Huijarin pasta - kokeilussa kikhernepasta

Pasta on pastaa, mutta tiesitkö, että vehnäpastalle on myös vaihtoehto, joka sopii moneen ruokavalioon. Minulla oli ilo saada kokeiltavakseni Tervens oy:n Lempäälässä valmistamaa kikhernepastaa. Kikhernepastan ainesosaluettelo on lyhyt. Pasta syntyy Iso-Britanniassa valmistetuista kikhernejauhoista ja vedestä. Pasta on siis täysin lisä- ja säilöntäaineeton. Tervens valmistaa myös chilillä tai inkiväärillä maustettuja makaroneja ja pastoja. Yhteen fusilliin on lisätty ajan hengen mukaan sirkkoja.

Vehnäpastaan verrattuna kikhernepastalla on yksi etu muiden yli. Tämä vaihtoehto on gluteeniton. Toinen merkittävä etu (kuivaan) vehnäpastaan nähden on kypsymisaika. Kikhernefusilli kypsyy 2 minuutissa. Näillä puheilla olin valmis ihmiskokeeseen. Meillä laitettiin ruuaksi pinaattipastaa kikhernefusillista. Pastan koostumuksesta en perheelle hiiskunut. Pinaatti pastan kastikkeeksi valikoitui paristakin eri syystä. Ensinnäkin olin sen varassa, mitä kaapeista löytyi. Toiseksi kikhernepasta itsessään sisältää runsaasti proteiinia, joten en halunnut käyttää pastassa (eläinperäistä) proteiinia.

*

Huijarin pasta

4 annosta

1 pkt kikhernefusillia

vettä pastan keittämiseen

suolaa

150 g pakastepinaattia

sipuli

valkosipulinkynsi

oliiviöljyä

paahdettuja pinjansiemeniä

suolaa 

mustapippuria

kirsikkatomaattia

kapriksia 

rucolaa 

30 g parmigiano reggiano 

Laita vesi kiehumaan ja mausta se suolalla. 

Siirry kuitenkin heti kasvisten pariin. Kuumenna pannulla oliiviöljyä. Kuullota öljyssä pieneksi pilkotut sipulit. Laita pannulle myös pakastepinaatti. Sekoittele kunnes pinaatti on sulanut.

Laita kikhernefusilli kiehuvaan veteen ja keitä 2 minuuttia. Valuta pasta siivilässä ja sekoita pinaatti-sipuliseoksen kanssa. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää pastaan vielä paahdetut pinjansiemenet. Ttarjoile pasta kirsikkatomaateilla, rucolalla ja kapriksilla koristeltuna. Raasta päälle vielä vähän juustoa.

*

Tiedättekö mitä? Pasta oli hyvää! Mausta en osaisi, hyvällä tahdollakaan, sanoa, että kysymyksessä ei ollut vehnäpasta. Koostumuksessa oli eroa ja fusilli oli aika helposti hajoavaa. Sekoittelun kanssa kannattaa siis olla tarkkana. 

Pastakattila tyhjeni sellaista vauhtia, että pelkäsin ruuan loppuvan kesken. Ruoka kuitenkin riitti ja paketissa mainittu annoskoko tuntuu näin jälkikäteen ajateltunakin oikein hyvältä. Pasta piti kylläisenä pitkään. Tämä on ilmeisesti sekä kikherneen sisältämän proteiinin että hitaasti imeytyvien hiilihydraattien ansiota. Voisin kuvitella tuotteen olevan hyvä allergisten ja keliakikoiden lisäksi myös painonhallintaan ja diabeetikoille, joille perinteinen vehnäpasta voi olla haastava.

Laitanko kikhernepastaa uudelleen? Laitoin jo. Silloin koekaniinijoukko laajeni sukulaisiin ja kikhernepastaa maistelivat myös veljeni puolisonsa kanssa. Kikhernepasta on hyvä vaihtoehto tavallisen pastan rinnalle myös meille, jotka eivät terveyssyistä joudu välttelemään tai kieltäytymään vehnäpastasta. Tulossa on lähiaikoina vielä pari muuta pastareseptiä. Kikhernepastan saatavuus on melko hyvä, joten jos kiinnostuit nappaa pastapaketti mukaan kaupasta. Jälleenmyyjien luettelo löytyy täältä. 

Yhteistyö: Kikhernefusilli on saatu Tervens Oy:tlä


EDIT: Fussillin ei pitäisi hajota helposti. Tervensiltä kerrottiin, että heillä on ollut ongelmia muutaman erän rakenteen kanssa. Ilmeisesti fussilli pakettini oli juuri tästä erästä.

Kaurakeksit - aamupalaksi, välipalaksi, evääksi...

Selailin tässä taas Hanna Hurtan Kasvis-kirjaa. Tällä kerralla minut pysäytti lause: "Kuinka saada lapset syömään papuja? Leipomalla ne kaurakekseihin." Lause osui ja upposi. Ensinnäkin pitkän työputken jälkeen olin taikinaterapian tarpeessa ja sormet oikein syyhysivät leipomaan. Toisekseen olin jo jonkin aikaa miettinyt terveellisempää vaihtoehtoa välipalakekseille, joita meillä kuluu kiitettävää tahtia, koska niitä on niin kätevä kuljettaa koulussa ja harrastuksissa mukana. Oletteko huomanneet mikä määrä sokeria on kaupan välipalakekseissä? 

Kolmannen pointin hoksasin vasta leipoessani. Kaurakeksit ovat loistavaa evästä myös hiihto- tai luisteluretkille. Pitkällä lenkillä tarvitsee hiilihydraatteja ja näistä versioista saa hyvien hiilareitten lisäksi myös proteiinia. Ilman lisäaineita. Leivoin kekseistä sen kokoisia, että ne mahtuvat kätevästi saippuarasiaan, joka kulkee lenkillä vaikka taskussa, ellei ole tarvetta suuremmalle repulle. Makeutin kaurakeksit hunajalla, mutta käyttämällä vaahterasiirappia, kekseistä tulee vegaanisia. Kaurakeksit-kirjoitus on osa Blogisisarten Tervetuloa talvi -sarjaa.

*

Kaurakeksit

12-18 kpl

1 rkl chia-siemeniä

3 rkl vetttä

2,5 dl kypsiä valkoisia papuja

0,5 dl kookosöljyä

5 dl kaurahiutaleita

2,5 dl kaurajauhoja

1 dl sokeroimatonta omenasosetta

1 dl kuivattuja aprikooseja pieninä kuutioina

0,5 dl hunajaa tai vaahterasiirappia

0,5 dl rusinoita

3/4 dl auringonkukan siemeniä

1 appelsiinin kuori raastettuna

1 tl leivinjauhetta

1 tl ruokasoodaa

1 tl kardemummaa

1 tl suolaa

Sekoita chia-siemenet ja vesi keskenään. Jätä geeliytymään 10 minuutiksi.

Laita uuni lämpenemään 175 asteiseksi.

Mittaa pavut tehosekoittimeen ja surauta melko sileäksi. Sekoita kaikki aineet keskenään ja taputtele noin sentin paksuisiksi pyöreiksi kiekoiksi.

Paista noin 20 minuuttia.

Anna jäähtyä.

*

Kaurakeksit kuuluvat sarjaan helppo ja nopea. Taikina oli vaivatonta käsitellä. Käytin taikinaan joululta jääneitä kuivattuja hedelmiä. Kaapista löytyi aprikoosin lisäksi myös viikunoita, joten lisäsin vähän niitäkin. Yleiskoneella tehtynä pavut, kuivatut hedelmät, siement ja jopa kaurahiutaleet menivät aika hienoksi. Suutuntumaa olisi voinut jäädä enemmänkin. Tämä on pidettävä mielessä seuraavalla kerralla.

Seuraavalla kerralla? Aivan oikein. Lapset saa syömään papuja leipomalla ne kekseihin! En ole tosin kertonut keksien sisältävän papuja, mutta tartteeko sitä kaikkea sanoakaan? Tässä se nyt paljastuu. Lapset olivat vähän hämmentyneitä, kun kirjan vinkin mukaan ohjeistin, että joskus juuri tällaisen keksin voi napata aamupalalla jogurtin lisäksi.

Ne, jotka seuraavat Viikonloppukokkia facebookissa, saivatkin vihiä leipomisurakasta jo lauantaina. Käy toki tykkäämässä face-profiilista tai klikkaa seuraajakseni Instagramissa, niin pääset seuraamaan ruokatouhujani muutenkin. Samalla kiitos lukijoille, seuraajille ja tykkääjille sekä uusille, että vanhoille. Mukavaa, että luette, kommentoitte ja tykkäätte!

Kaurakeksit-postaus on osa Bogisisarten Tervetuloa talvi-postaussarjaa. Muita ruokapostauksia ovat Tsajut-blogin gluteenittomat letut, jotka saavat makunsa kauramaidosta, linsseistä ja kvinoasta sekä Ruoka-alkemisti -blogin Jennin postaus punajuuri-porkkanakeitosta. Keiton juju on paahdetuissa juureksissa.

Kaikki Tervetuloa talvi -sarjan kirjoitukset löytyvät instasta #tervetuloatalvi ja #blogisisaret sekä listattuina Oranssia- ja Kivempi- blogeista. Sarjan aiheet vaihtelevat laajalla skaalalla, koska blogitkin sijoittuvat monien genrejen alle. Siskot kirjoittavat muun muassa kodista ja perheestä, käsitöistä ja DIY-juttuista. Onpa Blogisisarissa mukana Lifestyle-, ruoka- ja hyvinvointibloggareitakin. Mukavia talvipäivä kaikille ja terveisiä Blogisisarille!

Kesäkurpitsapiiras on ehkä enemmän uunimunakas kuin piiras

Loppuviikosta jääkaappi on usein tyhjää täynnä. Viime viikolla yhtenä päivänä oli taas edessä tilanne, jolloin ruokaa piti keksiä käytännössä tyhjästä jääkaapista. Lähtökohtana oli kesäkurpitsa, joka keikkui yksinäisenä vihanneshyllyllä. Tyhjästä jääkaapista valmistui oikein maittava kesäkurpitsapiiras. Piiraassa on lisäksi tomaattimurskaa, monta kananmunaa, runsaasti sipulia, vähän suppilovahveroita ja kanttarellejä, monenlaisia juuston kannikoita raastettuna ja yrttejä yrttimaasta. Lopputulos oli piiras, jonka viimeisen palan lämmitin töissä lounaaksi.

*

Kesäkurpitsapiiras

500 g kesäkurpitsaa

vähän oliiviöljyä

kaksi pientä keltasipulia

valkosipulin kynsi

pari kourallista tuoreita kanttarelleja ja suppilovahveroita

tölkki tomaattimurskaa

tuoretta timajamia, persiljaa ja ruohosipulia

6 kananmunaa

noin 80 g juustoraastetta

suolaa 

mustapippuria

Laita uuni lämpenemään 175 asteiseksi.

Leikkaa kesäkurpitsat noin sentin siivuiksi ja kuullota niitä oliiviöljyssä molemmin puolin. Nosta sivuun odottamaan.

Lisää hieman öljyä paistin pannuun ja kuullota pannulla hitaasti pieneksi hienonnettuja sipuleita ja timjamia. Lisää joukkoon sienet. Lisää sienten ja sipuleiden joukkoon tomaattimurska ja mausta seos suolalla ja mustapippurilla. Anna kiehua kunnes enin neste on haitunut seoksesta pois.

Riko kananmunat kulhoon ja sekoita niiden rakenne rikki. Yhdistä kananmunat, tomaattimurska ja suurin osa juustoraasteesta. Jos paistinpannusi kestää uunin, voit valmistaa piiraan suoraan paistinpannussa. Toinen vaihtoehto on voidella piirakkavuoka ja koota piiras siihen. Lisää kesäkurpitsansiivut tomaatti-kananmunamassaan ja ripottele pinnalle loppu juustoraasteesta.

Paista 175 asteisessa uunissa noin 45 minuuttia. 

*

Kuten kuvista huomaatte tätä piirasta valmistaessa Viikonloppukokki oli varsin hajamielinen. Uuniin oli erehdyksessä kääntänyt uuniin päälle ylälämmön ja sen vuoksi kesäkurpitsapiiras on saanut väriä pintaan ehkä vähän enemmän kuin olisi tarpeen. Onneksi piiras ei ihan ehtinyt palaa.

Kesäkurpitsapiiraaseen voi hävittää jääkaapista juuston, yrttien ja kasvisten jämiä. Oivallista hävikkiruokaa siis! Viikonloppuna on kerätty voimia tulevaan viikkoon rentoutumalla sienimetsällä. Suppilovahveroita on metsässä nyt uskomattoman paljon, ja blogiinkin on tulossa pari onnistunutta suppilovahvero-reseptiä lähiaikoina. Sieni- ja kasvisreseptit saattavat tulla tarpeeseen niille, jotka viettävät lihatonta lokakuuta. Meillä lokakuu ei ole lihaton, mutta voisin yrittää panostaa kasvisruokaan tavanomaista enemmän. 

Viikonloppukokki-blogi on saanut paljon uusia seuraajia facebookissa. Lämmin kiitos lukijoille kommenteista, yhteydenotoista ja tykkäyksistä, joita olen saanut muun muassa facebookissa ja sähköpostissa. Kaikki kommentit lämmittävät mieltä todella. Viikonloppukokkia pystyt seuraamaan myös blogit.fi-blogilistan kautta.

Kurkkusuupaloista naposteltavaa illanistujaisiin.

Meillä vietettiin taas vaihteeksi rapujuhlat viikonloppuna. Rapujuhlista löytyy tarinoita toisaalta blogista, ja niihin pääset käsiksi esimerkiksi tästä. Otin Ilta-Sanomien vinkistä vaarin ja tein yönaposteltavaksi raikkaita suupaloja kurkusta. 

*

Kurkkusuupalat

iso kurkku

kylmäsavulohta

parmankinkkua

fetajuustoatahna (fetajuustoa ja luonnonjugurttia)

kapriksia

basilikanlehtiä

guacamole

Valmiiksi täytetyt kurkkusuupalat eivät säily jääkaapissa hyvinä kovin kauaa. Ne on paras tarjota mahdollisimman pian täyttämisen jälkeen. Täyttäminen sujuu nopeasti, kun on ennakoinut miettimällä täytteet valmiiksi. 

Jääkaappiin voi tehdä valmiiksi fetajuustosta tahnaa sekoittamalla juustonmuruihin juguttia. Myös guacamolen voi ja kannattaakin valmistaa ennakolta jääkaappiin, jolloin maut ehtivät tasaantua. Eräs guacamolen ohje löytyy linkin takaa.

Juuri ennen tarjoilua leikkaa kurkku ohuiksi viipaleiksi. Asettele täyte mielesi mukaan kurkkuviipaleen päälle. esimerkiksi basilikaa ja fetaa, guacamolea ja kapriksia jne.

*

Kurkkusuupalat maistuivat tosi hyvältä ja raikkaalta rapujen jälkeen. Leipää tulee rapujen kanssa syötyä aika paljon, joten kurkku suupalan pohjana oli oikein tervetullut vaihtoehto. Täyte vaihtoehtoja on lukemattomia. Esimerkiksi tuorejuustoista saa valmistettua vaikka millaisia tahnoja. Suupalojen koristeluunkin voisi panostaa hieman enemmän kuin mitä minä tein esimerkiksi hyödyntämällä yrttejä. Suupaloja kootessa pitää kuitenkin muistaa, ettei kasaa liikaa täytettä kurkkuviipaleen päälle. Muuten syömisestä tulee hankalaa.

Juhlista arkeen. Itselläni on vielä vuosilomaa tämä viikko. Tarkoitus on keventää apukokkien koulun aloitusta. Tai lähinnä ekaluokkalaisen. Neljäsluokkalaisellahan kaikki menee jo rutiinilla, vaikka uskon, ettei hänkään ole yhtään pahoillaan, että kotona on joku lähettämässä kouluun ja ottamassa iltapäivällä vastaan. Siinä välissä saattaa ehtiä vaikka sieneen.

Mansikkacharlotta nimipäivän deluxe-herkku

Charlotta olisi erityisen hyvä nimipäiväkakku Lotalle. Mutta koska perheestä ei Lottaa löydy, täytyy soveltaa; mansikkacharlotta on mainio nimipäiväkakku kenelle tahansa mansikka-ajan nimpparisankarille. Mansikkacharlotta on yksi blogini vanhimpia ja suosituimpia reseptiä. Ensin ajattelin, että päivätän vanhaa postausta, kirjoitan tämänhetkisen reseptin ylös (resepteillähän on tapana muokkautua aikojen kuluessa) ja vaihdan uudet, paremmat , kuvat, mutta en minä sitten millään malttanutkaan ruveta peukaloimaan vanhaa kirjoitustani. Vuosien varrella moni asia on muuttunut, mutta mansikkacharlotan teen yhä vain kerran kesässä. Tässäpä mansikkacharlotta uudemman kerran:

*

Mansikkacharlotta

kääretorttu

4 kananmunaa

1,5 dl sokeria

1,5 dl perunajauhoa

1 tl leivinjauhetta

lisäksi tarvitset:

nokareen voita leivinpaperin voiteluun

muutaman lusikallisen sokeria leivinpaperin päälle

kääretortun täyte

mansikkahilloa

2 dl kermavaahtoa

150 g ranskankermaa

2 rkl sokeria

charlotan täyte

250 g rahkaa

2-2,5 dl vanilijakastiketta

2-4 liivatelehteä

sitruunamehua

250-500 g mansikoita

reilu puntti basilikaa

0,5 dl tomusokeria

Valmista ensin kääretorttu. Tässä kohtaa voi myös oikaista ja käyttää valmista kääretorttua. Jos näin teet siirry suoraan kokoamaan charlottaa.

Laita uuni lämpenemään 225 asteiseksi. Vaahdota huoneenlämpöiset kananmunat ja sokeri kovaksi vaahdoksi. Lisää vaahtoon puuhaarukalla nostellen perunajauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhot. Sekoita hyvin.

Kumoa taikina voidellulle leivinpaperille uunivuokaan. Paista kuumassa uunissa noin 6-8 minuuttia. Levitä pöydälle toinen pala leivinpaperia. Sirottele paperin päälle sokeria ja kumoa paistettu torttupohja leivinpaperin päälle. Anna jäähtyä.

Valmista kääretortun täyte. Vaahdottamalla kerma. Lisää kermavaahtoon ranskankerma ja mausta sokerilla. Sekoita hyvin. Levitä torttulevyn päälle mansikkahilloa ja kermavaahtoa. Kääri torttu melko tiukalle rullalle. Tortun leikkaaminen on helpompaa, kun se ehtii vetäytyä hetkisen jääkaapissa.

Aloita charlotan kokoaminen vuoraamalla sopivan kokoinen vuoka tuorekelmulla. Kaapistani löytyy Tupperwaren 2,5 l Samba-kulho. Kulho on juuri sopivan kokoinen ja muotoinen. Bonuksena siinä on vielä tiivis kansi.

 Leikkaa kääretorttu siivuiksi ja asettele siivut kulhon reunoille. 

Laita liivatelehdet likoon kylmään veteen.

Jatka täytteen valmistamiseen. Aloita perkaamalla ja pilkkomalla mansikat. Lisää mansikoiden sekaan tomusokeria ja pieneksi pilkottu basilika ja jätä hetkiseksi odottamaan. 

Sekoita rahka ja vanilijakastike keskenään. Lämmitä mikrossa sitruunamehu ja sulata siihen kuivaksi puristetut liivatelehdet. Yhdistä rahka-vanilijakastikeseos ja basilikamansikat. Lisää seokseen liivate ohuena nauhana. Kaada mansikka-rahkaseos kääretorttusiivuilla vuorattuun vuokaan. Laita kansi päälle ja hyydytä charlottaa jääkaapissa vähintään muutama tunti, mutta pitempikään aika ei haittaa. Voit tehdä charlotan valmiiksi vaikka jo tarjoilua edeltävänä päivänä.

Kumoa kakku tarjoiluastialle juuri ennen tarjoilua ja koristele mansikoilla ja basilikan lehdillä.

*

Ihan alunperin olen bonganut charlotan ohjeen Glorian ruoka ja viini -lehdestä. Resepti on muokkaantunut vuosien varrella jonkun verran. Nykyisin esimerkiksi teen kääretortun pelkästään perunajauhoista, joten charlottani on gluteeniton. Deluxeksi charlotta on nimetty, koska käytän kääretortunkin täytteenä kermaa. Silloin koko charlotasta ja tietenkin kääretortusta tulee täyteläisempi ja riittoisampi. Itse asiassa kääretorttua jää tässä versiossa vähän ylikin. Tortun menekkiin toki vaikuttaa leikkaamiesi siivujen paksuus ja käyttämäsi kulhon muoto ja tilavuus. Tortun sisään voi tosiaan kääräistä pelkän mansikkahillonkin.,

Monivaiheista (resepti on niin monivaiheinen, että sen kirjoittaminenkin tuntui haastavalta) leivonnaista ei kannata pelästyä. Lopputulos on palkitseva! Basilika ja mansikka sopivat loistavasti yhteen. 

Ohje on valitettavasti vähän suurpiirteinen. Esimerkiksi liivatteiden määrään vaikuttaa tosi moni asia. Jos mansikoista irtoaa paljon nestettä, liivatetta tarvitaan enemmän. Tai jos käytät vanilijakastiketta, joka on kovin juoksevaa, tarvitaan liivatetta enemmän. Myös silloin liivatetta tarvitaan enemmän, jos kakun pitää kestää tarjoilupöydässä pidempään. Jostakin syystä vierastan liivatteen käyttöä ja siksi yritän mennä aina mahdollisimman vähillä liivatteilla.

Tänä kummallisena kesänä paras mansikkasesonki alkaa näin heinäkuun puolessa välissä olla jo ohi. Jos vielä maltat "tuhlata" mansikoita, leivoppa mansikkacharlotta. Mansikkacharlotta on viikonloppukokin nimipäiväkakku kaikille heinäkuussa nimipäivään viettäville tytöille ja miksei pojillekin. Hyvää nimipäivää!

Yltäkylläinen suklaatryffelikakku

Jos kakkuun käyttää puolisen litraa kermaa, puolisen kiloa suklaata ja vähän mantelimassaa lienee sanomattakin selvää, että hyvää tulee. Suklaatryffelikakku on niin runsas ja yltäkylläinen, että toista saa hakea.  Ihan pienelle porukalle kakkua ei kannata laittaa, koska se todella on niin täyteläinen, että sitä ei isoa palaa pysty syömään suurinkaan suklaafani. Ihan jouluaattoon en näin raskasta jälkiruokaa laittaisi, mutta tähän pikkujoulu kauteen kakku sopii loistavasti.

*

Suklaatryffelikakku

10-14 annosta

Mantelipohja

2 pkt (300 g) mantelimassaa

70 g tummaa suklaata

1 muna
voita voiteluun

Tryffelitäyte

180 g tummaa suklaata

200 g maitosuklaata

2 dl kuohukermaa

0,2 dl puolukkamehutiivistettä

Pinnalle

2 dl kuohukermaa

1/2 prk ranskankermaa

sokeria

vanilijasokeria

pähkinäseosta

(kaakaojauhetta)

Valmista pohja. Aja mantelimassa ja suklaa tasaiseksi sokseeksi monitoimikoneen leikkuuterällä. Lisää joukkoon kananmuna ja sekoita tasaiseksi.

Pingota irtopohjavuoan (halkaisija 24 cm) pohjalle leivinpaperi. Voitele reunat. Tasoita massa vuoan pohjalle käsin painellen. 

Kypsennä pohjaa 175-asteisessa uunissa 15 minuuttia.

Valmista täyte. Kiehauta kerma kattilassa.  Nosta kattila liedellä ja lisää paloitellut suklaat kermaan. Nosta tarvittaessa takaisin lämpimälle liedelle, että suklaat sulavat ja saat kermasuklaa seoksesta tasaista massaa. Lisää lopuksi mehutiiviste.

Kaada tryffelimassa jäähtyneen pohjan päälle ja nosta jääkaappiin. Anna jähmettyä vähintään viisi tuntia.

Irrota kakku varovasti vuoasta ja nosta tarjoiluvadille. Vaahdota kerma jja lisää siihen ranskankerma. Mausta sokereilla. Levitä kermaseos kakun päälle. Koristele pähkinäseoksella ja halutessasi kaakaolla.

*

Ulkoilua, ruokaa, täyteläinen jälkiruoka ja päälle päiväunet. Paljon enempää ei sunnuntailta voi toivoa. Suklaakakun valmistin tarjoilua edeltävänä päivänä jääkaappiin kuorrutusta vaille valmiiksi. Kermakerroksen ja pähkinäkoristeet kakku sai juuri ennen tarjoamista. Kaakaohuntu unohtui, mutta olihan tuota suklaata oli muutoinkin riittävästi. Resepti on alunperin julkaistu Kotivinkin jouluherkut (2/2011) lehdessä, mutta olen muokannut sitä hieman omaan suuhun sopivaksi. Suklaatryffelikakku on muuten gluteeniton herkku, jos viljatonta vaihtoehtoa kaipaat kahvipöytääsi.

Ilma on heti paljon raikkaampi, kun sää on edes yhden asteen pakkasen puolella ja luonto on heti paljon kauniinpi, kun maahan on satanut edes ohut kerros lunta. Joulukuusta ei tänä vuonna haeta jään yli. Vaikka veikkaan, että järvi jäätyy nyt nopeasti, kun vain on vähänkin pakkasta. Vesi näyttää hyisen kylmältä. Ei kutsu uimaan, ei.