Pestofetatäytteiset suolaiset kolmiot - taikinaterapiaa poikkeusoloissa

Arki muuttui aika yllättäen, vaikka onhan koronauutisia maailmalta kuulunut jo jonkin aikaa. Ei ole helppoa ryhtyä yhtääkkiä tekemään etätöitä tai käymään koulua etänä. Omassa perheessä on se onnellinen tilanne, että sekä seiska-, että nelosluokkalainen kuuluvat digikokeilun piiriin ja molemmilla on käytössään omat chromebookit. Molemmat ovat tunnollisia ja ahkeria. Teinillä sujuu paremmin. Valmiudet itseopiskeluun ovat jo aika hyvät. Nelonen on vähän tuuliajolla. Toivottavasti myös nelosten ope alkaa hyödyntää verkko-opetusmahdollisuuksia, kun ne kerran ovat olemassa. Omat etätyöt sujuvat, joten kuten. Työni ei ole kokonaan tehtävissä etänä, mutta teen sen mitä pystyn. Opettelua tämä uusi arki vaatii aikuisiltakin. Toistaiseksi kotona on kaista riittänyt ja sopu säilynyt. 

Ruokahuolto on se, joka pistää perheenäidin kaikkein kovimmalle. Olen ajatellut, että lounaan pitää olla jotain todella nopeaa mieluiten eilistä ruokaa, joka on helppo lämmittää. Tai ehkä jotain haudutettavaa, joka valmistuu uunissa hyvin vähillä esitöillä. Uunipuuro on tästä hyvä esimerkki. Huokeaakin ruuan on oltava, sillä pitemmän päälle pörssissä tuntuu, että lounaita ei syödä koulussa. Enkä mielellään tinkisi ruuan terveellisyydestäkään. Ensimmäinen viikko sujui hyvin, ja tulevallekin viikolle on hyvät suunnitelmat. Tänään oli lounaaksi pelmeneitä pakastealtaasta ja päivälliseksi paistettuja perunoita, kukkakaalia ja eilisen savulohen loput. Huomenna on lounaaksi lauantailta jäänyttä jauhelihakeittoa ja päivääliseksi on uunifetapastasuunnitelmia.

Ensimmäisen viikon päätteeksi kaipasin ruuanlaittorumbasta huolimatta, jotain tekemistä käsille. Kaipasin taikinaterapiaa. Instagramissa seuraajani kyseli, mistä löydän ideoita keittiööni. Pestofetatäytteiset kolmiot löytyivät instagramista. Selailen paljon ruokakuvia. Appelsiineja ja hunajaa on minulle bloginakin tuttu. Jaelilta olen saanut monia ideoita, ellet vielä seuraa häntä, kannattaa ottaa seurantaan, varsinkin jos vähänkään on kiinnostunut välimerellisestä ruuasta. Jael kokkaa Israelissa. Sosiaalisen median lisäksi reseptejä ja ideoita löytyy lehdistä, telkkarista, kirjoista, kavereilta ja ihan mistä vaan. Etenkin ruokainspiraatiot syntyvät usein ihan omasta päästä.

*

Suolaiset kolmiot tomaattisella taikinalla ja pestofeta-täytteellä 

(noin 20 kpl)

taikina

175 g vehnäjauhoa

1 tl suolaa

½ tl sokeria

125 g kylmää voita , kuutioituna

60 ml kylmää vettä

2 rkl tomaattipyreetä

2 rkl juustoraastetta (minulla goudaa)

kananmuna

seesaminsiemeniä

täyte

80 g fetaa

2 rkl pestoa

Taikinan valmistaminen onnistuu parhaiten yleiskoneella tai vastaavalla. Sekoita jauhot, suola ja sokeri koneessa sekaisin. Lisää jauhojen joukkoon voikuutiot. Sekoita kunnes taikina on murumaista.  Lisää taikinaan kylmä vesi, juustoraaste ja tomaattipyree. Sekoita taikinaa muutaman kierroksen ajan koneesi tehosta riippuen. Taikinaa käsitellään mahdollisimman vähän ja se on valmista heti, kunnes se pysyy koossa. Näin lopputulos on rapeampi. Kääri taikina kelmuun ja laita jääkaappiin kovettumaan ja odottamaan muutamaksi tunniksi.

Sekoita pesto ja feta tahnaksi ennen kuin alat leipoa. Laita uuni lämpenemään 180 asteeseen. Riko valmiiksi kananmuna kulhoon ja vatkaa sen kevyesti haarukalla. Tarvitsen kananmunaa voiteluun.

Levitä leivinalustalle jauhoa ja kaulitse taikina muutaman millinpaksuiseksi. Ota taikinasta muotilla tai vaikkapa mukilla halkaisijaltaan noin 8 cm kokoisia ympyröitä. Voitele taikinaympyröiden reunat kananmunalla. Lisää keskelle teelusikallinen täytettä ja taittele ympyrät kolmiot valmiiksi. Mallin näet esimerkiksi tällä videolla.

Nostele valmiit kolmiot leivinpaperin päälle. Voitele kolmiot kanamunalla, ja sirottele päälle seessaminsiemeniä.

Kolmiopikkuleipiä paistetaan noin 20 minuutin ajan. Tarjoillaan hyvin jäähtyneinä.

*

Epäilin vähän miten alkuperäisen reseptin taikina pysyy kasassa ja niinpä lisäsin taikinaan vähän juustoraastetta. Taikina oli pehmeää ja helposti leivottavaa. Ehkä vähän menetin rapeudessa tällä muutoksella. Oikaisin väärässä kohdassa, kun en voidellut ympyröiden sisäpuolta. Kaikki kolmiot eivät pysyneet kunnolla kiinni, vaan osa "räjähti" auki. Ensi kerralla olen viisaampi tämän asian suhteen. Koitin kyllä painella kolmion huolellisesti umpeen, mutta varmasti tuo kanamunalla voitelu olisi auttanut.

Me syötiin makupalat heti lauantaina leipomisen jälkeen, mutta suurin osa jätettiin eväsherkuiksi seuraavan päivän metsäretkelle. Kun tilanne nyt on tämä mikä on, suosittelen korona kurimukseen sekä taikinaterapiaa, että metsäterapiaa. Molemmat toimivat! Pysykäähän terveenä!