Vire - Tampereen terveysmessut

Tammikuussa on perinteisesti ryhtiliikkeen aika. Minulle se tarkoittaa huomion kiinnittämistä entistä parempaan ruokavalioon, säännöllisempään liikuntaan ja parempaan uneen. Kuten monella muullakin myös minulla on tipaton tammikuu. Tästä näkökulmasta Tampereen terveysmessut ovat juuri oikeaan aikaan. Uskoakseni uudenvuodenlupauksia on tehnyt aika moni muukin.

Kuva: Tampereen messut

Pääsin messuille vasta tänään sunnuntaina, messujen toisena päivänä. Olin Pirkkahallissa iltapäivästä. Silloin messuilla tuntui olevan kovin vähän ihmisiä. Kerrankin oli tilaa jutella edustajien kanssa ja katsella millaista tarjontaa oli. Uskoakseni olisin saanut messuista enemmän irti, jos olisin ehtinyt kuuntelemaan Terveysmessujen runsasta ja korkealuokkaista luentotarjontaa. Myös sermeillä erotetut jooga-alueet näyttivät olevan täynnä joogaajia. Ensi vuonna täytyykin varustautua paremmin ja osallistua myös jooga- ja pilatestunneille.

Kuva:Tampereen messut

Lyhen messuvierailun enimmän aikani kulutuin Basilika ruoka-alueella. Vire-messujen Basilika-alue oli erikoistunut vegaaniseen, gluteenittomaan ja luomuruokaan. Ehkä kaikkein päällimmäisinä Basilika osastolta jäi mieleen kaksi asiaa. Ensinnäkin Vegem, ja sen multitalentti seitansuikale. Tarkoitus on lähitulevaisuudessa kokeilla, mitä testiyleisö kotona sanaa varsin proteiinipitoisen vegaanisen seitansuikaleen. Ennakkoluulojen välttämiseksi on tehtävä sokkotesti. Toiseksi Vilppulalainen Keskisen Mylly, joka esitteli muun muassa erilaisia kauratuotteita. Minusta hyvä, että riisille löytyy ohran lisäksi toinenkin kotimainen korvaaja. Kokeiluun on menossa myös kaurasuurimoista tehty risotto eli kauratto.

Valitettavasti ostoslistalla ollut joogamatto jäi hankkimatta. Sellaista ei silmiini osunut. Olisi voinut kuvitella, että joogatuotteille olisi voinut messuilla olla enemmänkin kysyntää.  Joogamaton sijaan lastasin kassiini hyvästä tarjouksesta monta pakkausta teetä. Hyvässä Vireessä jatketaan tammikuun ja härkäviikkojen viettoa. 

Yhteistyö: Messulippu saatu Tampereen messuilta

Provencen broileri ja ratatouillevuoka

Suunnittelin ratatouillevuokaa ja Provencen broileria sellaiseksi sunnuntairuuaksi, jonka eteen ei tarvitse nähdä vaivaa sen jälkeen, kun ne työntää uuniin. Haaveilin, että ne saavat kypsyä uunissa tunnin vähän toista ja sillä aikaa ulkoilen tai touhuilen muita sunnuntaipuuhia. Ratatouillen osalta tämä toteutuikin. Onhan kasvisten pilkkomisessa hommansa, mutta sen jälkeen kokki pääsee vähällä. Broilerin ajattelin tehdä nahallisista, luullisista ja marinoimattomista rintaleikkeistä, vaan enpä tehnyt. Niitä ei löytynyt mistään. Haeskelin sentään Valkeakoskelta Citymarketista ja S-marketista. Lidlissäkin poikkesin. Onneksi oli muutakin asiaa Tampereelle. Vaan en löytänyt etsimääni Ratinan K-marketista, enkä Kauppahallistakaan. Ratinasta sain kyllä tiedon, että tilaamalla onnistuu, mutta tarve oli heti.

Olisin halunnut broilerin rintaleikkeet nimenomaan luullisena ja nahallisena. Ne ovat parhaita pitkässä haudutuksessa. Leikkeessä on paljon enemmän syömistä kuin koivissa, eikä liha ole niin rasvaistakaan. Marinoimattomia halusin, koska tarkoitus oli maustaa kanat itse, kuten yleensäkin. Halusin myös kokeilla kanan suolaamista liemessä. Samaan tapaan kuin miten käsittelen uunilohen tai savulohen ennen kypsentämistä. Koska hyvästä yrityksestä huolimatta en onnistunut saamaan mieleistäni tuotetta, oli tyytyminen nahattomiin ja luuttomiin leikkeisiin. Marinoimattomina niitä onneksi löytyi. Päätin myös kokeilla kanojen maustamista ennakkoon suola- ja mausteliemessä, kun kerran olin niin ajatellut. Konsti toimi leikkeisiin ihan yhtä hyvin kuin kalaankin.

*

 Provencen broileri ja ratatouillevuoka

Provencen broileri

1 l vettä

1 dl suolaa

3 laakerinlehteä

5 mustapippuria

5 viherpippuria

5 rosepippuria

2 rkl provencen yrtit -sekoitusta

6 broilerin rintaleikettä

voita ja öljyä paistamiseen

Laita vesi kiehumaan. Lisää joukkoon suola ja mausteet. Hämmennä ja keitä kunnes suola on kokonaan sulanut nesteeseen. Jäähdytä suola-mausteliemi.

Jätä rintaleikkeet jäähtyneeseen suola-mausteliemeen pöydän kulmalle vähän vajaaksi tunniksi suolaantumaan ja maustumaan. 

Nosta broilerit leikkuulaudalle ja kuivaa talouspaperilla. Laita paistinpannulle voita ja öljyä, ota pannulta väriä leikkeiden pintaan ja siirrä sitten noin 180 asteiseen uuniin kypsymään, kunnes paksuimpaan kohtaan asetettu lihamittari näyttää 72 astetta. Tämä otti aikaa parikymmentä minuuttia.

Ratatouillevuoka

Tomaattikastike:

400 g laadukasta tomaattimurskaa

2 valkosipulin kynttä

2 tl Provencen yrttisekoitusta

hieman suolaa

mustapippuria myllystä

sitruunamehua

Lisäksi:

munakoiso

kesäkurpitsa

pari suippopaprikaa

punasipuli

2 isoa tomaattia

hyvälaatuista oliiviöljyä

Provencen yrttisekoitusta

suolaa

mustapippuria myllystä

Päälle:

tuoretta persiljaa ja timjamia

Kaada uunivuokaan tomaattimurska. Kuori ja hienonna valkosipulin kynnet ja sekoita tomaattimurskan joukkoon. Sekoita joukkoon myös mausteet sekä sitruunamehu. 

Leikkaa vihannekset noin puolen sentin paksuisiksi siivuiksi. Ripottele munakoison ja kesäkurpitsan pintaan suolaa, ja anna niiden itkeä hetki. Kuivaa kyyneleet ja asettele siivut tiiviisti vuokaan tomaattikastikkeen päälle. Isoimmat siivut voit puolittaa. Pirskottele päälle hieman oliiviöljyä ja sitruunamehua. Ripottele päälle Provencen yrttisekoitusta ja mustapippuria. Suolan kanssa kannattaa olla varovainen, sillä sitä on jo ainakin munakoisossa ja kesäkurpitsassa.

Kypsennä 180 asteessa vähintään 1,5 tuntia. Pitempikään haudutus ei tee ruualle huonoa.

Koristele persiljalla ja tarjoile Provencen broilerin kanssa.

*

Olen aivan ihastunut liemessä suolaamiseen. Se todella vaikutti broilerin rakenteeseen ja mureutti sitä. Aika vain oli arvoitus. Luullisia ja nahallisia olisin pitänyt liemessä yön yli. Leikkeiden kanssa päädyin vajaaseen tuntiin. Aika oli mielestäni passeli. Suolaa ei ollut liikaa ja yrtit maistuivat sopivasti. Lopputulos oli niin hyvä, että oikeastaan harmitti enemmän se, etten onnistunut saamaan sellaista lihaa kuin etukäteen ajattelin. Kun kohdille sattuu kaipaamani luullinen, nahallinen, mutta marinoimaton rintaleike, otan reseptin uusinta kokeiluun. 

Ja entäs ratatouille sitten. Siitähän ei oikeastaan edes tarvitse sanoa edes mitään. Ihan täydellistä sunnuntairuokaa. Ja se tuoksu, mikä uunista leijaili kypsymisen aikana. Itse taisin kypsentää alun kolmatta tuntia omaa vuokaani. Kannattaa vain tarkkailla, ettei ruoka pääse kuivahtamaan. Vanha kunnon ratatouille, kuten ystäväni totesi, on mainiota myös lämmitettynä, eikä se ole hullunpaa kylmänäkään. Yllätin itseni maistelemassa kylmää ratatouille jääkaapin oven raossa.

Kokkausinnostus on sellainen, että se menee ja tulee. Minulla on nyt on vahva flow päällä. Hyviä ruokia, mielenkiintoisia testejä ja ideoita on pää täynnä. Blogipostauksiin on jo jono! Kannattaa pysyä kanavalla. Tulossa on tahinikukkakaalin resepti ja broilerin jauhelihapihvit, jotka syntyivät ihan silkasta annoskateudesta.

Israelilainen salaatti - loisto lisäke tai vaikka leivän päällinen

Uusi vuosi, mutta kujeet on vanhat. Tammikuu alkaa taas samoissa merkeissä kuin aina aiemminkin. Tarkoitus on viettää tipaton kuukausi ja tehdä ryhtiliike muutenkin syömisten suhteen. Loppuvuodesta on vähän lähtenyt mopo käsistä. Samalla voi hyvillä mielin syventyä bloggaamisen pariin, kun valoa ruokien kuvaamiseen taas riittää. Ensimmäisenä ruokapostauksena toimikoot israelilainen salaatti. Vuosikymmenen ensimmäinen postaus on matkakertomus Lapista. 

Israelilainen salaatti sopii hyvin myös tammikuun teemaan. Vaikka tavoite on syödä kevyemmin, se ei tarkoita huonoa ruoka, päinvastoin. Salaatin resepti on muuta vuosi sitten julkaistusta Andalusian auringossa -kirjasta, joka on ollut minulla kovassa käytössä. Raikas salaatti on loistava lisäke monelle ruualle ja variaatioiden varaa on! Noudatin melko uskollisesti kirjan reseptiä. 

*

Israelilainen salaatti

4-6 annosta

punasipuli hienonnettuna

sitruunan mehu ja raastettu kuori

kurkku

4 isoa tomaattia

1/2 granaattiomenan siemenet

5 dl hienonnettuja yrttejä maun mukaan 

(lehtipersiljaa, persiljaa, korianteria ja minttua)

hyppysellinen suolaa

ripaus sokeria

1/2 dl hyvälaatuista öljyä

Laita hienonnettu sipuli sitruunamehun kanssa kulhoon odottelemaan kunnes valmistelet muut ainekset.

Halkaise kurkku pitkittäin ja poista siemet teelusikalla. Leikkaa sitten pieniksi kuutioiksi. Halkaise tomaatit ja poista niistäkin siemenet. Leikkaa tomaatti pieniksi kuutioiksi. (Tarkka kokki ottaa siemenet talteen ja heittää vaikkapa smoothien tai sosekeiton joukkoon.) Yhdistä ainekset ja kääntele joukkoon granaattiomenan siemenet, yrtit, sitruunankuori ja mausteet. 

Lisää sipulin ja sitruunamehun joukkoon öljy. Kääntele kastike salaatin joukkoon. Tarkista maku ja tarjoile kylmänä. Herkullista esimerkiksi lihapullien kanssa tai vaikka leivän päällä.

*

Kun seuraavan kerran teen israelilaista salaattia ajattelin varioida sitä lisäämällä joukkoon myös avokadoa. Eikös kuulosta hyvältä? Nyt kun pääsin taas tahattoman blogitauon jälkeen kirjottamisen makuun, postauksia on ihan jonossa. Seuraavaksi ajattelin kirjoitella teille uunissa haudutettavan ratatouillen ohjeen. Ratatouillen kanssa tarjosin broilerin rintaleikkeitä, jotka suolasin suola- ja mausteliemessä. Suolaaminen teki broilerin rakenteesta aika kivan. 

Vuoden vaihde Lapissa ja vinkki nuotiolohelle

Kun kello herättää 4.30, se tietää yleensä yhtä asiaa. Tavoitteena on startata kohti pohjoista puolen tunnin kuluttua. Se onnistuu kyllä, kun auto on valmiiksi pakattuna ja kahvinkeitin valmiiksi ladattuna. Ensimmäinen etappi on ketjuhuoltamo Viitasaarella. Siellä saa huokean aamupalan ja vessat ovat siistejä. Pitkänmatkalainen ei malta katsella nähtävyyksiä tai ihailla maisemia kuin auton ikkunasta. Matka on siirtymä taival paikasta A paikkaan B. Näillä ajatuksilla lähdimme joulun jälkeen liikkeellä tavoitteena viettää vuoden vaihde tutuksi tulleessa paikassa Pallastunturin kupeessa Ounasjoen rantatörmällä. Kaipuu Lapin rauhaan oli itselläni kova. Onneksi loma järjestyi, eikä tarvinnut odottaa hiihtolomaan.

Viime vuonna joulun aikaan pääsimme ihailemaan kaamos-Lappia täydenkuun valossa ja näimme useita pastellinsävyisiä päiviä. Tänä vuonna oli toisin. Yhtenä päivänä oli vähän selkeämpää. Muuten taivas oli pilvessä ja useampana päivänä sateli luntakin. Lunta pohjoisessa oli vuoden vaihteessa jo niin paljon, että siitä riittäisi vähän meille tänne eteläänkin. Runsas lumi on ajoittain haitannut myös latujen ylläpitoa. Silti meidän kelpasi hiihdellä Raattaman reiteillä. Kiertelimme lähinnä Tynnyrikierrosta eri kokoonpanoilla. Pakkanen ei todellakaan kiusannut, mutta kova tuuli, melkein myrsky, ajoittain kyllä. Kunnon fhön-tuuli toi muutamia lämpöasteita ja siinä oli suksihuoltotiimin taidot koetuksella.

Kaamoksen aikaan hiihtoaika on varsin lyhyt ja vaikka lähtöjä ladulle oli joka päivä kilometrejä ei kovin paljon kertynyt. Vaan eipä se ollut tarkoituskaan. Valoisa ajan lyhyys aiheutti myös se, että en tullut kaivelleeksi kameraa esille kertaakaan koko reissulla, vaikka se mukana olikin. Tämän postauksen kuvat ovat puhelimella otettuja.

Yksi parhaista ajanvietteissä pohjoisen lomilla on tulen tuijottelu. Erityisen mukavaa se on ulkona laavulla ihan oman mökin pihassa. Nuotiolla söimme oikein onnistunutta lohta. Olin suolannut lohifileen 10% suolaliemessä ja leikannut sen jälkeen pieniksi paloiksi. Noita pieniä palasia paistoimme nuotiolla tikkujen nokassa. Aivan loistavaa retkiruokaa ja helppoa, kun teki sisällä mökissä kaiken valmiiksi. Nuotioperunoitakin laitoimme. Niissä ei tosin onnistuttu ihan yhtä hyvin. Vähän turhan kypsiksi perunat folion sisällä pääsivät, mutta syödyksi ne tulivat silti.

Pääosin laittelemme mökillä ihan arkista tavallista kotiruokaa. Naapurista ostamme yleensä poroa ja vähän kalaakin, ne kuuluvat aina ohjelmaan. Samoin viimeisen illan pizza Ravintola Loimussa, jos pizzauuni vain on lämpimänä. Suosittelen erinomaista pizzaa muillekin, jotka satutte liikkumaan Raattaman suunnilla. Ravintola Loimu toimi muuten Sirkan baari Kaurismäen uusimmassa elokuvassa Mestari Cheng, joten nähtävyys se on sinänsäkin. Noilla seuduilla ei ole kovin paljon palveluita kulutettavaksi, mutta niitä mitä on olemme käyttäneet. Lämmöllä suosittelen myös Autton porotilamajoitusta, josta saa ihan parhaat munkit, Autton kyläkauppaa ja Kyrön lomaa, josta erityisesti karavaanarilukijoilla saattaa olla kokemustakin.

Parit poropizzat Ravintola Loimussa Raattamassa

Viime kesän reissulla retkeilimme Montellin majalla, Särkitunturilla ja Punaisilla hiekoilla. Melkein joka reissulla vierailemme Pallaksella ja Enontekiön Hettassa. Toissa kesänä poikkesimme Norjan puolella Skibotnissa. Tällä reissulla kävimme Ylläksellä, jossa otimme vastaan uuden vuoden siellä lomailleen ystäväperheen vieraina. Oli kivaa, kiitos! Hiihtolomalle on suunniteilla ainakin laskettelua Levillä. Muu perhe laskee, minä tyydyn murtsikoihin. Tai sitten kävelen. Mutkamäki ja hissit pelottavat!

Onneksi seuraavaan Lapin reissuun ei ole enää pitkä aika. Seuraavan kerran kello herättää klo 4.30 hiihtolomaa edeltävänä perjantaina tai lauantaina ja Volvon nokka suunnataan kohti pohjoista. Jos sinulla on vinkki näkemisen arvoisesta paikasta noilla seuduilla, vinkkaahan siitä minulle! Matkaa ja muutakin touhuja pääsee seuraamaan lähes reaaliaikaisesti instagramissa. Matkakertomuksen myötä mukavaa tätä vuotta kaikille lukijoille!

Aurinkosmoothie - väriä ja valoa marraskuuhun

Milloin viimeksi muistat nähneesi auringon? Melkein tekisi mieli kysyä mikä aurinko? Onkohan siitä pari viikkoa tai jotain, kun tämä valon ihme viimeksi näyttäytyi. Valoa kaipaan. Siitä ei juuri tähän aikaan pääse nauttimaan kahdeksesta neljään työssäkäyvä. Pian ollaan lähellä samaa tilannetta, kun dj:n hommia vuosituhannen vaihteessa tehnyt veljeni. Joululomille mentäessä hän totesi, ettei ollut nähnyt luonnonvaloa aikoihin. Enkä yhtään epäile. Sellaistahan se yötyötä tekevälle nuorelle miehelle tietysti oli. Toivotaan, että aurinko näyttäytyy meille edes vähän tänä viikonloppuna. Ja jos näyttäytyy, vannon, että ryntään heti ulos.

Harmaaseen, sateiseen ja suttuiseen marraskuuhun voi yrittää hakea väriä ruuasta. Pyöräytin taannoin tyttärille välipalaksi smoothien hedelmistä. Makeista hedelmistä tehtyä smoothieta ei tarvinnut erikseen edes makeuttaa millään. Heti tuli pirteämpi mieli.

*

Aurinkosmoothie

1/4 ananasta

päärynä

puolikas isosta omenasta

mandariini

mantelimaitoa

Pyöräytä blenderissä hedelmät ja lisää mantelimaitoa sen verran, että koostumus on sinulle mieleistä. Nautiskele auringosta haaveillen.

*

Smoothiehedelmät voi käyttää nopeasti pakastimen kautta, mutta jääkaappikylmistä hedelmistäkin tulee oikein hyvä juoma. Käyttämäni ananas oli vähän kuivakka ja puumainen. Pilkotut ananaksen palat eivät olleet kadonneet jääkaapista, enkä oikeastaan ihmettele. Puumaista ja kuivaa hedelmä oli minunkin mielestäni. Smoothiessa ananas kuitenkin toimi oikein hyvin samoin kuin muutkin parhaat päivänsä nähneet hedelmät.

Toivotaan nyt sitä aurinkoa. Lämpöä en toivo, sillä odotan talvea. Olisipa edes vähän valoisampaa - edes pienen hetken. Hyvää viikonloppua kaikille!