Ekat parsat ja hätäisen nopea hollandaise

Pääsiäisen aikaan tuli syötyä kauden ensimmäiset parsat. Hyviä olivat, vaikka tulivatkin merien takaa. Parsa ja nopea ja helppo hollandaise oli alkuruoka, jota ei ollut tarkoitus blogata. Annos oli niin herkullinen sekä ulkonäöltään, että maultaan, että kirjoitan kuitenkin, vaikka kuviakaan ei ole kuin yksi puhelimella otettu. Parsan ja kastikkeen lisäksi höystin alkuruokaa paahdetuilla cashewpähkinöillä ja kylmäsavulohella, joita oli jäänyt edellisiltä aterioilta. Hollandaise on sellainen helpotettu versio, jota ei kypsennetty vesihauteessa. Huoneenlämpöisen keltuaiset kypsyivät sen verran kuin tulikuuma sulatettu voi niitä kypsensi.

*

Parsa ja hollandaise

nippu parsoja

vettä keittämiseen

suolaa

Hollandaise

3 keltuaista

150 g voita sulatettuna

3 rkl sitruunamehua

suolaa

Tarjoiluun

paahdettua cashewpähkinää 

savulohta

Esikäsittele parsat. Taita juuresta puumainen varsi katki ja kuori, jos kuori on paksu. Laita suolalla maustettu vesi laakeaan kattilaan tai kasariin ja keitä kiehuvaksi. Laita parsat kiehuvaan veteen ja keitä 4-8 minuuttia, kunnes parsat ovat kypsiä. Nosta parsat reikäkauhalla talouspaperin päälle kuivahtamaan.

Valmista kastike sekoittamalla tehosekoittimessa tai yleiskoneessa huoneenlämpöisten keltuaisten rakenne rikki. Sulata voi ja kaada sulatettu voi ohuena nauhana keltuaisten sekaan koko ajan voimakkaasti sekoittaen. Älä kaada kattilan pohjalle kertynyttä vaaleaa sakkaa. 

Mausta kastike suolalla ja sitruunamehulla.

Asettele annos nopeasti tarjolle ja nauti viipymättä kun se on vielä lämmintä.

*

Kyllä näitä keväisiä ruokia onkin ollut ikävä. Kirkkaita värejä, kauniita annoksia ja ihania makuja. Joko sinun keittiössäsi on kokkailtu keväisiä makuja?

Ruismarjapuuro - puuropäivästä helpotusta korona-arkeen

Pääsiäinen kolkuttelee jo aivan nurkan takana; kellokeskiviikon jälkeen tulee kiirastorstai, ja sehän on jo pääsiäinen. Ennen pyhiä kirjoittelen vielä arkijuttuja. Korona-arkea helpottamaan olen lanseerannut meillä puuropäivän. Meillä on syöty jo ohrapuuroa, helmipuuroa, riisipuuroa ja nyt viimeisimmäksi ruismarjapuuroa. Lapsuuteni herkkua.

Googlaillessani huomasin, että ruismarjapuuroa keitellään muistakin marjoista kuin puolukasta. Minulle ruismarjapuuro on aina ollut nimeonmaan puolukoista ja ruisjauhoista keitettyä puuroa. Puuropäivä oli oikein erityisen onnistunut tällä viikolla. Ruismarjapuuro oli kaikille mieluinen. Jopa teini, joka ei pidä puolukoista, eikä puurosta söi oikein hyvällä ruokahalulla. Puuro oli niin suosittua, että viimeisestä lautasellisesta syöjästä piti oikein käydä neuvotteluita. Ruismarjapuuroa keitettiin meillä siis ensimmäistä kertaa, mutta ei todellakaan viimeistä.

*

Ruismarjapuuro

1,5 l vettä

1 dl sokeria

5 dl puolukoita

hieman suolaa

4 dl ruisjauhoja

Kiehauta vesi, puolukat, sokeri ja suola. Lisää kattilaan ruisjauhot hyvin sekoittaen. Hauduttele kypsäksi noin 45 - 60 minuuttia välillä sekoittaen.

Nauti lämpimänä kylmän maidon kanssa.

*

Tämä perinneherkku on oivallinen ruoka kuluttaa pakastimen puolukkavarastoja loppuun. Meidän perheessä puolukoita kuluu talven aikana aika paljon. Toisten mielestä puolukka voi olla liian hapan marja, mutta pitkässä haudutuksessa hapokkuus haihtuu ja lopputuloksena on pehmän makuinen puuro. Minulla tahtovat aina ruisjauhot mennä jauhokaapissa vanhaksi. Ruisjauhoille ei tähän asti ole ollut juuri muuta käyttöä kuin muikkujen leivitys kerran pari kesässä, vaan nytpä on toinenkin käyttökohde.

Suosittelen todella lämpimästi puuropäivää muihinkin perheisiin. Olen saanut instagramin puolella ihan valtavasti kommentteja näistä meidän puuropäivistä. Osa on kommentoinut, että puuro ei pidä  nälkää riittävän pitkään. Puuron kanssa voi tarjota runsaitakin lisäkkeitä ja esimerkiksi maitoon keitetyt puurot kannattaa ilman muuta tehdä täysmaidosta. Kevyempi lounas tarkoittaa myös sitä, että päivän toinen ateria on sitten oltava jotain tuhdimpaa. Tai kenties aikaisempaa tai tuhdimpaa välipalaa. Moni on lähtenyt mukaan, ja keitellyt puuroja omalle perheelleen. Meillä on listoilla vielä ainakin mannapuuro, makaronivelli, kaurapuuro ja suolainen puuro. Mitäs puuroja vielä on?

Koska nämä ajat ovat tällaiset, suosittelen tuttuja, turvallisia, lohduttavia ja lämpimiä ruokia. Suosittelen myös keräämään perheen yhteen ruokapöydän ääreen. Se olisi tärkeää ihan tavallisessa arjessa, ja ainakaan nyt sille ei pitäsi liiaksi olla esteitä, kun kaikki harrastukset ovat katkolla ja perheenjäsenet kotona. Sitä mitä yhteisen pöydän ääressä syödään, ei ole merkitystä. Pääasia, että syödään. Ruoka ja ruoka-ajat tuovat arkeen rytmiä. Ruualla voi myös hyvin erottaa arjen ja juhlan. Tämän postauksen jälkeen meillä aletaan siirtymään arjesta juhlaan ja ruvetaan suunnittelemaan pääsiäsien viettoa ja pääsiäisen ruokia. Millaisia pääsiäisruokasuunnitelmia sinulla on?

Pilvimunat ja korona-ajan juhlat

Näinä aikoina juhliminen vaatii kekseliäisyyttä, mutta kyllä se jollakin tavalla onnistuu, jos on tahtoa ja mielikuvitusta. Juhlia ei tarvitse perua, ne voi siirtää. Juhlat voi juhlia verkossa tai ihan vaan oman perheen kesken. Huhtikuu on juhlakuukausi omien tyttärien lisäksi iso joukko sukulaisia on syntynyt huhtikuussa ja usein myös lempiruokajuhlani pääsiäinen osuu huhtikuulle. Me päätimme siirtää lasten syntymäpäivät tulevaisuuteen, ja viettää tässä hetkessä juhlia ihan vaan oman perheen kesken. Jo hyvissä ajoin sovittuna oli, että esikoisen syntymäpäivänä tilataan lounaaksi noutoruokaa - juhlan kunniaksi. Sunnuntaina, joka on sopivasti apukokkien syntymäpäivien välissä, syödään brunssi - juhlan kunniaksi. Ja tänään kuopuksen synttärikahvit juodaan metsässä - juhlan kunniaksi. Tämän päivän jälkeen 14-vuotiasta ja 11-vuotiasta on siis huomioitu kerran erikseen ja kerran yhdessä. Ihan kivasti juhlaa, eikö vaan?

Meidän brunssimme on hyvin aamiaismainen. Pöytään kasataan marjoja ja/tai hedelmiä, croisantteja, nutellaa, juustoa ja leikkeleitä. Aina on jotain lämmintä. Tuoremehu saattaa olla jotain vähän arkimehua parempaa ja aikuisille on kuohuviiniä. Viime sunnuntaina kuohuviini oli upgreidattu shamppanjaksi ja munaakin oli kahdessa muodossa. Nostin ylimääräisenä yllätyksenä jokaiselle "keitettyn munan" munakupissa. Pokka piti huonosti, sillä vitsi alkaa olla vanha: munakupin muna oli mignon. Tämän postauksen juttu on oikeastaan se oikea kananmuna. Nimittäin lauantaina bongasin Silläsipulia-blogista pilvimunan, ja sitä oli heti päästävä kokeilemaan.

*

Pilvimuna 

ainakin 1 per syöjä

kananmunia

suolaa

mustapippuria

parmesaaniraastetta

Erottele valkuaiset ja keltuaiset. Jätä keltuaiset munankuoreen odottamaan ja laita valkuaiset vatkauskulhoon. Vaahdota valkuaiset kovaksi vaahdoksi. Voit maustaa vaahtoa halutessasi parmesaaniraasteella. Viidelle munalle käytin noin 2 rkl parmesanraastetta

Nostele pellille leivinpaperin päälle kova valkuaisvaahto yhtä moneksi kasaksi kuin sinulla on keltuaisia. Tee keskelle kolo. Kypsennä 200 asteisessa uunissa noin 4 minuuttia. Tässä ajassa valkuainen ehtii ottaa hiukan väriä.

Ota pelti uunista ja kippaa valkuaispilven koloihin keltuaiset. Jatka kypsennystä uunissa, kunnes keltuainen on haluamassasi kypsyydessä. Sillä sipulia-mallin mukaan kypsensimme valkuaisia vielä 3 minuuttia, jonka jälkeen keltuainen oli mukavan valuva. Pienin keltuainen rikottiin, jotta se ehti kypsyä hieman muita enemmän ja oli syöjälleen mieleinen

Mausta suolalla ja mustapippurilla. Halutessasi voit käyttää maustamiseen myös yrttejä, parmesania, pekonia jne. Meillä mentiin perussetillä, sillä tarjolla pilvimunien kanssa oli pekoniparsaa ja muita höysteitä.

*

Sillä sipulia -porukan pilvimunat olivat kuvista päätellen rakenteeltaan paremmin onnistuneita kuin meillä. En tiedä johtuuko pienoinen lässähätäminen siitä, että keittiössä oli niin monta kokkia, vai siitä, että valokuvaaja oli hidas. Joka tapauksessa munat olivat herkullisia ja helppoja valmistaa. Niitä tekee nätisti isommallekin porukalle aamiaiseksi ja kuitenkin ne ovat vähän tavallisia paistettuja munia spesiaalimpia. 

Poikkeuksellinen aika, vaatii poikkeuksellisia toimenpiteitä myös aamupalojen osalta. Jos vain ehdin, tulossa lienee toinenkin munajuttu, jota kannattaa kokeilla pääsiäisen pyhinä. Näinä arkoina monet ilot ja nautinnot liittyvät ruokaan, eikä se ole ollenkaan huono juttu. Mulle kelpaa kyllä!

Kaurakeksit - taas taikinaterapiaa

Tässä koronakotoilun, etäkoulun ja etätyön tuoksinassa on syntynyt yksi pahe. Päiväkahvilla on melkein joka päivä jotain kastettavaa. Toivottavasti pari-kolme kävelylenkkiä ja kotijumppa tai -jooga harva se päivä kuluttaa sen verran, että pylly ei liiaksi pääse näiden viikkojen aikana pyöristymään. Vaikka olen moneen otteeseen tuskastellut ruuanlaiton työläyttä arjessa, jossa nelihenkinen perhe syö kaikki ateriat kotona. On tässä jotain hyvääkin. On aikaa kokkailla terveellistä kotiruokaa ja leipaista jotain pientä. Erityisesti tyttäret ovat ottaneet asiakseen leipoa jotain, oli se sitten köksänläksy tai ei.

Tällä viikolla on herkuteltu muun muassa kaurakekseillä. Ne eivät olleet köksän läksynä vaan leipuri oli nuorempi tytär, joka meinaa turhautua, kun koulutehtävät on useimpina päivinä tehty jo pian kymmenen jälkeen. Kun tyttö ehdotti leipomispuuhia, kehotin häntä ottamaan Marikan kirjan käsiinsä ja etsimään siitä jonkun mukavan reseptin. Ranteita myöjen taikinasa -blogin kirjoittajan Marikan kirja, Gluteeniton Helpot ja herkulliset, pitää sisällään mutkattomia helppoja reseptejä. Niitä pystyy tuollainen 10-vuotias itsekin seuraamaan. Meillä ei ole tarpeen leipoa gluteenittomasti, joten sanon aina tytölle, että tsekkaa onko Marikan blogissa resepti myös vehnäjauhoversiona. Monesti on löytynyt ja saadaan tarkistettua oikeat mittasuhteet.

*

Kaurakeksit

noin 24 keksiä

3 dl gluteenittomia kaurahiutaleita

2 dl fariinisokeria

100 g voisulaa

3/4 tl leivinjauhetta

3 tl vaniljasokeria

1 tl hunajaa

2 rkl vehnäjauhoja tai 

1,5 rkl gluteenitonta jauhoseosta

1 kananmuna

Sekoita kaikki aineet sekaisin.

Annostele leivinpaperille. Pursottamalla saa kuulemma kauniin tasaisen muodon. Taikinaa voi myös muotoilla sormin, jos näyttää, ettei se muuten asetu tasaiseksi. Keksit leviävät paistaessa, joten jätä paljon tilaa leviämiselle.

Paista 200 asteisessa uunissa noin 7 minuuttia.

*

Kaurakeksien ohje on periaatteessa helppo, mutta ensikertalaiselle siinä on muutamia haasteita. Normaalisti teen töitä ruokapöydän ääressä ja niin olin nytkin tekemässä. Ajattelin, että siitä minun on samalla katsoa päältä kun lapsi leipoo, ja neuvoa, jos on tarve. Vaan kuinkas ollakaan, juuri kun päästiin taikinavaiheesta leipomisvaiheeseen, minulla soi puhelin. Katsoin heti numerosta, että tulossa on sellainen työpuhelu, ettei perheenjäsenten sovi kuulla mitään. Menin yläkertaan puhumaan. Eipä jäänyt tyttö odottelemaan, vaan jatkoi puuhiaan. Sellainen hän on, usein käy niin, että ensin hän tekee ja vasta sitten miettii. Kuten kuvista näette 10-vuotias teki keksit vähän suuremmalla lusikalla. Suurpiirteisyys onkin tälle sankarille oikein tyypillinen luonteenpiirre. Noin 24 keksin sijaan meillä oli 12 isoa keksiä. Kolme jokaiselle perheenjäsenelle.

Kuvasta näkyy myös se, että keksit olivat hieman liian pitkään uunissa. En huomannut tytölle kertoa, että kaurakeksit näyttävät uunissa raaoilta ja jähmettyvät oikeastaan vasta jäähtyessään. Hän oli aikansa odotellut ja lopulta onneksi ottanut keksit pois uunista. Oli aivan vähän vaille, etteivät kaurakeksit palaneet. Nyt ne olivat vain vähän tavallista tummempia, mutta maistuivat vielä oikein hyvältä. Meillä oli aivan erinomaisen hyvät päiväkahvit tuona päivänä. Kaikille kolme kaurakeksiä. Jos ohjetta olisi noudattanut kirjaimellisesti, kaikille olisi ollut kuusi kaurakeksiä laskeskeli leipuri. Leipuri itsekin oli sitä mieltä, että kuutta keksiä ei olisi voinut syödä kerralla, mutta kolme meni oikein mukavasti.

Me ollaan testattu Marikan kirjasta monta muutakin leivontareseptiä, ja minulla on vielä muutama sivu taitettuna hiirenkorvalle. En ole testannut monipuolisesta kirjasta vielä yhtäkään ruokareseptiä, vaikka siellä näkyy olevan monta mutkatonta ja tavallista kotiruokareseptiä. Uskoisin ruokien maistuvat meillä koko perheelle. Kirjasta löytyy myös ruoka- ja leivontareseptien lisäksi välipalaohjeita. Koska meillä ei ole tarvetta noudattaa gluteenitonta ruokavalioa, olenkin päättänyt antaa oman kirjani eteenpäin kälyn keittiöön, kun kaikki merkityt reseptit on testattu. Siellä kirjasta olisi varmasti iloa!

Kirja saatu arvostelukappaleena

Noin viikon ruuat - muuttunut korona-arki

Huh, arkiruokaa! Jos käyttäisin emojia, laittaisin tähän sellaisen hymyilevän hymiön, jolla on hikipisara otsalla. Meillä on kotonaoloa takana jo kaksi täyttä viikkoa. Aloitimme koronakotoilun yhden perheen jäsenen karanteenilla, joka kyllä aika nopeasti purettiin, koska luokkatoverin  positiivinen näyte osoittautuikin negatiiviseksi. Siinä vaiheessa koulut oli suljettu ja työnantaja rohkaissut ensisijaisesti etätöihin. Näiden kahden kotona työskentelyviikon aikana kouluruuan arvostus on noussut entisessään. Meillä syödään kaksi ateriaa muina päivinä paitsi sunnuntaina, jolloin rytmi on tuhti ja hieman myöhäisempi aamiainen ja varsinainen ruoka siinä iltapäivästä. Sitten on tietysti aamiaiset, välipalat ja iltapalat. Ne ovat yleensä puuroa, jogurttia, leipää, marjoja ja hedelmiä. Ruokahuollossa on siis aika lailla hommaa! Näinä aikoina kun on syytä miettiä ravinnon terveellisyyden lisäksi myös hintaa. Onneksi molemmilla vanhemmilla on työtä. Enkä haluaisi heittää romukoppaan omia arvojanikaan. Onneksi sesonkiajattelua, ruuan kotimaisuutta ja pyrkimystä lisätä kasviksia ei tarvitse näinä aikoina unohtaa. Ne ovat asioita, joista valtion ja talouden kassa kiittää.

Kirjasin tähän ylös meidän sapuskat viimeisimmän kauppareissun jälkeen, joka oli siis viikko sitten viime perjantaina.  Jospa joku saisi siitä vinkkiä. Viikko sitten tehdyn kaappauksen jälkeen jääkaappi alkaa olla tyhjillään. Yhden pienen täydennysostoksen tein viikolla. Hain kaupasta punaista maitoa. Syy selviää myöhemmin listauksesta. Samalla ostin myös ruokaöljyä ja tuoretta leipää, jota sillä kauppareissulla sattui hyllyssä olemaan. Pelastin myös punaisen lapun tuotteita kotipakastimeen. Pakastimessa on marjoja, jonkin verran raaka-aineita ruuanlaittoon ja kuivakaapistakin löytyy vielä ammennettavaa. Tosin kotivara vaatii täydennyksiä, sillä riisi, puuro ja pasta on lopussa. 

Jääkaappi viikko sitten perjantaina kauppareissun jälkeen

Jos näette minut viikonlopun aikana ruokakaupassa kärryt täynnä ruokaa, en hamstraa, ostan vain perheelle noin viikon ruuat. Kotikaupunkini on tilanteessa, jossa tänään on todettu 9 koronavirustartuntaa. Se on aika monta tartuntaa pienessä kaupungissa. Kontakteissa ei enää ole harventamisen varaa, mutta siitä aion nyt pitää entistä tarkemmin huolen, että en poikkea kauppaan hakemaan yhtä täydennysmaitopurkkia.

Kotirantaa - nyt ovat jäät jo sulaneet.

Perjantai

päivällinen: Kanapitat.

Kanapitat tehtiin helpoimman kautta. Pitaleivät ostin valmiina kaupasta ja kuumensin leivänpaahtimessa. Leivänpaahdin on muuten ihan paras laite paistovalmiiden pitaleipien kypsentämiseen. Täytteeksi laitettiin Vuolu kanaa, salaattia ja mangokastiketta.

Lauantain

lounas: jauhelihakeitto

päivällinen: ulkofilepihvi, punaviinikastike/maustevoi, lapsille ranskalaisia ja salaattia aikuisille uunijuureksia

Sunnuntai

aamiainen: munaa, leipää, pekonia, marjasmoothie, kasviksia mm. avokadoa, salaatti, kurkku ja tomaatti

päivällinen: kokonaisena savustettu lohi, perunamuusi, suppilovahverokastikekastike, salaatti. Jälkiruokana mämmi. Savustettiin tarjouksesta ostettu isohko lohi itse sähkösavustimella. Perunamuusi tehtiin myös alusta asti itse. En ole koskaan valmistanut muusia muuten kuin perunoista. Toisinaan käytän kyllä perunahiutaleita piirakkataikinan pohjana.

Maanantai:

lounas: lapsille kotona pelmeneitä pakastealtaasta, aikuisille lähitöissä sienikeittoa. Sienikeitto oli oikeastaan sunnuntain sienikastiketta jatkettuna. Tähän emoji-tyyppi laittaisi ehkä hihittävän apinan.

päivällinen: paistetut perunat, savulohen loput ja salaatti

Tiistai:

lounas: jauhelihakeittoa lauantailta

päivällinen: uunifetapasta, jossa oli ihan hurja määrä kirsikkatomaatteja

Keskiviikko:

lounas: uuniohrapuuro ja mustikkakeittoa. Mustikkakeitto oli kaupan valmista mehukeittoa. Linkin ohrapuuro oli uunissa yön yli, mutta kun uunin lämpötila on parisataa astetta, niin parissa tunnissa tulee valmista.

päivällinen: kanapastaa ja salaattia

Torstai:

lounas: lapsille kotona nuudelia ja tonnikalaa, aikuisille töissä pakastimesta lihakeittoa ja uuniohrapuuron loppu

päivällinen: paistettua jauhelihaa, perunamuusia ja salaattia. Tämä on hyvä hävikkiruoka. Vähän kuin Shepard´s pie, mutta yksinkertaisesti paistinpannulla valmistettuna. Ruskistin ensin jauhelihan ja sipulin voissa. Sitten kippasin päälle launtailta jääneen punaviinikastikkeen lopun ja lopuksi sunnuntaisen perunamuusin lopun. Hämmentelin paistinpannulla kunnes muusi oli lämmintä. Ei ehkä gourmetia, mutta maistuu! 

Perjantai:

lounas: espanjalainen vihannessosekeitto, jonka valmiiksi eilisiltana samalla kun laitoin päivällistä.

Sunnuntain tuhti aamiainen. Tällä pärjää iltapäivään.

Sitten onkin suunnitelmat auki ja kauppareissua vaille. Joitakin kaavailuja minulla jo on. Espanjalaista vihannessosekeittoa riittää ensi viikollekin yhdeksi lounaaksi koko perheelle. Suunnitelmissa on myös yksi puurolounas. Haaveilen makaronivellistä, mutta voi olla, että päädyn helmipuuroon. Joka tapauksessa taas on syytä ostaa purkki täysmaitoa. Viimeksi täysmaitopurkki käytettiin uuniohrapuuroon, joka osoittautui ihan hittilounaaksi. Toiveena esitettiin riisiä ja kanakastiketta. Se onkin oikein hyvä toive ja totetuttamiskelpoinen. 

Johtavana ajatuksena minulla tässä poikkeustilojen ruokahuollossa on, että lounaaksi on varattuna jotain todella vaivatonta mieluiten vain lämmitettävää. Päivällisen valmistamiseen kulutan mielelläni aikaa, mutta niissäkin voi hyödyntää edellisten päivän kokkailuja. Toivon myös, että kaikki osallistuvat kykyjensä mukaan kuten normaalissakin arjessa. Kuluneen viikon aikana osallistuminen tarkoitti sitä, että lapset huolehtivat vuoropäivin tiskikoneen tyhjäämisestä. Kahtena vanhempien lähipäivänä tytöt huolehtivat itse lounaastaan. Tosin se tarkoitti tällä kerralla vain pelemeniden ja nuudeleiden keittämistä, mutta kuitenkin. Kuopus valmisti uunifetapastan päivälliseksi. Esikoinen leipoi meille yhtenä päivänä muffinsseja päiväkahville ja  samalla tuli tehneeksi köksän kotiläksynsä. Muuten lounaat ja päivälliset ovat aikuisten hoidossa.

Meillä on jo pitkään ollut soppalauantai. Nyt meillä on myös puuropäivä. Keskiviikon lounas oli ohrapuuro

Normaalioloihin nähden poikkeusviikkojen ruokahuolto ei ole kovinkaan erilaista. Ruokailukertojen lisäksi tulee mieleen toinen poikkeus, joka tulee mieleen on einesten ja puolivalmisteiden runsaanpi hyödyntäminen. Suosittelen muillekin maksalaatikkoa, hernekeittoa, pelmeneitä, pinaattilättyjä ja niin edelleen. Suosittelen myös isoa kattilallista keittoa. Siitä syö ainakin kahdesti, ellei jopa kolmesti. Ja kun keiton jäähdyttää nopeasti, sitä ei tarvitse syödä peräkkäisillä aterioilla tai edes peräkkäisinä päivinä. Täältä blogista löytyy hurja määrä keittoreseptejä ja -idoita. Meillä on ollut soppalauantai vuosikausia. Eikä se puurolounaskaan mikään hullumpi vaihtoehto ole. Miten teillä poikkeusolojen ruuat?

Postauksen kuvat koronakotoilun aikana näillä nurkilla otettuja. Ulkoilu olkoon ilomme! 

Eväsretkeltä