Maalaissalaatti uppomunalla

Nuuka emäntä oli laittanut talteen kaksi kuorineen keitettyä perunaa, jotka ruualta jäivät syömättä. Keitetty peruna on aika hyvä jääkaappiin jemmattava. Isosta määrästä voi tehdä paistoperunoita koko porukalle. Muutama keitetty peruna uppoaa hyvin fritattaan tai munakkaaseen. Yhden perunan voi raastaa vaikka mureketaikinaan ja niin edelleen. Kahdesta keitetystä perunasta riittää kahdelle aikuiselle salaattiin.

*

Maalaissalaatti uppomunalla

mieleistäsi salaattia

pieni sipuli

2 keitettyä perunaa

pestoa

ilmakuivattua kinkkua 

1-2 kananmunaa per syöjä

3 l vettä

0,5 dl etikkaa

(suolaa)

Laita uppomunaa varten vettä lämpenemään mahdollisimman laakeaan kattilaan. Sillä aikaa kun vesi lämpenee valmista pieni perunasalaatti keitetyistä perunoista, pieneksi silputusta sipulista ja pestosta ja jätä makuuntumaan.

Kun vesi lämpenee, lisää veteen väkiviinaetikkaa ja jatka kuumentamista niin, että vesi poreilee kevyesti. Riko kananmunat yksitellen kahvikuppeihin. Tee kauhalla kattilaan pyörre ja kumoa muna kupista veteen. Laakeassa kattilassa pystyt kypsentämään useamman (1-3) munan kerrallaan, mutta kapeammassa vain yhden. Pidä huoli, että vesi pysyy poreilevan kuumana, mutta ettei se ala kiehumaan liikaa. Uppomunan kypsyminen kestää 2-4 minuuttia riippuen siitä, miten kypsäksi haluat keltuaisen. Nosta kypsä uppomuna reikäkauhalla talouspaperin päälle kuivumaan.

Kokoa salaatti asettelemalla pohjalle mieleistäsi salaattia, jonka päälle asettelet perunasalaatin, kinkun ja uppomunan. Tämä salaatti ei tarvitse edes kastiketta, sillä makua tulee pestosta ja uppomunan keltuaisesta etenkin, jos et ole kypsentänyt sitä täysin kypsäksi. 

*

Uppomunilla saa näyttävyyttä ja vähän ylellisyyttäkin arkisiin ruokiin. Halutessaan kananmunaa voi maustaa suolalla ja pippurilla, mutta tässä salaatissa pestossa on sen verran suolaa, että uppomuna ei sitä mielestäni erikseen kaipaa. Uppomunien valmistaminen ei ole kovinkaan vaikeaa, kun vain malttaa pitää veden miedosti poreilevana. Etikkaa kannattaa lisätä keitinveteen, sillä se pitää munan paremmin koossa ja edistää valkuaisen hyytymistä. Lopputuotteessa etikka ei mielestäni maistu. Sen sijaan suolaa ei laiteta keitinveteen, sillä se rikkoo valkuaisen rakenteen. Kypsentäminen on vähän tuurista kiinni. Riippuen siitä käyttääkö huoneenlämpöisiä vai jääkaappikylmiä munia. Kuvissa näkyvää jääkaappikylmää kananmunaa on kypsennetty 3,5 minuuttia, ja siitä tuli harmikseni aavistuksen liian kypsä. Valuvampi keltuainen olisi parempi.

Nyhtökaritsaa ja tsatsikia

Tammikuiseen tapaan meille tuli karitsa, vakuumissa. Kokonainen luomukaritsan ruho pakastimessa on luksusta. Viulut syödään hiihtolomalla ja pääsiäisenä, jauheliha jalostuu varmasti ainakin lasagneksi ja koftaksi. Kyljyksistä tehdään punaviinipohjaista pataa, samoin niskakiekoista. Ruhosta riittää syötävää kesään asti. Viimeisenä syödään ribsit, joita en ole vielä saanut onnistumaan. Onko kenelläkään hyvää reseptiä? Ensimmäisenä käsittelyyn pääsi lapa. Luullinen liha hautui uunissa useita tunteja ja se syötiin nyhtökaritsana.

Lampaanlihan reseptit ovat blogin suosituimpia. Ja kelpaahan niitä jakaa ja kertoa. Tuskin lammasruuat onnistuisivat niin hyvin, ellei liha olisi ensiluokkaista. Olen jo monasti aikaisemminkin hehkuttanut Tolvilan kartanon ajatuksella ja arvostuksella kasvatettua luomulammasta. Tämänkertaisen nyhtökaritsan idea on lainattu Kaikki äitini reseptit -blogista. Tässä helpossa reseptissä ei karitsanlihan lisäksi tarvitse paljon muuta kuin aikaa ja granaattiomenan. Granaattiomenaan taas ihastuin viime syksyisellä Pietarin matkalla. Sen jälkeen granaattiomenaa onkin syöty lihan kanssa, salaatissa, rahkassa ja ihan sellaisenaankin. Se on kaunis hedelmää ja sen aromaattinen maku on jotenkin kiehtova.

*

Nyhtökaritsa

1,6 kg karitsan lapaa

4 salottisipulia

6 valkosipulin kynttä

2 porkkanaa

lehtisellerin varsi

suolaa

2,5 dl kiehuvaa vettä

nokare voita ja tilkka öljyä

lehtipersiljaa

granaattiomena

Laita voi ja öljy paistinpannulle ja ruskista liha molemmilta puolilta ja siirrä se uunivuokaan. Freesaa kuorittuja ja krouveiksi palasiksi pilkottuja sipuleita, porkkanaa ja selleriä pannulla. Siirrä kasvikset uunivuokaan. Kiehauta vesi pannulla ja kaada myös vesi makuineen päivineen uunivuokaan. Kasviksia ei ole tarkoitus syödä, vaan ne maustavat liemen ja lihan.

Peitä vuoka kannella tai foliolla ja laita se 120 asteiseen uuniin. Alkuperäisessä reseptissä sanotaan, että yön yli tai vähintään 5 tunniksi. Karitsanlapa oli uunissa tuon 5 tuntia ja se oli aika lailla sopivasasti. Luulen, että pidempi aika ei olisi ollut lihalle eduksi. Tosin lihan pala oli lähes kilon pienempi kuin alkuperäisessä ohjeessa. Enkä tiedä onko eroa silläkin onko liha lammasta vai nuorta karitsaa kuten meillä oli.

Kun otat lihan uunista, kääri se folioon lepäämään ennen nyhtämistä. Nyhtäminen onnistuu parhaiten kahden haarukan avulla. Koristele liha granaattiomenan siemenillä, lehtipersiljalla ja isokiteisellä sormisuolalla

*

Nyhtökaritsan liemi kannattaa ilman muuta siivilöidä ja ottaa talteen. Tietysti siitä voi tehdä nyhtökaritsalle kastikkeen hetikin, mutta mielestäni tähän kylmänä tai haaleana tarjottavaan lihaan sopii paremmin kylmä kastike. Minä tarjoilin nyhtökaritsan tsatsikilla ja pakastin nyhtökaritsan liemen myöhempää käyttöä varten. Liemessä on paljon makua ja siitä saa loistavan pohjan esimerkiksi punaviinikastikkeelle.

*

Tsatsiki

1/2 kurkku

valkosipulinkynsi

suolaa

sokeria

2 dl turkkilaista jugurttia.

Raasta kurkku siivilässä ja ripottele päälle suolaa. Anna kurkun valua siivilässä välillä käännellen ja painellen raastetta. Raasta kurkun lisäksi myös yksi valkosipulin kynsi ja sekoita raasteet turkkilaisen jugurtin kanssa kastikkeeksi. Mausta sokerilla ja tarkista tarvitseeko kastike vielä lisää suolaa.

*

Nyhtökaritsan ja tsatsikin lisäski meillä syötiin viime sunnuntaina vihreää salaattia ja veneperunoita. Uunissa kuorineen kypsennetyt perunat ovat melkein parasta mitä tiedän, vaikka nyhtökaritsa sopii epäilemättä myös pitaleipien väliin. 

Tämän viikonlopun kokkailut jäivät vähiin, sillä olimme anopin ruokapatojen ääressä, mutta onneksi näitä aikaisemmin tehtyjä ruokia riittää postattavaksi. Meillä on nykyisin keittiössä vähän tungosta ja sen vuoksi on jaettu leivontavuorot. Isompi apukokki teki jokin aika sitten varsin hyvää mudcakea ja nuorempi apukokki leipoi vuorollaan mokkapaloja. Seuraava vuoro on vihdoin minun!

Kanaa cashew-pähkinöillä kaukokaipuuta helpottamaan

Viime talvena odottelimme tähän aikaan talvesta kuumeisesti Thaimaan matkaa. Tänä vuonna ei ole matkaa lämpöön tiedossa, joten on tyydyttävä makumuistoihin. Thai-ruoka ei kuulu vahvuuksiini, mutta muutaman kerran olen koittanut hakea ruokiin thaimaalaisia makuja. Raaka-aineita, lähinnä erilaisia mausteita, tahnoja ja kastikkeita, on kotikaupungissakin ihan hyvin saatavilla. Mielestäni olen onnistunut thai-makujen tavoittelussa ihan hyvin. Lauantai-iltana virittelin yhtä lempiruoistani kanaa cashew-pähkinöillä.

*

Kanaa cashew-pähkinöillä

1 pkt marinoimattomia kanan rintafileitä

marinadi

öljyä

3 valkosipulin kynttä

1 punainen chili

palanen raastettua inkivääriä

1 limen mehu

2 rkl soijaa

2 tl sokeria

kourallinen cashew pähkinöitä

nokare voita

loraus öljyä

punainen chili

2 tl sokeria

2 tl punaista thaicurrya

2 porkkanaa

punasipuli

keltasipuli

pieni punainen paprika

pieni vihreä paprika

2 tl tamarinditahnaa

1 rkl kalakastiketta

limen mehu

Sekoita marinadin ainekset ja laita rintafileet marinoitumaan vähintään pariksi tunniksi, mutta mielellään pidemmäksikin ajaksi.

Esivalmistele kasvikset: kuori ja viipaloi porkkanat ohuiksi lanteiksi. Kuori ja leikkaa sipulit krouveiksi palasiksi. Pilko myös paprikat. Palat saa jättää melko isoiksi.

Aloita paahtamalla cashewpähkinöitä kuivalla pannulla, kun pähkinät ovat saaneet väriä pintaan, nosta ne sivuun pannulta.

Lisää pannulle pieni nokare voita ja tilkka öljyä. Kuullota kasviksia pannulla, niin että niistä tulee lähes kypsiä. Kannattaa aloittaa hitaammin kypsyvästä porkkanasta ja lisätä sitten pannulle sipulit ja lopuksi paprikat. Kun kasvikset ovat lähes kypsiä, nostele ne pois pannulta ja siirry seuraavan vaiheeseen.

Jos pannu tuntuu kovin kuivalta, lisää sille vielä vähän öljyä. Paahda pannulla thaicurrya, sokeria ja viipaloitua chiliä, kunnes sokeri on sulanut ja mausteista alkaa irrota tuoksua. Lisää sitten paistinpannulle pienemmäksi leikatut rintafileet, joista ylimääräinen marinadi on pyyhitty pois. Ruskista kanoja ensin melko kuumalla lämmölle, kun olet saanut väriä pintaan, pienennä lämpöä ja lisää tamarinditahna, kalakastike ja limen mehu. Kun kanat alkavat kypsyä, lisää joukkoon aiemmin kuullottamasi kasvikset. Sekoittele raaka-aineet hyvin. Kun kasvikset ovat lämmenneet ja kanat ovat kypsiä ruoka on cashewpähkinöitä vaille valmista tarjoiltavaksi. Nauti riisin kanssa tai ilman.

*

Kana oli saanut marinadissa koko päivän ja se olikin saanut marinadista hyvin makua. Pieneksi leikatut palaset kypsyivät juuri sopivasti. Kanan (tai broilerin) kanssa aina vähän jännittää jääkö liha raa'aksi tai toisaalta kuivuuko se. Kasvikset jätin napakoiksi ja niissä oli vähän purutuntumaa, mutta olivat ne kuitenkin kypsiä. Kalakastikkeella ja muilla mausteilla sain hyvin thai-makuja ruokaan, vaikka unohdin laittaa ruokaan varatut kaffirlimenlehdet. Ainoastaan makeus jäi vähän vajaaksi. Mistä ihmeestä ostan palmusokeria? No ehkä fariinisokerilla pärjäisi paremmin kuin ihan tavallisella sokerilla. Emme ole äärettömän tulisen ruuan ystäviä, joten maut melko mietoja, mutta kyllä niistä Thaimaa, aurinko ja loma tulee mieleen. Ruoka oli lempeän lämmittävä, mutta ei lainkaan liian tulinen. Pähkinöitä täytyy miettiä seuraavalla kerralla enemmän. Luulen, että pähkinät olisi kannattanut kuivan pannun sijaan paahtaa öljyssä. Ehkä makua olisi irronnut enemmän ja värikin olisi ollut kauniimpi.

Tammikuisen talvipäivän lauantai-illan kanaa cashew-pähkinöillä kotioloissa

Helmikuisen hellepäivän kanaa cashew-pähkinöillä Phuketista.

En tiedä sitten helpottiko thai-tyylinen ruoka kaukokaipuuta. Eipä tainnut, vaan taisi olla ruualla päinvastainen vaikutus. Tämän kirjoitettuani avaan luultavasti matkatoimiston www-sivut.

Aamupuuro on päivän tärkein puuro

Pikaisesti mikrossa pyöräytetty kaurapuuro on arkiaamuna ihan ok. Parempaa tulee, kun puuron keittää kattilassa. Perheessäkin erotellaan mikropuuro ja kattilapuuro. Talvisen vapaa-aamun voi kruunata vielä astetta paremmalla puurolla: yön yli uunissa haudutetulla ohrapuurolla.

*

Uunipuuro

1,5 l laktoositonta maitojuomaa

2 dl rikottuja ohrasuurimoita

suolaa

nokare voita vuuan voiteluun

Voitele uunivuoka voilla. Mittaa aineet kannelliseen vuokaan ja laita kansi päälle. Laita vuoka 100 asteiseen uuniin ja kypsennä yön yli uunissa. Nauti marjojen tai voisilmän kera.

*

Minun uunipuuroni oli lasisessa vuokassa 100 asteisessa uunissa lähes 10 tuntia. Maitojuomasta tuli puuroon vähän punainen väri, mutta makuun tämä ei vaikuttanut. Leivinuunissa tai takassa uunipuuro valmistuisi ekologisemmin. Ei tarvitsisi pitää uunia päällä koko yötä. Valitettavasti leivinuunia ei ole, ja takan pesäkin on niin pieni, ettei sinne löydy hyvän mallista astiaa. Ihanaa on kuitenkin herätä puurontuoksuun kerran talvessa. Tuoksu on sama, vaikka puuro onkin sähköllä kypsytetty.

Kokonaisena paistettu porsaan sisäfile ja caponata

Caponata ei ehkä ihan ole satokausikalenterin mukaista ruokaa, mutta mieliteoilleen ei voi mitään. Sisilialainen munakoisopaistos on klassikko, jonka voi nauttia kylmänä alkupalana  esimerkiksi leivän päällä tai lämpimänä lisukkeena, kuten me teimme. Caponataa voi nauttia myös sellaisenaan ihan pääruuaksi. Aitoa, alkuperäistä reseptiä voi olla vaikea jäljittää ja idea taitaakin olla siinä, että caponataan voi lisätä niitä kasviksia mitä kulloinkin sattuu olemaan saatavilla. Minun mielestäni caponatassa kuuluu munakoison lisäksi olla ainakin tomaattia, sipulia ja selleriä.

*

Kokonaisena paistettu porsaan sisäfile ja caponata

2 naturel porsaan sisäfilettä

Marinadi

1 dl oliiviöljyä

2 tl soijaa

1 tl punaviinietikkaa

1 tl sokeria

pari pyöräytystä mustapippuria myllystä

2 tl rosmariinia

3 valkosipulin kynttä murskattuna

Caponata

munakoiso

pieni punasipuli

pieni keltasipuli

2 sellerin vartta

punainen paprika

4 tomaattia

reilu loraus oliiviöljyä

2 laakerinlehteä

pieni tilkka punaviinietikkaa

2 tl sokeria

2 tl rosmariinia

2 rkl pieniä kapriksia

muutamia vihreitä oliiveja

pinjansiemeniä

Valmista ensin marinadi sekoittamalla ainekset keskenään. Jos fileissä on paljon kalvoja, puhdista ne. Hiero marinadi fileiden pinnalle ja jätä maustumaan. Tämän voit tehdä jo hyvissä ajoin, mutta possu ehti maustua mukavasti vajaassa tunnissa. Jos jätät lihan marinadiin pitemmäksi aikaa, nosta se kylmään. Minulla liha oli pöydällä marinoitumassa ja samalla lämpenemässä.

Ennen paistamista ota ylimääräinen marinadi pois lihoista. Paista possu kypsäksi 200 asteisessa uunissa. Lihamittari laitettiin piippaamaan 71 asteessa. Kypsyminen kesti noin puoli tuntia. Samassa ajassa kypsyvät myös perunalohkot, joita meillä tarjoiltiin possun ja caponatan kaverina. Perunat maustoin vain tilkalla oliiviöljyä ja suolaa. Kypsä liha vetäytyi folion alla vähän aikaa ennen leikkaamista.

Kun liha on marinoitumassa aloita caponatan valmistelu.  Kannattaa aloittaa munakoison itketyksestä. "Itkettäminen" poistaa munakoisosta kitkeryyttä. Leikkaa munakoiso pieniksi kuutioiksi. Laita kuutiot lävikköön tai siivilään ja ripottele päälle suolaa. Anna valua vähän aikaa, sen jälkeen huuhtele ja kuivaa munakoisot hyvin ja laita 200 asteiseen uuniin paahtumaan noin pariksi kymmeneksi minuutiksi. (Kun otat munakoisot uunista, laita tilalle possu ja perunat.)

Munakoison paahtuessa uunissa valmistele muut ainekset. Halutessasi kalttaa tomaatit. Tee tomaatteihin ristiviilto, pudota ne kiehuvaan veteen ja nosta nopeasti kylmään veteen, jotta kypsyminen loppuu. Irrota tomaateista kuoret, ja jätä odottamaan seuraava vaihetta. 

Paahda sitten pinjansiement kuivalla pannulla ja siirrä niin ikään sivuun odottamaan. 

Lisää sitten pannulle reilusti oliiviöljyä. Kuullottele pannussa öljyssä pilkottuja kasviksia. Laita pannulle ensin sipulit, sitten selleri ja paprika ja lopulta (kaltatut) pilkotut tomaatit.  Lisää pannulle myös uunissa paahdetut munakoisot. Mausta seos sokerilla, laakerinlehdillä ja rosmariinilla. Lisää myös tilkka punaviinietikkaa. Anna kypsyä hautua kypsäksi.

Ennen tarjoamista lisää vielä kaprikset, oliivit ja pinjansiemenet. Caponatan ei tarvitse olla tarjoiltaessa kuumaa. Hyvä lisäke, kun sen voi tarjota kylmänä, kuumana tai huoneenlämpöisenä.

*

Porsaan filee olisi tosiaan voinut olla marinadissa hieman pidempäänkin, mutta lyhyessä ajassakin se oli ehtinyt saada mukavasti makua. Toisaalta caponata on lisäkkeenä niin maukas, että lihaan ei kovin voimakasta makua kaivannutkaan.

Caponata oli kerrassaan loistava lisäke ja luulenkin, että sitä toistekin. Varmasti caponata olisi parempaa kun kasvikset olisivat tuoreita ja sesongissa. Kotimaisia tomaatteja ei juuri voi tähän aikaan vuodesta kehua. Minä jaksoin tällä kerralla nähdä kalttaamisen vaivan, mutta tomaatit voi laittaa kalttaamattakin ruokaan. Laitoin caponataan vain kahden tomaatin siemenet (, kahden söin ruokaa tehdessä). Ja se taisi olla ihan hyvä ratkaisu. Muuten ruuasta olisi voinut tulla liian vetistä.

Vaikka tomaatti on aika hapokas, ruoka kaipasi mielestäni vähän enemmän happoa. Sen vuoksi lisäsin pienen tilkan punaviinietikkaa. Kaikki ruuat, joissa on tomaattia kaipaavat mielestäni ripauksen sokeria. Niinpä lisäsin caponataankin pari teelusikallista sokeria. Varmasti myös hunaja sopisi oikein hyvin.

Makean ja suolaisen liitto toimi caponatassa hyvin. Suolaa en lisännyt lainkaan, sillä sitä tulee oliiveista ja kapriksista. Munakoisoonkin suolaa varmasti jäi, vaikka huuhtelin ja kuivasin munakoison palaset huolellisesti.

Saatiinpas pala Italiaa keskelle tammikuun paukkupakkasia. Italian mielleyhtymää vahvistivat vielä  tuoksullaan rosmariini, jota oli nyt sekä lihassa että lisukkeessa, sekä pinjansiemenet, joista jäi myös vähän purutuntumaa, ja jotka toisaalta pähkinäisellä aromillaan toivat ruokaan täyteläisyyttä ja pyöreyttä. Tuoreet yritit olisivat sopineet ruokaan täydellisesti, mutta se onkin sitten ehkä enemmän sen kesällä tai syksyllä tehdyn caponatan juttu.