Palaan vielä yhden postauksen verran syksyiseen Krakovaan. Ensimmäiseen matkakertomukseen kirjoittelin tekemisistämme, toiseen muutaman ravintolavinkin ja nyt ajattelin vielä kertoa muutamasta kahvilasta, drinkkibaarista ja panimobaarista sekä kaikesta siitä pienestä hyvästä suolaisesta ja makeasta suupalasta, jota Krakovassa on tarjolla. Kaupungissa ei todella jää nälkäiseksi. Ongelma on päinvastoin päinvastainen. Ahneelle tulee ähky, kun silmät syövät enemmän kuin vatsa vetää.
Noworolski - kahvila
Rynek Główny 1
Historiallisen kahvilan löytää helposti Verkahallin eteläpäästä. Kahvilan sisustus on tyylikästä art noveuta. Syyskuun lopun lämpiminä päivinä kelpaa istuskella myös ulkona terassilla ihailemassa vanhankaupungin aukion elämää.
Minä pidän siitä, että kahviloilla ja ravintoloilla on tarinoita. Tämän kahvilan tarinan mukaan Vladimir Lenin paransi koti-ikäväänsä Noworolskissa oleillessaan Krakovassa 1912-1914. Tarinoiden lisäksi kahvilassa tarjoiltiin erinomaista suklaista pähkinäkakkua, joka maistui pieneen makean nälkään hyvältä kahvin kanssa. Kahvilassa kelpasi maksuksi ainoastaan käteinen.
Mikołajska 9
Kysyessä vinkkejä Krakovaan minulle vinkattiin vanhankaupungin laitamilla sijaistevasta cocktailbaarista, jossa tuli sitten poikettua pariinkin otteeseen. Laajan drinkkivalikoiman lisäksi tykkäsin pop corneista, jotka nostettiin pöytään pikkusuolaiseksi drinkkien kaveriksi. Baarissa oli elokuvateeman mukaan näyttelijöiden kuvia seinällä. Osa taisi olla puolalaisia suuruuksia, koska kaikkia ei tunnistettu. Tuttujakin näyttelijöitä oli kyllä mukana.
Ursa Maior - panimobaari
plac Wolnica
Miten kävikin niin, ettei Ursa Maiorin Panimopubista ole yhtäkään kuvaa. Meillä kävi tuuri, että yhtä aikaa kaupungissa lomailevat keskisuomalaiset ystävät ehdottovat rouheaa pubia tapaamispaikaksi. Koska ei tullut selvitettyä tällaisia asioita etukäteen, olisi paikka jäänyt näkemättä. Ursa Maiorin panimo sijaitsee kuulemma lähellä Ukrainan rajaa. Käsityöläisoluita olisi saanut tilattua maisteluannoksia, mutta päädyin tuopilliset kahta eri olutta. Toinen oli todella savuista tummaa olutta. Savunmaku oli melkein liikaa. Toisesta maistelemastani pidin enemmään, mutta mitähän se mahtoi olla. Veikkaus näin jälkikäteen American pale alea. Tällaista se on kun ei laita asiota ylös... Mutta suositus kuitenkin tälle pubille.
Pianola - kahvila
ul. Senacka 7
Tiedättekö te sen jutun, että ennen matkaa puhutaan, että kertaakaan ei sitten käydä samoissa paikoissa. No näitä paikkoja tulee kuitenkin. Pianolassa poikkesimme vain kerran, mutta siellä bongasimme, että lista on aivan sama kuin Vabankissa, jossa poikkesimme useampaan otteeseen kahvilla tai oluella. No Vabankissa emme syöneet, siellä oli jo juomien kanssa tuskastuttavan hidas palvelu. Hidasta oli Pianolassakin, mutta siitä meitä kyllä varoitettiin.
Pianolassa söimme kevyeksi tarkoitetun lounaan. Mutta puolalaiset vähän pizzan kaltaiset leivät eli zapiekankat ovat aika tuhteja ja täyttäviä. Yksi leipä olisi riittänyt jaettavaksi, mutta otimme molemmat omat ja eri makuiset. Näin pääsimme maistamaan kahta eri makua. Pieni viinikarahvi sentään jaettiin.
Tämän lisäksi suosittelen lukuisia street food -kojuja ympäri kaupunkia. Parasta näissä paikoissa oli se, että ne olivat avoinna vielä illalla myöhäänkin ja niistä sai hiukopalaa. Pariinkin otteeseen poikkesimme Kazimieressä Plac Novylla iltamyöhään, koska niillä seuduilla liikuimme muutoinkin. Jos vielä joskus palaan Krakovaan, syötävää riittää. Emme käyneet yhdessäkään maitobaarissa, jotka ovat edullisia puolalaisia lounaspaikkoja, missä ruoka poimitaan linjastolta. Ainakin perunaletut ja puolalaiset makkarat ja juustot jäivät kokonaan maistamatta. Joka nurkan takana oli kahviloita ihanine leivoksineen ja kakkuineen, mutta nekin jäivät lähes kokonaan maistelematta. Uskotteko jo, Krakova on kulinaristin kaupunki. Täältä löytyy juttua ravintoloista, joissa söimme, ja täältä muuta matkakertomusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti