Viime lauantaina oli tämän kevään lämpimin päivä - sunnuntaihin saakka, jolloin tehtiin uusi lämpöennätys keväälle. Mittari kipusi molempina viikonlopun päivinä 15 asteen hujakoille. Lauantaina lämpö tuntui niin ihanalta, että uskaltauduimme vähäksi aikaa terassille jäähdyttelemään saunomisen lomassa. Aikakirjoihin saa kirjata jäiden lähdön. Jäät lähtivät Kotijärvestä sunnuntaina 12.4, vain neljä päivää myöhemmin kuin viime vuonna.
Kevät mielellä kun oltiin, tehtiin keväistä ruokaakin. Pasta primavera on oikein mainio keväinen ruoka, vaikkakin osa vihreästä noukittiinkin pakastimen pohjalta. Pasta primaverasta voi vähän myöhemmin tehdä uuden version, kun tarjolla on varmasti tuoreita ja jopa kotimaisia raaka-aineita. Kevään ensimmäiseksi parsaruuaksi tämä sopi loistavasti.
*
Pasta primavera
250 g tuorepastaa esim. taliagtelle
vettä
suolaa
voita
nippu parsaa
valkosipulinkynsi
1/4 kesäkurpitsaa
babypinaattia
1 dl pakasteherneitä
vajaa 1 dl turkkilaista jugurttia
puolikkaan sitruunan mehu
mustapippuria
suolaa
ruohosipulia
minttua
basilikaa
paahdettuja pinjansiemeniä
parmesanjuustoa raasteena
Laita ensin pastaa varten vettä kiehumaan. Sitten ala valmistella kasviksia. Se on tämän ruuan työläin osuus.
Katko pois puumaiset parsanvarret ja kuori parsat. Kuori valkosipulin kynsi. Vetele kuorimaveitsellä tai juustohöylällä ohuita siivuja kesäkurpitsasta.
Laita voinokare paistinpannuun ja lisää ensin kypsymään parsa, joka näistä kasviksista ottaa pisimmän ajan. Laita parsan kaveriksi pannulle valkosipulin kynsi antamaan makua. Valkosipulin kynnen voi poimia pois ennen tarjoilua. Kun parsa on kypsynyt muutaman minuutin lisää pannulle ensin kesäkurpitsa ja sitten pinaatti. Sekoittele kasviksia pannulla ja mausta ne suolalla, pippurilla ja sitruunan mehulla. Heitä pannulle myös herneet.
Laita tässä välissä pasta kiehuvaan suolalla maustettuun veteen ja keitä sitä ohjeen mukaan.
Pastan kiehuessa lisää kasvisten joukkoon turkkilainen jugurtti. Kun pasta on kypsää, valuta se ja kaada kasvisten joukkoon. Mausta pasta yrteillä ja juustolla. Nautiskele ja tarjoile sellaisenaan.
*
Pasta primavera maistuu ihan sellaisenaan, mutta meillä sen kanssa tarjoiltiin kevyesti vehnäjauhoilla leivitettyjä ja voissa paistettuja nahattomia kuhafileitä gremolatan kera. Gremolatani vaatii vielä vähän tuotekehittelyä. Sen resepti tullee myöhemmin, koska uskon gremolatan olevan mainio kastike monellekin ruualle. Apukokeille pasta oli liian keväistä, ja melkein kaikki vihreä jäi lautasen pohjalle. No, pasta ja kala sentään maistuivat. Ajoituksen kanssa oli vähän säätämistä. Pasta ei paljon odottele, eivätkä kasvikset tai kalakaan ole niin hyvää ylikypsänä. Onneksi gremolatan saattoi tehdä valmiiksi ennakkoon. Lopulta ajoitus onnistui ihan nappiin.
Vaikka kevät on edennyt isoin harppauksin, luonnosta ei vielä paljoa vihreää löydy. Sen huomasin, kun kuvasin kasviksia paremman valon toivossa terassilla. Nyt on kuitenkin järvi jäistä vapaa, sinivuokot parhaimmillaan ja näsiäkin kukkii. Ensimmäiset perhosetkin olen nähnyt. Kyllä se kevät on!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti