maanantai 3. marraskuuta 2014

Kurpitsakeittoa Halloweenin kunniaksi

Marraskuu alkoi parilla kirkkaalla päivällä, mutta jo kolmantena päivänä keli oli todella... marraskuinen, sumusta ja tihkusateesta sakea. Halloween on muutaman viime vuoden aikana rantautunut Suomeen oikein kunnolla. Itse viettäisin marraskuun ensimmäisen viikonlopun mieluumin perisuomalaiseen tapaan hiljaa ja kynttilänvalossa muistellen edesmenneitä kuin amerikkalaisella karnevaalityylillä.

Lapset ovat omaksuneet amerikkalaistyylisen juhlinnan, joten kompromisseja on tehtävä. Niinpä perheeseen on hankittu muun muassa tekosormia ja peruukeja. Myös ruoka on ollut onnistunut kompromissi suomalaista pyhäinpäivää ja amerikkalaista halloweenia, vaikkakaan juuri kurpitsakeittoa amerikkalaisemmaksi meillä ei ryhdytty. Halloween on tältä vuodelta ollutta ja mennyttä, mutta loistavaa kurpitsakeittoa voi kokkailla pitkin talvea.





*

Kurpitsakeitto

1 pieni myskikurpitsa
2 rkl oliiviöljyä
2 rkl vaahterasiirappia
suolaa

pieni purkki kookosmaito
vettä
2 rkl sitruunanmehu

chorizomakkaraa

Leikkaa kurpitsalohkoiksi. Poista siemenet ja rihmasto kurpitsan sisältä. Valele lohkoihin öljyä ja vaahterasiirappia. Mausta suolalla. Paahda maustettuja lohkoja 200 asteisessa noin 30-40 minuuttia, kunnes ne ovat kypsiä.

Koverra kypsä kurpitsan liha lusikalla kattilaan. Kaada päälle ravisteltu kookosmaito. Kiehauta maito ja kurpitsa.Soseuta sen jälkeen sauvasekoittimella. Ohenna sose mieleiseksi vedellä ja kiehauta keitto. Mausta sitruunanmehulla. Tarkista vielä maku!

Tarjoile keitto ohueksi viipaloitujen ja pannulla paahdettujen chorizo-viipaleiden kanssa.

*

Kurpitsani oli hyvin pieni. Keittoa tuli vain kolme annosta. Pehmeä, samettinen keitto oli meillä alkuruokana, mutta se sopii kyllä hyvin syötäväksi pääruokanakin. Kurpitsojen paahtaminen ei ole ollenkaan välttämätöntä, vaan ne voi aivan hyvin keittää kypsäksi. Paahteisuus tuo kuitenkin oman vivahteensa keittoon. Sitä paitsi paahtaminen on laiskan kokin pelastus. Säästyinpä kuorimasta kurpitsaa!










Kookoksenmaku tuli esiin keitossa hienona vivahteena, mutta sanoisin, että ennen kaikkea kookoksen huomasi tuoksusta. Keiton makeutta taittoi sitruunamehu samoin suolaiset chorizolastut. Suolainen ja makea yhdistelmä toimii lähes aina! Yhtä hyvin keiton pinnalla toimisivat varmasti esimerkiksi paahdetut pekaanipähkinät.

Kauniin värinen kurpitsakeitto sopi täydellisesti yhteen synttärikukkakimpun kanssa. Ja koska päivälläkään ei pärjää sisällä ilman valoja, ja koska väriä ei marraskuisesta maisemasta löydy, täytyy valoja ja värejä hakea muualta, vaikka sitten kukkasista ja kurpitsoista.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti