Kun Prahan reissun jälkimainingeissa mietittiin viikonlopun ruokia, selvää oli, että lihaa ei laiteta. Sen verran raskasta ja rasvaista ruokaa tuli viime viikonvaihteessa nautittua, että sekä ruumis, että mieli kaipasivat jotain kevyempää. Kanaa ja kalaa siis.
Tuoreen kalan saaminen pikkukaupungin kaupoista ei ole mitenkään selvää, joten asiaa oli tehtävä kaupunkiin ja kauppahalliin. Hallista tuli aivan välittömästi mielleyhtymä simpukoihin. Sinisimpukoita oli saatava. Suunnitelma oli, että sinisimpukat nautitaan lauantai-iltana aikuisten alkupalana ja lasten iltapalana. Simpukat merimiehen tapaan ei tällä kertaa napannut, vaan päätin tehdä liemen siideristä.
*
Simpukoita siiderissä
1 kg sinisimpukoita
voita
2 salottisipulia
2 valkosipulin kynttä
varsiselleri
1/2 omenaa
1/2 punainen chili
cayannepippuria
ripaus sokeria
suolaa
2 dl kuivaa omenasiideriä
lehtipersiljaa
Tee valmiiksi liemi. Kuullota sipulit, omena ja varsiselleri voissa. Lisää siideri ja mausteet. Kun liemi kiehuu kunnolla lisää puhdistetut simpukat liemeen. Anna kypsyä kuumassa liemessä ja höyryssä 2 minuuttia, ravista ja jatka kypsentämistä vielä minuutti-pari. Lisää lehtipersilja ja tarjoile tuoreen leivän kanssa.
*
Reseptistä tuli ehdottoman käyttökelpoinen. Pari asiaa teen seuraavalla kerralla toisin: karamellisoin omenan. Karamellisointiin voisin käyttää ruokosokeria ja valitsen vielä maukkaamman siiderin. Nyt käytin siiderinä Nokian panimon Omenasiideriä, joka oli maultaan varsin hyvä, mutta simpukat ehkä kaipaisvat vielä jotain. Vielä eivät makunystyrät vaan kerro mitä. Ehkä kuivempaa ja happamampaa. Luulen, että karamellisoidut omenat, hapan omenasiideri, chilin ja cayannepippurin tulisuus toimisivat hyvin. Omenasiideriä tosin voin ostaa toisenkin kerran, siinä maistui aivan itsepuristettu omenatuoremehu!
Muuten simpukoiden osalta virsi on sama kuin aikaisemminkin. Pienin nirsoili ja söi vain pelkkää leipää ja 8-vuotias veteli hyvällä halulla ison kasan simpukaisia, vaikkakin vähän valitteli liemen tulisuutta. Aikuisten mielestä se ei ollut liian tulista, vaikka kyllä siitä mukava lämpö jäi suuhun ja huulille.
Onnistuneiden simpukoiden jälkeen nautittiinkin epäonnistunut pääruoka. Siitä ei paljon kannata kirjoittaa. Pääruualle valittu punaviini maistui "kesken käyneeltä", Hasselbackan perunat jäivät raaoiksi ja kanapekonirullien täyte kuohui uunivuokaan - onneksi vain uunivuokaan. Näin epäonnistuneen pääruuan kaavaan olisi sopinut aivan hyvin sekin, että juustotäyte olisi löytynyt uuninpohjalta. Jälkiruokakaan ei onnistunut yhtään sen paremmin. Se oli nimittäin unohtunut kokonaan!
Kevät on muuten ottanut aimoharppauksia eteenpäin. Sateen jäljiltä luonto on virkistynyt. Luumupuu on aivan viittä vaille kukassa ja rantapoluilla rentukka loistaa upeana. Luulen, että parin lämpimän ja aurinkoisen päivän jälkeen voidaan puhua jo loppukeväästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti