Käsinvalmistettuja rapeita cannoli-kuoria oli ainakin vielä viime viikonloppuna saatavilla Tampereella Keittiöelämää Culinariassa. Rapeiden kuorien avulla saa taiottua jälkiruuan todella helposti. Kuoret voi kyllä valmistaa itsekin. Sen verran innostuin asiasta, että tutkin hieman mistä kuoret valmistetaan. Ainesosaluettelo näyttää varsin yksinkertaiselta. Ohjeissa on lähinnä rasvaa, sokeria, munia ja jauhoja sekä ripaus suolaa. Etikkaa lisätään myös, varmastikin rapeuttamaan lopputuotetta. Muut mausteet vaihtelevat melkoisesti kanelista vaniljaan. Yksi yhdistävä makuaine eri resepteissä näyttää olevan. Se on marsala. Omat leipurinlahjat tuntien, en hetkeäkään harkinnut kuorien leipomista itse. Kokin taidot käytin täytteiden valmistamiseen ja kuorien täyttämiseen. Kuoret täytetään perinteisesti ricotalla, mutta täytteitä voi valmistaa myös suklaasta tai vaikkapa jäätelöstä. Minä valitsin perinteisen täytteen.
*
Cannoli di Sicilia
12 cannoli-kuorta
täyte
250 g ricottaa
0,75 dl sokeria
0,5 dl pistaasimurua
40 g suklaamurua
koristeluun
pistaasimurua
Sekoita täytteen ainekset keskenään. Laita täyte pursotinpussiin, jossa on iso tylla. Täytä cannolit. Siistin lopputuloksen aikaan saamiseksi paras vaihtoehto tuntui olevan lisätä täytettä cannolien molemmista päistä. Koriste pistaasimurulla ja suklaalla.
*
Valmistin cannolit hyvissä ajoin iltapäivällä jääkaappiin jälkiruuaksi illalliselle. Kuoret odottivat useamman tunnin täytettyinä jääkaapissa. Odottelusta huolimatta ne olivat vielä aivan rapeita. Muutama ylijäänyt cannoli di sicilia naposteltiin vasta seuraavana päivänä, mutta seuraavaan päivään odottaneet kuoret olivat vettyneet vähän ikävästi. En siis suosittele täyttämää kuoria vielä edellisenä päivänä. Tosin täytteen makuunnuttaminen voisi olla hyvä ajatus. Cannolit sai täytettyä aika kätevästi pursotinpussilla, vaikka vähän jo ehdin epäillä omia hermojani. En ole pikkutarkan työntekijä ja sen näkee koristelussakin. Internetin ihmeellisessä maailmassa voi katsella taidokkaastikin koristeltujen cannoli di Sicilian kuvia. Pelkällä pistaasipähkinämurullakin pärjää pitkälle.
Jälkiruualle keittelin ihan perinteistä suomalaista suodatinkahvia. Hienommalta tuntuu juoda kahvi ihan oikeasta posliinisesta kahvikupista. Niin juhlava olo oli, että pikkulasiin oli vielä kaadettava tilkka mantelilikööriä. Itse asiassa melkein tuntuu, että tuo mantelilikööri kruunasi kokonaisuuden. Juhlakauden jälkiruokana loistava!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti