Kaurakeksit - taas taikinaterapiaa

Tässä koronakotoilun, etäkoulun ja etätyön tuoksinassa on syntynyt yksi pahe. Päiväkahvilla on melkein joka päivä jotain kastettavaa. Toivottavasti pari-kolme kävelylenkkiä ja kotijumppa tai -jooga harva se päivä kuluttaa sen verran, että pylly ei liiaksi pääse näiden viikkojen aikana pyöristymään. Vaikka olen moneen otteeseen tuskastellut ruuanlaiton työläyttä arjessa, jossa nelihenkinen perhe syö kaikki ateriat kotona. On tässä jotain hyvääkin. On aikaa kokkailla terveellistä kotiruokaa ja leipaista jotain pientä. Erityisesti tyttäret ovat ottaneet asiakseen leipoa jotain, oli se sitten köksänläksy tai ei.

Tällä viikolla on herkuteltu muun muassa kaurakekseillä. Ne eivät olleet köksän läksynä vaan leipuri oli nuorempi tytär, joka meinaa turhautua, kun koulutehtävät on useimpina päivinä tehty jo pian kymmenen jälkeen. Kun tyttö ehdotti leipomispuuhia, kehotin häntä ottamaan Marikan kirjan käsiinsä ja etsimään siitä jonkun mukavan reseptin. Ranteita myöjen taikinasa -blogin kirjoittajan Marikan kirja, Gluteeniton Helpot ja herkulliset, pitää sisällään mutkattomia helppoja reseptejä. Niitä pystyy tuollainen 10-vuotias itsekin seuraamaan. Meillä ei ole tarpeen leipoa gluteenittomasti, joten sanon aina tytölle, että tsekkaa onko Marikan blogissa resepti myös vehnäjauhoversiona. Monesti on löytynyt ja saadaan tarkistettua oikeat mittasuhteet.

*

Kaurakeksit

noin 24 keksiä

3 dl gluteenittomia kaurahiutaleita

2 dl fariinisokeria

100 g voisulaa

3/4 tl leivinjauhetta

3 tl vaniljasokeria

1 tl hunajaa

2 rkl vehnäjauhoja tai 

1,5 rkl gluteenitonta jauhoseosta

1 kananmuna

Sekoita kaikki aineet sekaisin.

Annostele leivinpaperille. Pursottamalla saa kuulemma kauniin tasaisen muodon. Taikinaa voi myös muotoilla sormin, jos näyttää, ettei se muuten asetu tasaiseksi. Keksit leviävät paistaessa, joten jätä paljon tilaa leviämiselle.

Paista 200 asteisessa uunissa noin 7 minuuttia.

*

Kaurakeksien ohje on periaatteessa helppo, mutta ensikertalaiselle siinä on muutamia haasteita. Normaalisti teen töitä ruokapöydän ääressä ja niin olin nytkin tekemässä. Ajattelin, että siitä minun on samalla katsoa päältä kun lapsi leipoo, ja neuvoa, jos on tarve. Vaan kuinkas ollakaan, juuri kun päästiin taikinavaiheesta leipomisvaiheeseen, minulla soi puhelin. Katsoin heti numerosta, että tulossa on sellainen työpuhelu, ettei perheenjäsenten sovi kuulla mitään. Menin yläkertaan puhumaan. Eipä jäänyt tyttö odottelemaan, vaan jatkoi puuhiaan. Sellainen hän on, usein käy niin, että ensin hän tekee ja vasta sitten miettii. Kuten kuvista näette 10-vuotias teki keksit vähän suuremmalla lusikalla. Suurpiirteisyys onkin tälle sankarille oikein tyypillinen luonteenpiirre. Noin 24 keksin sijaan meillä oli 12 isoa keksiä. Kolme jokaiselle perheenjäsenelle.

Kuvasta näkyy myös se, että keksit olivat hieman liian pitkään uunissa. En huomannut tytölle kertoa, että kaurakeksit näyttävät uunissa raaoilta ja jähmettyvät oikeastaan vasta jäähtyessään. Hän oli aikansa odotellut ja lopulta onneksi ottanut keksit pois uunista. Oli aivan vähän vaille, etteivät kaurakeksit palaneet. Nyt ne olivat vain vähän tavallista tummempia, mutta maistuivat vielä oikein hyvältä. Meillä oli aivan erinomaisen hyvät päiväkahvit tuona päivänä. Kaikille kolme kaurakeksiä. Jos ohjetta olisi noudattanut kirjaimellisesti, kaikille olisi ollut kuusi kaurakeksiä laskeskeli leipuri. Leipuri itsekin oli sitä mieltä, että kuutta keksiä ei olisi voinut syödä kerralla, mutta kolme meni oikein mukavasti.

Me ollaan testattu Marikan kirjasta monta muutakin leivontareseptiä, ja minulla on vielä muutama sivu taitettuna hiirenkorvalle. En ole testannut monipuolisesta kirjasta vielä yhtäkään ruokareseptiä, vaikka siellä näkyy olevan monta mutkatonta ja tavallista kotiruokareseptiä. Uskoisin ruokien maistuvat meillä koko perheelle. Kirjasta löytyy myös ruoka- ja leivontareseptien lisäksi välipalaohjeita. Koska meillä ei ole tarvetta noudattaa gluteenitonta ruokavalioa, olenkin päättänyt antaa oman kirjani eteenpäin kälyn keittiöön, kun kaikki merkityt reseptit on testattu. Siellä kirjasta olisi varmasti iloa!

Kirja saatu arvostelukappaleena

Seesamkeksit - Martat keittokirja

Siitä on jo viikkoja, kun kustantaja lähetti uutukaisen Martat keittokirjan, jonka alaotsikkona on innostu ja onnistu keittiössä. Tuo alaotsikko ei kuvaa kovinkaan hyvin viikonloppuani keittiössä. Instassa Viikonloppukokki_blogia seuraavat ovat todenneet, että lauantaille tehdyt suuret suunnitelmat eivät toteutuneet lainkaan ja sunnuntaina leivottu kakku jäi vuokaan kiinni. Epäonni ei ole Marttojen keittokirjasta kiinni. Seesamkeksit olivat nimittäin lähes ainoa juttu, joka viikonloppuna ruuassa onnistui ja se resepti on Marttojen keittokirjasta.

Marttojen keittokirjan juuret ovat 90-luvun lamavuosina ilmestyneen Penninvenyttäjän keittokirjassa. Penninvenyttäjien henkeen Marttojen keittokirjaan on koottu terveellisiä ja edullisia kotiruokaohjeita.  Edullisuus on raaka-aineissa; paljon kasviksia, sesonkien suosimista ja hävikin välttämistä. Juuri niitä arvoja, joita minunkin keittiössäni kunnioitetaan. Ajan hengessä Martat ovat myös siinä mielessä, että kirjassa on huomattu trendit muun muassa villiyrtit ja löytyypä ohjeita vegaaneillekin.

Pidän kovasti kirjan perinteisestä sisällysluettelosta, jossa kasvis-, kala-, muna- ja liharuuat on jaettu omiin lukuihinsa. Kirjan muut osiot täydentävät ruokaympyrää siten, että marttojen keittokirjasta saat vinkkejä ja reseptejä ruokiin aamusta iltaan, arjesta juhlaan. Kirjan lopusta löytyy vielä hakemisto, jossa reseptit on aakkostettu kunkin teeman alle. Sisällysluettelo ja hakemisto on yksi keittokirjojen tärkeimpiä ominaisuuksia, varsinkin kun kysymys on tällaisesta perusteoksesta.

Marttojen keittokirja on loistava perusteos kirjahyllyyn. Kuulin vähän aikaa sitten, että säästösyistä kaikki koululaiset eivät saa enää kotitalouskirjaa omaksi. Se on tosi sääli! Monesti on meilläkin kotsan kirjaa kaivettu esiin, vaikka peruskoulun päättämisestä on kulunut useampi vuosikymmen. Minusta Martat keittokirja voisi vastata tähänkin haasteeseen ja siksi kannattaa painaa kirja mieleen lahjavinkkinä peruskoulun päättävälle tai kotoa poismuuttavalle nuorelle.

Yhdessä asiassa Martat keittokirja häviää monelle nykyiselle keittokirjalle. Kuvien määrä on vähäinen. Tämä keittokirja on ensisijaisesti luettavaksi, ei katseltavaksi. Tosin niistä kuvista, jotka kirjassa ovat, on sanottava, että ne kyllä miellyttävät silmää ja kertovat mihin lopputulemaan reseptissä pyritään. Tunnistin Elvi Ristan tyylin heti, niin paljon meillä on selailtu Suomen lasten kotiruokaa -kirjaa, jossa on myös Ristan kuvia. Ehkäpä tämä kuvakysymyskin liittyy juuri kirjan perusteos -ominaisuuteen. Ja ehkäpä somejakojen myötä tulee lisää kuvia resepteistä. Ainakin Maistuis varmaan sullekin -blogissa on tehty perunavohveleita ja tässä tulevat nyt nämä seesamkeksit:

*

Seesamkeksit

3 dl täysjyvävehnäjauhoja

(tai 2 dl vehnä- ja 1 dl grahamjauhoja)

2 rkl kuorellisia seesaminsiemeniä

0,5 tl leivinjauhetta

hieman suolaa

50 g voita

keltuainen

0,6 dl (4 rkl) vettä

voiteluun

valkuainen

pinnalle 

seesaminsiemeniä

Sekoita kulhossa keskenään jauhot, siemenet leivinjauhe ja suola. Nypi joukkoon kylmä kuutioitu rasva. Lisää keltuainen ja vesi ja sekoita taikinaksi. Kääri taikina muovikelmuun ja nosta jääkaappiin lepäämään 15 minuutiksi.

Kauli taikina suorakaiteen muotoiseksi levyksi. Voitele levy valkuaisella ja ripottele pinnalle seesaminsiemeniä.

Leikkaa taikinapyörällä noin 2 cm levyisiä nauhoja vaakasuoraan. Pyöritä taikinapyörällä myös leikkauskohdista aina viistoon. Näin saat vinoneliöitä.

Paista 200 asteisen uunin keskitasolla noin 15 minuuttia, kunnes keksit ovat saaneet hieman väriä. Jäähdytä ritilällä.

*

Minulla ei ollut käytössäni kuin tavallisia vehnäjauhoja, mutta täysjyväjauhoilla kekseille olisi kyllä tullut enemmän makua. Alkuperäisessä ohjeessa käytettiin margariinia, mutta minulla ei koskaan ole kaapissani kasvismargariinia, joten nämäkin keksit on leivottu voilla. En myöskään nostellut keksejä erilleen toisistaan, vaan paistoin juuri sillä pellillä, jolle olin leivinpaperille nostetun keksilevyn nostanut. Keksit pysyivät hyvin erillään toisistaan. Muutamasta kohtaa pyöritin taikinapyörän lämpimän levyn päällä.

Seesamkeksejä on syöty meillä iltateellä ja päiväkahvilla. Uskoisin niiden sopivan tosi hyvin esimerkiksi juustotarjottimelle tai syntymäpäiväjuhlien kahvipöytään. Seesamkeksi on siinä mielessä hassu leivonnainen, että sen voi tarjota arkisesti kotona iltateellä, mutta se ei häpeile juhlatarjottavanakaan yhtään. Oikeastaan keksi kuvastaa hyvin Martat keittokirjaa. Niin tavallista, että se on melkein hienoa. Upea teos 120-vuotiaalta Martta-järjestöltä juhlavuoden kunniaksi!

Martat keittokirja Innostu ja onnistu keittiössä on saatu arvostelukappaleena Gummerrus kustannus Oy:lta

Paahdettu kuha ja vesikrassi-perunahelmipuuro - aina ei ole suunmukaista

Jo kauan sitten sain kustantajalta Kape 24 h -kirjan, joka on keittokirja myös Kari Aihisen henkilökuva. Olen selaillut useasti Suomen kuvataiteen komitean vuoden 2017 kauneimmaksi tietokirjaksi valitsemaa kirjaa, ja joka kerran minua on puhutellut yksi resepti: paahdettu kuha ja vesikrassi perunahelmipuuro. Palaset loksahtelivat kohdilleen, kun paikallinen kalastaja tarjosi minulle suomustettua nahallista kuhaa. Samoihin aikoihin kuopus kärtti ostamaan helmisuurimoita ja keittämään helmipuuroa. Ajattelin, että kun perunatkaan eivät ole enää uusia, mikäs siinä sitten kokeilemaan jotain vähän uudenlaista lisuketta kalalle.

*

Paahdettua kuhaa ja vesikrassi-perunahelmipuuroa

4 annosta

Persiljaöljy

2 ruukkua persiljaa

2 dl rypsiöljyä

1/2 dl valkoviinietikkaa

suolaa ja sokeria maun mukaan 

mustapippuria myllystä

Aloita ruuan valmistaminen persiljaöljystä. Sen voit tehdä valmiiksi jo etukäteen. Öljyä tulee paljon enemmän kuin reseptiin tarvitsee, mutta lopun voi käyttää oikein hyvin esimerkiksi salaattikastikkeena.

Laita persilja ja öljy tehosekoittimeen ja aja täydellä teholla niin, että persilja on hienontunut ja sekoittunut kunnolla öljyyn.

Siivilöi öljy ja lisää loput raaka-aineet.

Vesikrassi-perunahelmipuuro

2 dl helmisuurimoita

1 rs vesikrasseja

vähintään 1 dl parmesaania

1/2 dl kuohukermaa

1/2 dl persiljaöljyä

1 tl ranskankermaa

vastapuristettua sitruunamehua

suolaa maun mukaan 

mustapippuria myllystä

Keitä perunahelmiä noin 10 minuuttia reilussa kiehuvassa vedessä. Jäähdytä. Silppua vesikrassi ja raasta paremsaani. Valmista helmipuuro risoton tapaan. Laita perunahelmet kattilaan. Lisää joukkoon kerma ja kiehauta. Esimausta tilkalla persiljaöljyä ja keitä paksuhkoksi.

Viimeistele puuro ranskankermalla ja sitruunamehulla ja sekoita joukkoon parmesaani ja vesikrassi. Tarkista maku ja lisää suola ja pippuri.

Paahdettu kuha

4 nahallista kuhafilettä

50 g voita

suolaa maun mukaan 

mustapippuria myllystä

Tarkista, että kalat ovat ruodottomia ja poista tarvittaessa kylkiruotorivit. Paista ruodottomat kuhafileet vaahtoavassa voissa kauniin ruskeiksi. Aloita paistaminen nahkapuolelta. Mausta suolalla ja pippurilla.

Kokoa annostelemalla pohjalle vesikrassi-perunahelmipuuroa. Nosta päälle kuhafile ja koristele vesikrassilla ja parmesaaniraasteella. Lisää vielä loppusilaukseksi tilkka persiljaöljyä

*

Liian harvoin tulee syötyä kuhaa nahkoineen päivineen. Taas kerran kun näin tehtiin todettiin, että mahtavan hyvää! Miten se suomustaminen vain aina tuntuu niin vaikealta (ja sotkuiselta). Valmiit fileet taas myydään lähes poikkeuksetta ilman nahkaa. Kuha on ruokapöydässä niin tavanomaista, että se maistuu välillä lähes tylsältä. Paljon parempaa kuha on nahkoineen paistettuan. Makua mietoon kalaan saa myös kypsentämällä sen ruskistetussa voissa tai valkoviinissä. Mitähän muuta voisi kuhasta tehdä?

Mutta tuo vesikrassi-perunahelmipuuro. En ymmärrä mitä ajattelin. Ei ollut minun juttuni ollenkaan. Syödessäni muistin, etten ole helmipuurofani. En muistanut, ettei se maistu miltään! Tämä "helmipuurorisotto" ei siis päässyt minun keittiössäni jatkoon. Aika jännä kuitenkin, että resepti jäi kummittelemaan mielessäni niin pitkään, että se oli lopulta testattava. "Helmipuurorisoton" paras puoli oli se, että se palautti mieleen sen miten paljon pidän puuroista yleensä. Puurojuttuja onkin tulossa lähiaikoina lisää, mutta ei helmipuuro-juttuja.

Kape 24 -kirjaa ovat meillä muuten selailleet muutkin kuin minä. Kape on tullut televisio-ohjelmien kautta tutuksi koko perheelle, ja varmasti sen vuoksi kirja kiinnosti myös lapsia. Kirja on ulkoasuiltaan ja väreiltään räikeä ja jotenkin tv:stä tutun Kapen oloinen; energinen ja räiskyvä. Kokonaisuutena ehjän oloinen. Kaipaan keittokirjoihin aina aakkosellista hakemistoa, mutta se tästä kirjasta puuttuu. Ehkä tämän kirjan tarkoitus onkin olla enemmän ispiraation lähde ja kirja, jonka kauniiden kuvien pariin voi palata aina silloin tällöin. Kirjan kuvat ovat valokuvaaja Sami Revon käsialaa. Kape 24h:n reseptit ovat monipuolisia. Sivuilta löytyy kaikkea kotiruuasta fine diningiin, alkuruuista jälkiruokiin ja leivonnaisiin. Minulla on vielä pari muutakin reseptiä merkittynä testaamista varten. Ehkä kuulette niistä lisää vielä myöhemmin.

Kape 24h on saatu arvostelukappaleena Kustannusosakeyhtiö Tammelta.

Apukokit tekivät ruokaa Suomen lasten kotiruoka -kirjasta

Sain kustantajalta arvioitavaksi yhden ja arvottavaksi toisen (arvonta suoritettu 6.6.2018) Suomen lasten kotiruokaa- kirjan. Ohjeet arvontaan osallistumiseksi postauksen lopussa. Apukokit ovat pienestä pitäen olleet innokkaita ruuanlaittajia. Aina on löytynyt ikätasolle sopivaa hommaa. Salaattia voi repiä jo tosi pienikin ja 2-vuotias on esimerkiksi aivan loistava perunanpesijä. Vinkiksi näin sesongin kynnyksellä! Veitsikin molemmille on luotettu käsiin jo aika pienenä. Leipominen on useimmiten hoidettu mummun tai mummin kanssa ja jossakin vaiheessa kotonakin homma meni enemmän herkkujen puolelle. Vaikka toki niihin tylsempiinkin puuhiin, arkiruuanlaittoon ja tiskaamiseen, on osallistuttu. 

Selaillessani uutuuskirjaa, sain kuningasajatukset. Lupasin apukokeille, että kumpikin saa valita ja toteuttaa kirjasta mieleisensä ruokareseptin. Minulla oli tässä oma lehmä ojassa - myönnän. Yhtenä viikkona olin yksin kotona lasten kanssa ja ajattelin, että näin saan vähän apuja kiireisen arjen pyöritykseen. Halusin myös innostaa lapsia miettimään ruokaa vähän tarkemmin.  Mitä he haluavat syödä ja toisaalta mitä he osaavat valmistaa. Halusin myös herätellä heitä siihen, että ruuanlaitto työpäivän jälkeen ei ole ihan mikään läpihuutojuttu. Jos ei muuta niin, aikaa se ainakin ottaa.

Melkein olisin osannutkin veikata, että tämän suuntaisia valintoja lapsille. Hampparihirmu eli isompi apukokki valitsi broilertäytteiset pitaleivät ja pizzanrakastaja eli pienempi apukokki pitsapannarin. Koska kaikessa, siis ihan kaikessa, pitää olla tasapuolinen, niin sitten tässäkin asiassa. Molempien reseptit on kirjattu tähän yhteen postaukseen ja molemmilta on yhtä monta valokuvaa. Ei pitäisi tulla sanomista, mutta postauksesta tuli pitkä! Kirjoitin reseptit ylös juuri kuten ne on kirjassa julkaistu, että saisitte tuntumaa siitä millaisia ja kenelle suunnattuja reseptit ovat. 

*

Paras pitsapannari

6 annosta, helppo, gluteeniton

työvälineet: kuorimaveitsi, raastin, mittasarja, kulho, juomalasi, vispilä, paistinpannu, paistinlasta, leikkuulauta, veitsi, uunipannu, leivinpaperia, patakintaat, lävikkö, talouspaperia

1 porkkana

6 dl maitoa

3 kananmunaa

3 dl kaurajauhoja

1/2 tl suolaa (munamaitoon)

250 g naudan jauhelihaa

1 rkl öljyä

1 tl kuivattua oreganoa

1/4 tl suolaa (jauhelihaan)

10 kirsikkatomaattia

puolikas punainen paprika

lisäksi 

1 ruukku villirukolaa (meillä suolaviiniheinä)

1. Kuori ja porkkana ja raasta se raastimen isoimmalla terällä.
2. Mittaa kulhoon maito. Riko kananmunat yksitellen juomalasiin ja lisää ne maitoon. Sekoita vispilällä, kunnes kananmunien rakenne on rikkoutunut. 
3. Mittaa munamaitoon kaurajauhot ja suola. Sekoita vispilällä, kunnes taikina on tasaista. Sekoita joukkoon porkkanaraaste. Anna taikinan turvota huoneenlämmössä 30 minuuttia. Ota jauheliha huoneenlämpöön.
4. Pane uuni kuumenemaan 225 asteeseen
5. Kuumenna öljy paistinpannulla. Lisää jauheliha. Paista paistinlastalla sekoitellen, kunnes jauheliha on kokonaan ruskistunut. Mausta suolalla ja oreganolla. Nosta pannu pois liedeltä
6. Huuhtele kirsikkatomaatit ja leikkaa puoliksi. Huuhtele paprika ja leikkaa ohuiksi viipaleiksi suipommasta päästä alkaen. Jos paprikarenkaisiin jää valkoisia siemenkalvoja, leikkaa ne pois.
7. Vuoraa uunipannu leivinpaperilla. Kaada pannaritaikina vuokaan. Levitä päälle ruskistettua jauhelihaa kirsikkatomaatteja ja paprikarenkaita. Ripottele päälle juustoraastetta.
8. Nosta uunipannu uunin keskitasolle. Kypsennä 25-30 minuuttia, kunnes pannarii on hyytynyt ja pinta kauniin ruskea. Nosta uunipannu patakintailla kuuman kestävälle alustalle.
9. Huuhtele ruokolan lehdet lävikössä kylmällä vedellä ja taputtele kuiviksi talouspaperilla. Leivitä rukolaa valmiin pannarin päälle.

*

Nuorempi apukokki on tokaluokkalainen. Hänelle sattui näistä kahdesta vähän haastavampi resepti, mutta eipä ollut vaikea tämäkään resepti. Apukokki tarvitsi vain hyvin vähän apua. Resepti oli selkeästi kirjoitettu ja apukokki, vaikka onkin tottunut maalailemaan vähän suuremmalla pensselillä, noudatti reseptiä lähes kirjaimellisesti. Muutaman kerran muistuttelin mittaamisen tärkeydestä. Kirjan ehdoton etu onkin juuri se, että reseptit on kirjoitettu tosi selvästi ja vaiheet on kuvattu riittävän tarkasti. Reseptin lukeminen ei ole helppoa. Tarkistat määrän toisaalta ja katsot toisaalta mitä pitikään tehdä.

Lopputulokseenkin olimme tyytyväisiä kaikki! Luultavasti seuraavalla kerralla vaihdamme pitsapannarin jauhot tavallisiin vehnäjauhoihin, sillä paikoin pannarin mausta tuli kaurajauhojen vuoksi mieleen kaurapuuro. Meillä ei ole erityisruokavalioita, jotka täytyisi ottaa huomioon. Hyvä kuitenkin tietää, että kaurajauhoillakin pannari onnistuu.

Vanhemman apukokin resepti oli yksinkertaisempi toteuttaa, ja hän suoriutui tehtävästä ihan ilman apua. Taisin makoilla sohvalla ruokaa odottaessani.

*

Broilertäytteiset pitaleivät

4 annosta, helppo, munaton

työvälineet: leikkuulauta, veitsi, talouspaperia, mittasarja, pinnoitettu paistinpannu, puulasta, juomalasi, pullasuti, sitruspuserrin, lusikka

4 pitaleipää

500 g broilerin rintafilettä

1/2 tl suolaa

1/4 tl mustapippuria myllystä

2 keskikokoista tomaattia

1/3 pientä kurkkua

puolikas punasipuli

8 isoa rapeaa salaatinlehteä

2 dl paksua maustamatonta jogurttia esim kreikkalaista

2 rkl sitruunamehua

paistamiseen ja voiteluun 

1 1/2 rkl öljyä

1. Leikkaa pitaleivät veitsellä taskumaisiksi, niin että leivät voi täyttää
2. Kuivaa broilerin rintafileet talouspaperilla ja ripottele pinnalle oreganoa, 1/3 tl suolaa ja ripaus mustapippuria.
3. Kuumenna keskilämmöllä 1 rkl öljyä paistinpannulla ja pane broilerinfileet pannulle. Paista 3 minuutin ajan ja käännä fileet. Paista edelleen 3 minuuttia. Tarkista broilereiden kypsyys leikkaamalla viilto lihan keskelle. Liha on kypsää, kun sen sisus on kokonaan valkoista eikä enää punerra
4. Nosta kypsät fileet puulastalla leikkuulaudalle ja leikkaa ne ohuiksi viipaleiksi
5. Pese tomaatit ja viipaloi ne
6. Pese kurkku ja pilko se paloiksi.
7. Kuori ja leikkaa punasipuli ohuiksi suikaleiksi.
8. Huuhdo salaatti ja painele se kuivaksi talouspaperilla. Revi salaatinlehdet pienemmiksi paloiksi.
9. Jos jogurtin pinnassa on nestettä, valuta se varovasti purkkia kallistaen tiskialtaaseen.
10. Halkaise sitruuna leikkuulaudalla. Purista sitruunasta mehua . Sekoita mehu jogurttiin. Lisää 1/3 tl suolaa ja ripaus pippuria
11. Mittaa 1/2 rkl öljyä juomalasiin ja sivele se kevyesti pitaleipien molemmille puolille pullasudilla.
12. Kuumenna paistinpannu miedolla lämmöllä ja nosta pitaleivät pannulle. Kuumenna, kunnes leivät ovat paahtuneita ja lämpimiä. Nosta ne lautaselle.
13. Täytä pitaleivät. Asettele niiden taskuun salaattia, tomaattia, kurkkua, punasipulia ja lämmintä broilerinfilettä. Lusikoi lopuksi taskuun maustettua salaattia. Nauti.

*

Apukokki suoriutui tehtävästä tosi hyvin ja ripeästi, vaikka reseptiä lukiessani totesin, että se on monimutkaisesti kirjoitettu. Erityisesti pitaleipien kypsentämisen osalta. Olisi ehkä kannattanut tyytyä vain toteamaan, että kypsennä pitaleipä pakkauksen ohjeen mukaan. Leipiä ja ohjeita on monenlaisia. Toinen vähän isompi juttu on broilerin kypsentäminen. Broilerin rintafileelle ei riitä kypsennysajaksi 3 minuuttia puoleltansa, vaan se on ainakin tuplasti enemmän. Kypsymisaika on ehkä ohutleikkeelle tai vastaavalle. Kolmas juttu oli suolan määrä, joka ei reseptissä ja ainesosa luettelossa täsmää. 

Apukokki on laittanut ruokaa sen verran, ettei hänelle tullut ongelmia, vaikka yleensä onkin pilkun tarkka ohjeiden noudattaja. Apukokki osasi hämmentymättä tarkastaa broilerin kypsyyden, mikä onneksi oli kehotettu reseptissä tekemään. Pitaleivät hän valmisti leivänpaahtimessa, koska niin on meillä tehty aiemminkin. Apukokki totesi myös, että broileria tai kastiketta olisi voinut maustaa vähän reippaammalla kädellä. Seuraavalla kerralla sitten!i Aivan varmasti tämäkin resepti jäi elämään meidän perheeseen.

Suomen lasten kotiruoka -kirjassa riittää ruokareseptejä testattavaksi, ja sitten kun ne loppuvat voi siirtyä aamupaloihin, välipaloihin ja leivonnaisiin. Parasta on, että kirjan resepteissä käytetyt raaka-aineet ovat ihan tavallisia. Ne löytyvät lähikaupasta ehkä kotoakin ilman erillistä kauppareissua. Aloittelevalle ruuanlaittajalle kirja on perusteos. Kokkaamaan ryhtymistä helpottavat selkeät reseptit ja kuvat, yleinen muistilista kirjan alussa ja tarvikeluettelo jokaisen reseptin alussa. Kirjan ensimmäisiltä lehdiltä löytyy myös mittaamiseen ja kypsentämiseen liittyvää sanastoa. 

Äidin tavoitteet tulivat monessa suhteessa saavutettua. Molemmat huomasivat, että ruuan valmistamiseen meni paljon aikaa. Ei mikään pikku juttu työpäivän jälkeen. Vaikka saivat vielä laittaa mieleistään ruokaa. Hyvin diplomaattisesti kumpikin söi koko annoksen, eikä nillittänyt lainkaan, vaikka ruuassa oli muitakin kuin omia suosikkikasviksia. Sovimme myös, että ensi viikollakin on apukokeilla ruuanlaittovuoro. Ihmiskoe tuli suoritettua ja sen tulosten perusteella Suomen lasten kotiruokaa -kirjaa on helppo suositella.

ARVONTA SUORITETTU JA VOITTAJAN TIEDOT ILMOITETTU KUSTANTAJALLE: Ja sitten lopulta siihen arvontaan. Jättämällä kommentin 6.6.2018 klo 20 mennessä tämän postauksen loppuun, osallistut Suomen lasten kotiruoka -kirjan arvontaan. Kustantaja toimittaa kirjan perille kotimaiseen postiosoitteeseen. Jos en tavoita voittajaa torstai-iltaan (7.6) mennessä, suoritan uuden arvonnan. Jätä itsestäsi sellaiset tiedot, että saan sinuun yhteyden osoitteen selvittämiseksi ja kirjan toimittamiseksi perille. 

Viikonloppukokin ja apukokkien kokkailuja voit seurata blogin lisäksi myös facebookissa ja instagramissa.

Linssisalaattia - mutkattomasti Samassa liemessä

Kuluneena vuonna keittokirjoista pitäviä on hemmoteltu. Tänä vuonna ilmestyneistä kirjoista osaan nimetä tosi nopeasti kaksi suosikkiani. Toinen on Brunssikirja ja toinen on Pipsa Hurmerinnan ja Meri-Tuuli Väntsin Samassa liemessä. Lempikirjani ovat aika eri tyyppisiä, mutta yksi yhdistävä tekijä niillä on. Molemmat ovat hyvin mutkattomia. Reseptiikka on täynnä oivaltavia juttuja ja ohjeiden lomassa tarjotaan vinkkejä ja ideoita. Parhaita keittokirjoja ovat juuri tällaiset, jotka tulevat suoraan käyttöön, eivätkä jää kaappiin pölyttymään. 

Teille ajattelin kirjoitella linssisalaatista, jota tein lauantaiseksi lounaaksi. Tein salaatin melkein kirjaimellisesti kuten ohjeessa kerrottiin, mutta uppomunia laitoin omaan annokseeni ahneuksissani kaksi. Ne ovat niin herkullisia, ja minä olin niin nälkäinen.

*

Linssisalaatti ja uppomuna

4:lle

4 dl belugalinssejä

suolaa

mustapippuria

2 laakerinlehteä

4 pientä porkkanaa

1/2 punasipuli

tilliä 

kevätsipulin varsia

herneenversoja

Kastike

3 dl oliiviöljyä

1 dl omenaviinietikkaa

1 rkl vaahterasiirappia

1 rkl karkeaa dijon-sinappia

1/2 tl kanelia

1/2 tl juustokuminaa

1/4 tl jauhettua korianteria 

1/4 tl chilihiutaleita

Uppomunat

vettä

3 rkl valkoviinietikkaa

1 tl suolaa

4 kananmunaa

Huuhtele linssit kylmällä vedellä ja keitä ne runsaassa, suolalla, mustapippurilla ja laakerinlehdillä maustetussa vedessä kypsiksi pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta linssit ja huuhtele ne kylmällä vedellä.

Linssien kypsyessä tee kastike. Se käy helposti: laita kaikki aineet purkkiin, jossa on tiivis kansi, ja ravista. Sekoita kastike lämpimiin linsseihin.

Kuori ja viipaloi porkkanat esimerkiksi julienne-raudalla. Kuori ja leikkaa punasipuli ohuiksi suikaleiksi.

Valmista uppomunat. Täytä mahdollisimman laakea kattila tai kasari vedellä. Kun vesi alkaa helmeillä lisää etikka ja suola. Riko kananmunat yksitellen kahvikuppiin. Pyöräytä vesikattilaan reikakauhan avulla pyörre ja laske munat yksitellen veteen. Pidä huoli, että vesi pysyy kuumana, mutta kiehuu vain hiljaa poreillen. Anna munien kypsyä 2-4 minuuttia riippuen siitä miten kypsän kananmunan haluat. Nosta munat pannusta reikäkauhalla talouspaperin päälle valumaan.

Sekoita porkkana ja sipuli linssien joukkoon viimeistele salaatti herneenversoilla, kevätsipulilla, uppomunilla ja tillillä.

*

Samassa liemessä -kirja perustuu samannimiseen tv-sarjaan, joka on pyörinyt kuluneena talvena Avalla. Minua miellytti kovasti tv-sarjakin, jossa ruokaa laitettiin rennolla mutkattomalla asenteella. Sarjasta poimin monia hyviä vinkkejä esimerkiksi vaahterasiirappipekonin, jonka ohje löytyy tietysti nyt myös kirjastakin. Minä laitoin vaahterasiirappipekonia poroburgerin väliin.

Samassa liemessä -kirja on jaettu teemoittain resepteihin. Teemat eivät ole tavanomaisia vaan noudattavat samaa oivaltavaa linjaa kuin reseptitkin. Minusta on kiinnostavaa mitä pitää sisällään ruokakomero tai pennin venytystä. Omat teemansa löytyvät myös juhlille ja jälkkäreille. Monipuolista! Useat reseptit sopisivat, vaikka kuinka moneen osioon. Sekin on viehtäävää, että kaikki ei löydy heti, vaan lukijalle jää jotain oivallettavaa seuraavaan ja sitä seuraavaankin kertaan. 

Samassa liemessä kirja on ansioihin täytyy laskea myös se, että tuo todella konkreettisesti esille sen, että hyvän ruuan ei tarvitse olla kallista.  Pienillä oivaltavilla jipoilla ruokakomeron sisällöstäkin voi laatia ihmeellisen maukasta ja terveellistä ruokaa. Erityisen iloinen olin siitä, että Samassa liemessä antoi minulle monta hyvää vinkkiä, miten käyttääa arkiruuanlaitossa enemmän hyödyksi papuja ja linssejä. Niiden käytössä monilla meistä olisi parantamisen varaa. Proteiinia voi saada muualtakin kuin lihasta!

Vinkkinä muuten erityisruokavalioista kiinnostuneille tulevan viikonlopun Lautasella-tapahtuma. Viikonloppukokin fb-sivuilla on menossa lippuarvonta, jossa arvotaan pääsyliput tapahtumaan. Käy osallistumassa!

Samassa liemessä on saatu arvostelukappaleena kustantajalta.

Paahdettu harissa-kukkakaalisalaatti ja tahini-kesäkurpitsasalaatti ihanasta Brunssikirjasta

Olin kutsunut viime sunnuntaiksi veljeni puolisoineen lounaalle. Edeltävällä viikolla sain kustantajalta arvostelukappaleena brunssikirjan ja vähältä piti, etten vaihtanut siltä istumalta lounasta brunssiksi. Siinä kirjaa selaillessani totesin kuitenkin, että pidetään suunnitelma ennallaan. Saara Atulan ja Jenni Häyrisen Brunssikirja Brunch all day on  niin monipuolinen kirja, että siitä riittää kokkailtavaa päivän jokaiselle aterialle.

Minä testasin sunnuntaisella lounaalla kaksi helppoa kasvislisäkettä: tahini-kesäkurpitsasalaatin ja paahdetun harissa-kukkakaalisalaatin.  Alkuperäisiin resepteihin tein pieniä muutoksia esimerkiksi harissa on suoraan kaupan hyllyltä. Brunssikirjasta löytyy ohjeet siihen, miten harissan voi valmistaa itse. Harissalla maustettu kukkakaali oli niin hyvää, että sitä olen tehnyt sunnuntain jälkeen jo toisenkin kerran. Tuossa viime sunnuntain salaattipöydässä oli myös kolmas salaatti. Chili-pastasalaatin resepti on itse laadittu ja se on tulossa blogiin lähiaikoina.

*

Paahdettu harissa-kukkakaalisalaatti

kukkakaali

1 rkl oliiviöljyä

2 rkl harissatahnaa.

Sekoita harissatahna ja oliiviöljy. Irrottele kukkakaalista pieniä nuppuja. Kieritä kukkakaalinuput harissaöljyssä.

Paahda kukkakaaleja uunissa 200 asteessa 20 minuuttia. Käännä kukkakaalit kerran paiston aikana.

Tahini-kesäkurpitsasalaatti

kesäkurpitsa

1/2 dl paahdettuja pinjansiemeniä

1 dl rusinoita

150 g fetajuustoa

Tahinikastike

1 dl tahinia 

1/2 sitruunan mehu

1/3 dl oliiviöljyä

suolaa

mustapippuria

1/2 tl juustokuminaa

Sekoita tahinikastikkeen ainekset keskenään.

Tee kesäkurpitsesta spagettia esimerkiksi mandoliinilla, juustohöylällä tai julienneraudalla. 

Sekoita tahinikastike kesäkurpitsanuudelin joukkoon . Lisää myös paahdetut pinjansiemenet, rusinat ja juusto.

Kastike kannattaa lisätä vasta juuri ennen tarjoilua, sillä kesäkurpitsaspagetti vettyy tahinikastikkeessa nopeasti.

*

Älyttömän hyvänmakuisia lisäkkeitä, jotka syntyivät todella helposti. Brunssikirja kannattaa pitää mielessä, kun suunnittelet kesän juhlia. Monet brunssikirjan resepteistä ja ideoista ovat nimittäin jalostettavissa buffet-pöydän tarjottavaksi illanistujaisiin tai vaikkapa rippijuhliin.

Brunssikirja on todella kaunis ja sen kuvat ovat herkkiä. Mikä parasta kuvat ja reseptit ovat tyyliltään hyvin uskollisia sekä Jennin Liemessä-blogin että Saaran Viimeistä murua myöten-blogin tyylille. Ihan ensimmäisenä kun sain brunssikirjan käsiini mietin, että tässäpä olisi kaunis äitienpäivälahja! 

Varsinaiset aamiais- ja brunssireseptit ovat siis vielä testaamista vaille. Onneksi pääsiäinen on tulossa. Siinä on useampi vapaapäivä aikaa syödä brunssia ja nauttia. Toivottavasti kelit suosivat pääsiäisen viettäjiä, että vapaapäivien ja hyvien ruokien lisäksi  pääsee nauttimaan myös ulkoilmasta ja kevätpäivistä. Hyvää pääsiäisviikkoa!

Brunssikirja. Brunch all day on saatu arvostelukappaleena Kustannusosakeyhtiö Tammelta.