Mustaherukkaposset

Mustaherukkaposset ei olisi tullut mieleeni ilman vinkkiä. Kyselin lauantaina instagramissa jälkiruokavinkkiä burratasta valmistetulle alkupalalle ja pääruuaksi valmistetulle karitsan kareelle. Oma pää löi tyhjää, mutta onneksi Elina vinkkasi mustaherukkapossetista. Aikuiseen makuun sopiva kirpsakka jälkiruoka oli täydellinen päätös loistavalle menulle. Tässä yhteydessä onkin hyvä kiittää Viikonloppukokki-blogin lukijoita, sekä facebook ja instagram seuraajia ja tykkääjiä. Olen otettu kaikista kommentteista, kysymyksistä ja palauteesta, jota olen saanut, ja joka on lähes yksinomaan kannustavaa ja positiivista.

Aika moni halusi saada mustaherukkapossetin reseptin, kun reseptin tarvetta instassa kyselin.  Ja tässä se nyt tulee. Posset on siis keitettyä sokerilla maustettua kermaa, joka hyydytetään jollakin happamalla. Lime- ja sitruunaposset ovat klassikoita, mutta olen onnistuneesti tehnyt possettia myös tyrnistä, raparperista ja karpalosta. Mustaherukkapossetin kohdalla iski epävarmuus. Lisäsin herukoiden lisäksi massaan hieman sitruunaa, mutta saattaa olla, että pelkästään mustaherukan happamuus olisi riittänyt hyydyttämään kerman.

*

Mustaherukkaposset

4 annosta

2 dl kermaa

3/4 dl sokeria

3/4 dl mustaherukan mehua *

1 rkl sitruunanmehua

Keitä kermaa ja sokeria kattilassa noin 5 minuuttia välillä sekoitellen. Anna seoksen poreilla hiljakseen.

Nosta kermakattila pois levyltä. Lisää kerman joukkoon mustaherukan ja sitruunanmehu. Sekoita hyvin ja kaada massa annosvuokiin. Jäähdytä jääkaapissa 4-5 tuntia. Jäähtyessään posset hyytyy ihanan lohkeavaksi  

*Jotta sain aikaiseksi tuon vajaan desin mustaherukan mehua, otin pakastimesta vähän vajaa 3 dl mustaherukoita siivilään sulamaan. Puristin mustaherukat siivilän läpi. Kuoret ja siemenet jäivät siivilään.

*

Minulla oli nyt niin kiire julkaista tämän ajankohtaisen ja herkullisen jälkiruuan resepti, etten ehtinyt testata hyytyykö posset ilman sitruunaa. Uskoisin, että hyytyy.  Sitruunan maku puski jälkkäristä jonkin verran läpi. Sokerin määrä näyttää reseptissä aika isolta, mutta koska mustaherukka on hapan (ja omat pakastemarjat on säilötty ilman sokeria), en lähtisi sokerin määrää kovin rajulla kädellä karsimaan. Lopputulos oli näinkin melko kirpeä. Oikeastaan kirpeästä mausta ja samettisesta rakenteesta tuli aika jännä kontrasti. Ja mikä väri, mustaherukkaposset oli väriltään aivan lumoava!

Kyselin tuossa taannoin somessa myös sitä, mistä haluaisitte syksyn aikana lukea. Tulossa lienee lisää marjareseptejä, vaikka marjavuosi vähän kehno onkin. Sienistä olisin halunnut kirjoittaa, mutta sieniruokiin on toistaiseksi käytettävä kuivattuja suppilovahveroita. Näillä seuduilla on liian kuivaa sienille.. Mielessä on myös muutama arkiruoka blogattavaksi. Arkiruoka, välipala- ja eväsruokavinkkejä toivottiinkin. Ja tuohon jälkkärikyselyyn ehdotettiin uunijäätelöä. Yksi resepti blogista jo löytyykin ja kenties toinen on tulossa. Syyskuun alkupuolella on hävikkiviikko. Ja sen teeman ympärillä haluaisin viivähtää myös. Ruokahävikkiä ei meidän taloudessa juurikaan synny, ja toivottavasti hävikki vähenisi sitä myöden kun tietoisuus lisääntyy. Lisäksi aion kertoa teille miltä maistui poron maksa. Palataan!

Louhisaaren juoma

Ajatus Louhisaaren juomasta ei jättänyt minua rauhaan. Sinänsä hullua, sillä omassa pihassa ei kasva mustaherukkapensaita ja mustaherukan lehdet ovat kuitenkin Louhisaaren juoman pääraaka-aine. Ehdin jo huhuilla facebookissakin, että keneltä saisin käydä hakemassa mustaherukan lehtiä. Ystävälliset ihmiset ympäri Suomen lupasivat lehtiä, ja olisin minä saanut niitä ihan läheltäkin.  Lopulta mustaherukka pensas löytyi ihan läheltä. Takapihalla rantapöpelikössä kasvaa yksi pensas. Se muistui mieleeni, kun lähdin viettämään etätyöpäivän kahvitaukoa laiturille. 

*

Louhisaaren juoma

2 l mustaherukan lehtiä

1 sitruuna

5 dl sokeria

5 l vettä

pienen pieni nokare hiivaa

Huuhdo mustaherukanlehdet kylmällä vedellä ja laita lehdet isoon teräskattilaan. 

Pese sitruuna ja ota kuoret mustaherukan lehtien päälle kattilaan. Parhaiten kuoren saat irti perunankuorimaveitsellä. Leikkaa sitten sitruunan valkoista osaa pois ja viipaloi loppu hedelmäliha mustaherkukan lehtien ja sitruunan kuorten joukkoon kattilaan.

Laita myös sokeri kattilaan

Kuumenna vesi kiehuvaksi ja kaada se herukanlehtien, sitruunan ja sokerin päälle. 

Anna jäähtyä kädenlämpöiseksi ja lisää hiiva.

Jätä kattila huoneenlämpöön vuorokaudeksi. Siivilöi ja pullota juoma seuraavana päivänä. Laita pullot kylmään.

Louhisaaren juoma on valmista nautittavaksi parin päivän kuluttua.

*

Louhisaaren juoma on ihanan raikas ja kesäinen janonsammuttaja. Mustaherukan maku on näillä mittasuhteilla aika hento. Paitsi maku, juomassa on myös mustaherukan tuoksu. Mustaherukan tuoksu jäi käsiini jo lehtiä poimiessani. En oikein muistanutkaan miten kiehtova tuoksu herukassa on. Koska kasvukausi on jo pitkällä, herukkapensaan lehdet olivat aika isoja. Pyrin poimimaan nuorimpia ja pieninpiä lehtiä, koska arvelin, että niistä saan eniten makua.

Koska Louhisaaren juoma valmistetaan tavallisesta sokerista, se on väriltään paljon vaaleampi kuin vappusima. Melko makea juoma tämä on, ja seuraavalla kerralla taidankin kokeilla hiukan vähentää sokerin määrää. Täytyy vain olla tarkkana, että sokeria on riittävästi, jotta hiiva jaksaa käydä. Osassa ohjeita juoma valmistettiin sitruunahapolla, silloin ehkä sokerin määrää olisi helpompi vähentää. En tosin ottanut selvää, mikä on alkuperäinen tapa valmistaa juoma. Jotenkin olisi sellainen aavistus, että Mannerheimin juoma valmistettiin hiivalla. Mene ja tiedä. Jos pääset herukka-apajille kannattaa tilaisuus käyttää hyödyksi, vielä ehtii tehdä juhannusjuomaksi Louhisaaren juomaa.

Poron sisäfilettä, palsternakkapyrettä, punajuuri-mustaherukkahilloketta ja maa-artisokkasipsejä

Koska edellisestä postauksesta tuli megalomaanisen pitkä, pidetään nyt virsi kauniina ja lyhyenä. Luvassa on ohje lauantai-illallisen pääruokaan. Alkuruoka onkin julkaistu blogissa jo aiemmin. Jälkiruuasta ei valitettavasti ole mitään kerrottavaa, sillä monien valmistusvaiheiden alku- ja pääruuat veivät voimat niin, että jälkkäriksi tarjottiin suklaata. Poron sisäfileen ympärille rakennettu pääruoka sai lisäkkeekseen aavistuksen makeita ja kermaisia makuja palsternakkapyreestä, maa-artisokkasipseistä ja punajuurihillokkeesta, johon hain hapokkuutta mustaherukoilla. Pääraaka-aine on laatulihaa suoraan Lapista. Vielä kerran kiitoksia Lumiporolle hyvästä palvelusta!

*

Poron sisäfilettä, palsternakkapyrettä, punajuuri-mustaherukkahilloketta ja maa-artisokkasipsejä

Punajuuri-mustaherukkahilloke

350 g punajuuria kuutioituna

1 dl mustaherkukoita

2 salottisipulia pieneksi pilkottuna

nokare voita

1 tl kuivattua timajamia

2 rkl hunajaa

suolaa

2 dl vettä

2 tl vadelmaviinietikkaa

Aloita pääruuan valmistaminen punajuurihillokkeesta, sillä punajuurten kypsyminen ottaa aikansa, vaikka punajuurikuutiot olisivat pieniäkin. Muuten pääruoka valmistuukin nopeasti.

Lisää kattilaan nokare voita ja kuullota sipuli ja punajuurikuutioita voissa. Lisää kattilaan mustaherukat ja vesi. Mausta suolalla, hunajalla ja vadelmaviinietikalla. Keittele rauhassa, kunnes punajuuret ovat kypsiä. Tarkkaile, että vettä on riittävästi.

Palsternakkapyre

2 palsternakkaa

1 dl kuohukermaa

maitoa

suolaa

ripaus valkopippuria

nokare voita

Kuori ja pilko palsternakat muutamaan osaan. Lisää kattilaan kuohukerma ja maitoa sen verran, että palsternakat peittyvät.

Keitä, kunnes palsternakat ovat kypsiä.

Soseuta palsternakat keitinliemessään sauvasekoittimella tasaiseksi pyreeksi. Mausta suolalla ja varovaisella ripauksella valkopippuria.

Lisää pyreeseen lopuksi pieni nokare voita. Se kiillottaa pyreen kauniiksi.

Poron sisäfilettä

2 sisäfilettä

suolaa

mustapippuria

paistamiseen

voita

öljyä

Lämmitä valurautapannu tai vastaava, jonka voit huoletta kuumentaa kuumaksi. Lisää pannulle nokare voita ja tilkka öljyä. Ruskista suolalla ja mustapippurilla maustetuttuja poronfileitä pari minuuttia puoleltansa. Nosta fileet vetäytymään folioon.

Paistinpannu kannattaa huuhdella pienellä vesitilkalla. Huuhteluliemen voi lisätä vaikka punajuuri-mustaherukkahillokkeen joukkoon.

Leikkaa hyvin vetäytyneet poronfileet ja kokoa annos palsternakkapyreestä, punajuuri-mustaherukkahillokkeesta ja maa-artisokkasipseistä.

*

Resepti on tässä kirjoitettu lähes yhteen pötköön. Vain maa-artisokkasipsit on julkaistu jo aiemmin. Ja ne kannattaakin tehdä jo hyvissä ajoin, että ehtivät rapeutua kunnolla. Myös punajuuri-mustaherukkahillokkeen voi valmistaa ennakkoon. Se ei tykkää pahaa lämmittämisestä. Ainakin hillokeen valmistus kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Punajuurien kypsyminen todella ottaa aikaa, vaikka ne olisi pilkottu pieniksikin. Punajuurihillokkeen valmistamisessa on tämän kokonaisuuden kovin homma. Annos on onneksi sen verran iso, että syötävää lisäkkeestä jää ainakin toisellekin aterialle. 

Myös pyrettä tulee enemmän kuin kaksi annosta, enkä neljä. Riippuu palsternakkojen koosta. Aterialta ylijääneen pyreen voi hyödyntää myös rieskoihin tai lepuskoihin tai miten niitä nyt sitten haluaakaan kutsua. Palsternakkalepuskojen ohjeen olen kirjoitellut tänne blogiin vähän ennen joulua.

Poron liha on minulle aika uusi tuttavuus. Aikaisemmat kokemukset liittyvät lähinnä käristyksen haudutteluun. Sisäfilettä olen laittanut kerran aiemmin. Silloin file maksoittui aavistuksen verran ja tuon kokeilun jälkeen olenkin opiskellut, että on tärkeää, että poroa ei kypsennetä nousevassa lämmössä. Näin taisi viimeksi käydä. Nyt liha onnistui täydellisesti. 

Onko sinulla vinkkejä poronlihan valmistukseen? Pakastimesta löytyy vielä muun muassa maksa ja niskakiekkoja. Kuinkahan ne kannattaisi laittaa?