tiistai 8. joulukuuta 2020
Joulukarkkeja - suklaaluumuja, lakritsitaatelia ja tyrnimarmeladia
lauantai 5. joulukuuta 2020
Puolukkainen vuokaleipä ja ruskistettu vaadotettu voi
Lämmin leipä ja voi
Piimällä pehmeyttä ja voista täyteläisyyttä
Tykkään käyttää leivonnassa piimää nesteenä. Se tuo leivonnaisiin ihanaa pehmeyttä. Olen testannut skonssit ja erilaisia limppuja ja leipiä muun muassa saaristolaisleipää piimäpohjaisena makeista leivonnaisista puhumattakaan. Nyt saan lisätä leipä-listaan vielä puolukkaisen vuokaleivän, joka tuntuu perinteiseltä suomalaiselta leivältä senkin vuoksi, että puolet jauhoista on ruista.
Puolukkaista vuokaleipää voi syödä aivan arkisena leipänä, mutta halusin upgreidata leipäkokemuksen ja valmistin päälliseksi ruskistettua voita. Oletko kokeillut? Ruskistetun voin vaalea väri tulee siitä, että tavallisesta huoneenlämpöisestä voista joka on vaahdotettu ruskistetun voin joukkoon. Ruskistetun voin pähkinäinen aromi säilyy, mutta väri on ehkä tällä tavoin kauniinpi.
Puolukkainen vuokaleipä ja ruskisetettu voi
Puolukkainen vuokaleipä
3 dl piimää
1/2 pss kuivahiivaa
3 dl ruisjauhoja
vajaa 1 tl suolaa
1 rkl fenkolinsiemeniä
1/2 dl siirappia
1 dl puolukoita (pakaste)
noin 3 dl vehnäjauhoja
Lämmitä piimä noin 42 asteiseksi. Sekoita kuivahiiva ruisjauhojen joukkoon ja lisää seos lämpimän piimän joukkoon. Anna taikinajuuren nousta noin kaksinkertaiseksi.
Lisää kohonneeseen taikinajuureen suola ja morttelissa hienonnetut fenkolinsiemenet. Sekoita taikinaan myös puolukat, siirappi ja vehnäjauhot.
Leikkaa leipävuokaan pala leivinpaperia. Vuokan päät voi jättää vuoraamatta leivinpaperilla. Leipä kyllä irtoaa vuuasta hyvin, kun vuoka on pitkältä sivulta suojattu leivinpaperilla.
Muotoile leipätaikina jauhotetulla pöydällä pötköksi ja nosta vuokaan. Taikina on aika tykkyä. Anna taikinan kohota lämpimässä paikassa liinalla peitettynä.
Pistele kohonnut leipä varovasti haarukalla ja paista 175 asteisessa uunissa non 40 minuuttia. Kumoa ja anna jäähtyä ritilän päällä.
Ruskistettu voi
Puolukkaista vuokaleipää voi syödä aivan arkisena leipänä, mutta halusin upgreidata leipäkokemuksen ja valmistin päälliseksi ruskistettua voita. Oletko kokeillut? Ruskistetun voin vaalea väri tulee siitä, että tavallisesta huoneenlämpöisestä voista joka on vaahdotettu ruskistetun voin joukkoon. Ruskistetun voin pähkinäinen aromi säilyy, mutta väri on ehkä tällä tavoin kauniinpi.
Puolukkainen vuokaleipä ja ruskisetettu voi
Puolukkainen vuokaleipä
3 dl piimää
1/2 pss kuivahiivaa
3 dl ruisjauhoja
vajaa 1 tl suolaa
1 rkl fenkolinsiemeniä
1/2 dl siirappia
1 dl puolukoita (pakaste)
noin 3 dl vehnäjauhoja
Lämmitä piimä noin 42 asteiseksi. Sekoita kuivahiiva ruisjauhojen joukkoon ja lisää seos lämpimän piimän joukkoon. Anna taikinajuuren nousta noin kaksinkertaiseksi.
Lisää kohonneeseen taikinajuureen suola ja morttelissa hienonnetut fenkolinsiemenet. Sekoita taikinaan myös puolukat, siirappi ja vehnäjauhot.
Leikkaa leipävuokaan pala leivinpaperia. Vuokan päät voi jättää vuoraamatta leivinpaperilla. Leipä kyllä irtoaa vuuasta hyvin, kun vuoka on pitkältä sivulta suojattu leivinpaperilla.
Muotoile leipätaikina jauhotetulla pöydällä pötköksi ja nosta vuokaan. Taikina on aika tykkyä. Anna taikinan kohota lämpimässä paikassa liinalla peitettynä.
Pistele kohonnut leipä varovasti haarukalla ja paista 175 asteisessa uunissa non 40 minuuttia. Kumoa ja anna jäähtyä ritilän päällä.
Ruskistettu voi
Ruskista voita kattilassa kunnes se kuohahtaa, alkaa ruskistua ja siitä alkaa nousta pähkinäistä aromia. Ole tarkkana ruskistamisen kanssa. Palaneen ja ruskistetun voin ero on hyvin hieno, mutta muassa kyllä huomaa heti onko ruskistaminen mennyt liian pitkälle. Voita voi ruskistettaessa sekoitella hieman, mutta ihan ylenmääräistä sekoittamista ei tarvita. Jos käytät paksupohjaista kattilaa, harkitse ruskistetun voin kaatamista toiseen astiaan. Voi nimittäin voi jatkaa ruskistumistaan, jos kattila on hyvin kuuma. Jäähdytä ruskistettu voi huoneenlämpöiseksi.
Yhdistä huoneenlämpöiset voit ja vaahdota sähkövatkaimella. Tuloksena on vaalea pähkinäinen kuohkea levite leivän päälle. Vaahdotettua ruskistettua voita voi käyttää myös pastan joukossa tai vaikkapa paistamisessa. Voita kannattaa tehdä hieman isompi satsi kerralla, koska pientä määrää on vaikea ruskistaa. Halutessasi voit koristella ruskistetun voin sormisuolalla tai vastaavalla.
keskiviikko 2. joulukuuta 2020
Suutarinlohi - joulukalaa silakoista
Silakat on pieniä joulukaloiksi
Itämeren hopea löytää harvoin tiensä keittiööni, mutta ajattelin joulun kunniaksi pitää silakan aktiivisesti mielessä. Monet joulun kalaherkut saa vaivattomasti valmistettua silakasta. Olenhan minä näitä jouluisia silakkaruokia tehnyt aikaisempinakin vuosina. Sinappi- ja valkosipulisilakkaohjeet ovat edelleen käytössä ja luultavasti niitä löytyy tänä vuonnakin joulun kalaruuista. Tai ehkä laitankin silakat tänä vuonna viinietikassa. Kesäisistä kuvista huolimatta ruoka sopii myös joulusesonkiin.
Jouluruokia koko joulukuun
Koska varsinaiset joulupyhät kestävät vain muutaman päivän olen ottanut asiakseni, syödä jouluisia ruokia koko joulukuun. Varsinaisiin joulun pyhiin ja ehkä tulevaan itsenäisyyspäivään varaan perinteisiä ruokia ja perinteisiä makuja. Muuten saatan vähän iloitella ja valita jouluisia makuja ja yllättäviä yhdistelmiä.
Uskon, että moni muukin valmistaa itsenäisyyspäivän aterian suomalaisia perinteitä kunnioittaen. Ja senpä vuoksi suutarinlohen resepti sopii hyvin tähän saumaan. Jos haluat valmistaa itsenäisyyspäivään silakoista suutarinlohta, ehdit hyvin. Suutarinlohi on nopea valmistaa, mutta tekeytyminen ottaa aikansa.
Suutarinlohi
1 dl etikkaa
lisäksi
Valmista liemi kuumentamalla aineksia kattilassa kunnes sokeri on sulanut. Jäähdytä liemi.
Joulukalenterina virtuaalinen herkkukalenteri
Kuten tulet huomaamaan julkaisemme tyylillemme uskollisia jouluisia herkkuja laajalla skaalalla. Anna avasi joulukalenterin ensimmäisen luukun, josta löytyy ihana keitto-ohje. Punajuuri ja vuohenjuusto on match made in heaven. Värikin on niin kaunis, että ilokseenhan tuota soppalautasta katsele. Huomenna on sitten Hanna-Riikan vuoro. Omat reseptini julkaisen instagramin lisäksi täällä blogin puolella. Tervetuloa seuraamaan!
sunnuntai 22. marraskuuta 2020
Joulun on jo mielessä
Millainen joulukalenteri sulla on?
No mulla on instakalenteri! Olen tosi innoissani tästä jutusta. Lähdin nimittäin mukaan instajoulukalenteriin kahden muun ruokabloggaajan kanssa. Hanna-Riikka Kapustan varressa -blogista ja Anna Saispa lisää -blogista jakavat innostukseni ja tuskin maltamme odottaa joulukuun ensimmäistä päivää, jolloin kalenterin ensimmäinen luukku aukeaa.
Joulutunnelmia marraskuussa
Joulukalenterin ansiosta olen päässyt joulutunnelmiin ja jouluisten makujen pariin jo marraskuussa. Jotta valokuvaaminen tähän aikaan vuodesta onnistuu edes jollakin tavalla, on pitänyt tehdä aika luovia ratkaisuja ja ruokaa on laitettu ja kuvia otettu sääennusteita tutkien. Onneksi välillä aurinko on pilkahdellut marrastaivaalta. Kalenterihommat alkavat olla luukkujen avaamista vaille valmiina. Lähde mukaan availemaan #herkkukalenteri2020 luukkuja instagramin puolella.
torstai 12. marraskuuta 2020
Namelakaa, pekaanipähkinää, suklaata, granaattiomenaa ja marenkia
Jälkiruokamopo lähti lapasesta
Aina välillä innostun jälkiruuasta. Tarkoitan, että todella innostun. Mulla lähtee helposti mopo käsistä. Jälkiruuan suhteen se tarkoittaa sitä, että rakentelen niin kovatöisen jälkiruuan, että jälkiruokakokkailuinnostus tulee tainnutettua pitkäksi aikaa. Tämän ovat nähneet monet instagram-seuraajani, jotka ovat saaneet todistaa, että upeankin illallisen jälkiruokana on useinmiten tuplaa, pätkistä, lakua ja jos sun mitä.
Tämän kertainen jälkiruokaviritys lähti liikkeelle namelakasta, mutta eihän vanukasta voi syödä sellaisenaan. Ja sitten se olikin menoa. Namelakan alle leivoin torttua pekaanipähkinästä ja suklaasta. Pakastinta järjestellessä näin valkuaisia, ja tuumasin, että paistan niistä marenkeja ja rapeutta jälkiruoka-annokseen. Tottahan hyvä jälkkäri vaatii myös vähän jotain hapokasta ja raikasta. Senpä vuoksi päädyin vielä keittelemään siirappia granaattiomenan siemenistä. Käykö kellekään muulle koskaan näin?
Mitä on namelaka?
Viime viikolla Master Chefissä tehtiin namelakaa. En ollut koskaan kuullutkaan moisesta ja niinpä lähdin selvittämään asiaa googlettamalla. Namelaka on japanilaisvaikutteinen vanukas, joka keitetään kermasta ja valkosuklaasta. Siihen käytetään vain hyvin pieni määrä liivatetta. Silkkistä rakennetta tavoitellessa massaan lisätään hieman glugoosisiirappia. Namelaka vaatii asettumista, joten sen voi tai se pitää valmistaa hyvissä ajoin ennen nauttimista, riippuen siitä kuinka asian näkee. Namelakaa voi pursottaa tai hyytyneenä siitä voi lusikalla muotoilla palloja.
Ystäväni Terhi ehti jo kysellä reseptiä ,ja hänelle vinkkasinkin englanninkielisen sivuston. Suomeksi löysin namelakasta hyvin vähän mitään. Terhikään ei ollut kuullut namelakasta. Yksissä tuumin totesimme, että johtuu varmasti siitä, ettei ole tullut paljon pelattua glukoosisiirapin kanssa. Hyvinkin voi olla, että namelakaa on tullut syötyä esimerkiski leivoksissa tai kakuissa, mutta eihän kaikelle aina välttämättä ole nimeä.
Namelaka-, pekaanipähkinä-, granaattiomenajälkiruoka
Namelaka
170 g valkoista suklaata
liivatelehti
1 dl täysmaitoa
1 tl glukoosisiirappia
2 dl kuohukermaa
Laita liivatelehti kylmään veteen. Sulata suklaa vesihauteessa tai mikrossa.
Lämmitä maito ja glukoosisiirappi kiehumispisteeseen. Sekoita liivatelehti joukkoon.
Kaada 1/3 kuumasta maito-siirappiseoksesta sulatetun suklaan joukkoon ja sekoita voimakkaasti. Kun massa on tasaisita sekoita loput maitoseoksesta suklaan joukkoon.
Lisää kerma ja sekoita voimakkaasti muutaman minuutin ajan sauvasekoittimella tai sähkövatkaimella niin, että massa on kauttaaltaan tasaista ja sekoittunut. Vältä ilmakuplien muodostumista.
Peitä seos elmukelmulla ja laita jääkaappiin asettumaan vähintään 6 tunniksi.
Pekaanipähkinä-suklaatorttu
3 dl pekaanipähkinöitä rouhittuna
125 g huoneenlämpöistä voita
1 dl sokeria
kananmuna
1,5 dl vehnäjauhoja
0,5dl kaakaojauhoja
2 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
2 rkl vahvaa kahvia
Vatkaa huoneenlämpöinen voi ja sokerit keskenään. Lisää muna ja jatka vielä vatkaamista.
Sekoita kuivat aineet keskenään ja siivilöi ne taikinan joukkoon. Lisää rouhitut pähkinät ja sekoita tasaiseksi.
Voitele torttuvuoka (halkaisija 24 cm) ja levitä taikina siihen. Voit paistaa leivinpaperilla vuoratulla uunipellillä 175 asteisessa uunissa noin 25 minuuttia. Testaa kypsyys tikulla.
Koristeluun
granaattiomenasiirappia, granaattiomenansiemeniä ja marenkia
Kokoa annos pekaanipähkinä-suklaatortusta ja namelakasta. Koristele marengilla, granaattiomenan siemenillä ja siirapilla sekä marenginlla.
Kannattiko työläs jälkiruoka?
Ehdottomasti! Ensinnäkin namelaka oli silkkisen pehmää ja valmistui helposti. Kiinnostaisikin kuulla miten se toimii pursotettuna. Oletteko vatkanneet se uudelleen juuri ennen pursotusta? Toisekseen maut ja rakenteet kävivät hyvin yksiin. Kunhan vain joku opettaisi asettelua ja kärsivällisyyttä. Tai kai se on pikemminkin toisin päin. Ehkä kärsivällisempi ihminen saa kauniimman lopputuloksen aikaiseksi.
Sen verran työläs tämä jälkiruoka kuitenkin oli, että nyt on suuri riski palata Tupla-linjalle. Tosin nyt minulla on pakastimessa jalostettavaksi ainakin neljään jälkiruoka-annokseen pekaani-pähkinätorttua, kaunis lasipullollinen granaattiomenasiirappia ja iso lasipurkillinen marenkeja. Ainoastaan namelaka tuli syödyksi kokonaan. Sanoisin, että reseptin määrästä tulee 6 annosta. Kumpikin tyttäristä söi nimittäin kaksi annosta.














