahvistamaan keskivartaloa. Huhtikuussa tehdystä alkukartoituksesta selvisi millainen treeni olisi hyvä minulle ja mitkä odotukseni ovat treenin suhteen. Alkukartoituksen tulos ei oikeastaan ollut mikään yllätys; keskivartalo ja niska-hartiaseutu kaipaa kipeästi apua. Tyypillistä toimistotyöntekijälle. Fustrasta on liikuntamuotona niin monipuolinen, että siitä saattavat saada apua myös ammattiurheilijat, näyttelijät, laihduttajat tai oikeastaan kuka tahansa.


fustra, tampereen liikuntamaailma
Yksilöohjattu tai pienohjattu harjoitus on intensiivinen ja tehokas, vaikka liikkeet ovatkin usein melko pieniä ja toistoja tehdään vain maltillinen määrä. Osa tehosta perustuu juuri siihen, että paikalla on ohjaaja, joka kiinnittää koko ajan huomiota siihen, että asennot pysyvät puhtaina ja että liikkeet tehdään oikein. Itsekin koin, että etenkin lavoista löytyi lihaksia, joiden olemassaolosta en edes tiennyt.

Tampereen liikuntamaailman fustraohjaaja Ida Harjun kanssa treenaaminen oli mukavaa. Fustran alkukartoitusta lukuunottamatta en ollut koskaan treenannut personal trainerin kanssa ja täytyy kyllä sanoa, että onpa mukava treenata, kun joku on paikalla vain sinua varten. Ida näytti oikeat liikkeet, korjaili ja tarkkaili suoristusta, antoi palautetta, tsemppasi ja mikä tärkeintä kysyi jälkikäteen miltä nyt tuntui. Idan kanssa tehty treeni kesti 60 minuuttia lämmittelyineen ja verryttelyineen. Liikkeet sain tehtyä mielestäni oikein hyvin muutamaa keskivartaloliikettä lukuunottamatta. Keskivartalossa parhaiten tuntumaa sain suoriin lihaksiin, mutta vinojen ja poikittaisten kanssa olisi vähän enemmän töitä tehtävänä. Yllättävän paljon keskittymistä vaati hengittäminen. Personal trainerista oli suuri apu siinäkin. Jos hengitys lähti kulkemaan "väärinpäin", Ida pyysi heti korjaamaan. Treenatessa ei juuri tuntunut, mutta auta armias seuraavana ja etenkin sitä seuraavana päivänä! Kyllä tuntui! Kipeimiä lihaksia löytyi keskivartalosta, lavoista ja yllättäen tehdyt liikkeet tuntuivat myös pakaroissa ja reisissä. 


fustra, tampereen liikuntamaailma

Tampereen liikuntamaailma on loistava paikka treenata. Silloin alkukartoituksen aikaan salilla oli todella rauhallista. Kun tuossa toukokuun lopussa teimme treenin, salilla oli enemmän vipinää, mutta sekaan mahtui hyvin. Fustratreenin teimme sekasalin puolella, mutta liikuntamaailman tiloissa on oma salinsa naisille. Uskon sen madaltavan kynnystä salitreenille.

Mukavan ja avuliaan henkilökunnan lisäksi täytyy kehua myös salin ja erityisesti puku- ja peseytymistilojen siisteyttä. Suihkussa käyminen on miellyttävää, kun suihkutilat ovat puhtaat ja raikkaat. Talon puolesta on tarjolla useanlaisia shampoita ja saippuoita. Edes pukuhuoneessa jää hiekkaa jalanpohjiin, sillä liikuntamaailmassa kengät jätetään eteiseen. Idan kanssa tehdyn treenin jälkeen rentouduin vielä infrapunasaunassa naistenlehtiä lukiessa. Infrapunasauna oli minulle uusi kokemus. Sauna lämmitti mukavan lempeästi treenattua kroppaa. Infrapunasaunan sanotaan auttamaan palautumisessa, ehkä sen vuoksi ne ovatkin niin suosittuja kuntosaleilla. Infrapunasaunan muista terveysvaikutuksista mainitaan usein aineenvaihdunnan parantaminen ja positiiviset vaikutukset verenkiertoon.

Kuvissa treeni näyttää totiselta toiminnalta. Kuva ei kerro koko totuutta. Treeni oli hauskaa, mutta vaati paljon keskittymistä ainakin minulle, joka en ole kovin kokenut treenaaja. Yhteisen tunnin jälkeenkin olen koittanut pitää mielessä esimerkiksi hyvät työasennot. Jokainen toimistossa päätetyötä tekevä tietää, ettei se aina ole helppoa. Onneksi on sähköpöytä, että välillä pääsee seisomaan.


fustra, tampereen liikuntamaailma


Mikäli innostuit fustrasta, suosittelen lämpimästi ottamaan yhteyttä Idaan esimerkiksi sähköpostilla ida.harju@liikuntamaailma.fi tai yhteydenottolomakkeella. Mainitsemalla Viikonloppukokki25 - koodin saat 90 minuutin näytetunnin alennettuun 25€ hintaan. Vielä viimeinen kauempaa saapuville vinkki: liikuntamaailman lähistöllä ei ole paljon ilmaista parkkitilaa. Kalevankankaanhautausmaalta on lyhy kävelymatka Yliopistokadulle ja Liikuntamaailmaan. Parkkipaikalla voi pitää autoa pysäköintikiekolla 3 tuntia.

Yhteistyö: Fustraohjaus saatu Tampereen liikuntamaailmasta

lauantai 18. toukokuuta 2019

Pikkelöity fenkoli ja uunikuha

Silloin oli vielä lunta maassa ja täysi talvi, kun olin Peggyn kirjajulkkareissa Helsingissä. Parhaat kalareseptit -kirja on ollut ahkerassa käytössä koko kevään. Olen laittanut muun muassa mantelikalaa ja tehnyt savusiikasalaattia kirjan resepteillä. Kirjassa on kuitenkin paljon muitakin reseptejä kuin kalaruokareseptejä. Tosin niillä muillakin ohjeilla on - ainakin löyhä yhteys - kalaan. Ne ovat nimittäin oivallisia lisukkeita kalaruuille ja miksei tietysti muillekin.


pikkeloityfenkoli_uunikuha

Viimeisimmäksi testasin pikkelöidyn fenkolin, jota syötiin uunikuhan kanssa. Kotijärven kuhan resepti löytyy blogista jo ennestään. Tässä tulee toinen hieman erilainen ohje uunikuhalle. Katiska on taas uinut rantavesissä jäiden lähdöstä melkein tähän päivään, ja sieltä tulleet muutamat kuhat on laitettu ruuaksi. Osa tuoreltaan, osa kuten tämä pakastimen kautta. Kokonainen kuha on helppo laittaa uunissa. Täytteet vaan vatsaan ja koko komeus uuniin.

Fenkoli on ehdottomasti kalalle sopiva kasvis. Se on hyvää niin raakana kuin kypsennettynäkin. Usein kypsennän fenkolin ihan vain pannulla paistamalla, mutta olen myös kokeillut sen confaamista.  Fenkolista syntyy myös herkullinen hilloke, jota voi syödä vaikkapa juustojen kanssa. Koska nykyään pikkelöidään kaikki ei fenkolin pikkelöiminen hullummalta vaihtoehdolta. Pidin kovasti lopputuloksesta, mutta olenkin hapanten ja etikkaisten makujen ystävä.


pikkeloityfenkoli_uunikuha

pikkeloityfenkoli_uunikuha


*

Kotijärven kuha ja pikkelöity fenkoli


Pikkelöity fenkoli


fenkoli
1 dl väkiviinaetikkaa
1 dl vettä
1 dl vettä
3 rkl sokeria
1 rkl kokonaisia roseepippureita

Kiehauta vesi ja väkiviinaetikka. Sekoita mausteet ja anna jäähtyä. 

Poista sillä aikaa fenkolista kova kanta ja leikkaa ohuiksi viipaleiksi. Anna maustua vähintään tunti, mielellään pidempään. Pikkelöity fenkoli säilyy jääkaapissa hyvänä muutamia päiviä.

Uunikuha


kuha

1/2 sitruunan mehua
1/2 sitruuna viipaleina
purjon valkoista osaa renkaina
fenkolia pieneksi pilkottuna
suolaa


Suolaa kala sisältä hyvin. Purista kalan päälle puolikas sitruunaa. Asettele purjon palaset, sitruunan viipaleet ja fenkolin palaset kalan vatsaan. Käytin fenkolista varsia tupsuineen. Ne olivat palasia, joita en kelpuuttanut pikkelöitäväksi. Näin kasviksesta ei tullut yhtään hävikkiä.  

Laita täytetty kala 200 asteiseen uuniin paista noin puoli tuntia koosta riippuen.

*

Fenkoli on aromaattinen ja makeahko kasvis. Fenkolia leikatessa voi tuoksutella voimakastakin aniksen tuoksua. Tuoksu on makua voimakkaampi. Olen käyttänyt fenkolia yksinomaan kalaruokien kanssa, mutta se kuulemma sopii hyvin myös porsaan lihalle. Fenkoli on mielestäni melko kallis kasvis ja valitettavan usein myynnissä on tosi huonoja yksilöitä. Siksi olen riemuissani kun vihanneshyllyssä on kauniita fenkoleita. Toivottavasti niitä löytyy, sillä seuraavaksi ajattelin kokeilla fenkolin grillaamista. 


pikkeloityfenkoli_uunikuha

Katiska on nyt nostettu kuivalle maalle, mutta mukavasti saimme tänä keväänäkin kalaa. Ihan kaikkein suurin syy katiskan uittamiselle on se, että järven elämää on kiva seurata. Toiseksi suurin on, että tarvitsemme syöttikaloja heinäkuussa alkavaan ravustukseen. Tänäkin keväänä katiska oli oikeassa paikassa särjen kudun aikaan, ja pakastimessa on nyt ämpärillinen pikkusärkiä ravun syötiksi. Muutamat pienet hauet päästettiin takaisin järveen, mutta kuhia otettiin talteen. Tuoreeltaan emme tällä kerralla syöneet yhtäkään vaan tähänkin ruokaan käytetty kuha kulki pakastimen kautta. Kuha on muuten sesonki kala. Jos onnistut saamaan kokonaisen kalan, suosittelen kokeilemaan uunikuhaa. Vaalea lihainen maultaan melko mieto kala maistuu vaihteeksi näin valmistettuna ihan erilaiselta kuin paistettu file.