Poron sisäfilettä, palsternakkapyrettä, punajuuri-mustaherukkahilloketta ja maa-artisokkasipsejä

Koska edellisestä postauksesta tuli megalomaanisen pitkä, pidetään nyt virsi kauniina ja lyhyenä. Luvassa on ohje lauantai-illallisen pääruokaan. Alkuruoka onkin julkaistu blogissa jo aiemmin. Jälkiruuasta ei valitettavasti ole mitään kerrottavaa, sillä monien valmistusvaiheiden alku- ja pääruuat veivät voimat niin, että jälkkäriksi tarjottiin suklaata. Poron sisäfileen ympärille rakennettu pääruoka sai lisäkkeekseen aavistuksen makeita ja kermaisia makuja palsternakkapyreestä, maa-artisokkasipseistä ja punajuurihillokkeesta, johon hain hapokkuutta mustaherukoilla. Pääraaka-aine on laatulihaa suoraan Lapista. Vielä kerran kiitoksia Lumiporolle hyvästä palvelusta!

*

Poron sisäfilettä, palsternakkapyrettä, punajuuri-mustaherukkahilloketta ja maa-artisokkasipsejä

Punajuuri-mustaherukkahilloke

350 g punajuuria kuutioituna

1 dl mustaherkukoita

2 salottisipulia pieneksi pilkottuna

nokare voita

1 tl kuivattua timajamia

2 rkl hunajaa

suolaa

2 dl vettä

2 tl vadelmaviinietikkaa

Aloita pääruuan valmistaminen punajuurihillokkeesta, sillä punajuurten kypsyminen ottaa aikansa, vaikka punajuurikuutiot olisivat pieniäkin. Muuten pääruoka valmistuukin nopeasti.

Lisää kattilaan nokare voita ja kuullota sipuli ja punajuurikuutioita voissa. Lisää kattilaan mustaherukat ja vesi. Mausta suolalla, hunajalla ja vadelmaviinietikalla. Keittele rauhassa, kunnes punajuuret ovat kypsiä. Tarkkaile, että vettä on riittävästi.

Palsternakkapyre

2 palsternakkaa

1 dl kuohukermaa

maitoa

suolaa

ripaus valkopippuria

nokare voita

Kuori ja pilko palsternakat muutamaan osaan. Lisää kattilaan kuohukerma ja maitoa sen verran, että palsternakat peittyvät.

Keitä, kunnes palsternakat ovat kypsiä.

Soseuta palsternakat keitinliemessään sauvasekoittimella tasaiseksi pyreeksi. Mausta suolalla ja varovaisella ripauksella valkopippuria.

Lisää pyreeseen lopuksi pieni nokare voita. Se kiillottaa pyreen kauniiksi.

Poron sisäfilettä

2 sisäfilettä

suolaa

mustapippuria

paistamiseen

voita

öljyä

Lämmitä valurautapannu tai vastaava, jonka voit huoletta kuumentaa kuumaksi. Lisää pannulle nokare voita ja tilkka öljyä. Ruskista suolalla ja mustapippurilla maustetuttuja poronfileitä pari minuuttia puoleltansa. Nosta fileet vetäytymään folioon.

Paistinpannu kannattaa huuhdella pienellä vesitilkalla. Huuhteluliemen voi lisätä vaikka punajuuri-mustaherukkahillokkeen joukkoon.

Leikkaa hyvin vetäytyneet poronfileet ja kokoa annos palsternakkapyreestä, punajuuri-mustaherukkahillokkeesta ja maa-artisokkasipseistä.

*

Resepti on tässä kirjoitettu lähes yhteen pötköön. Vain maa-artisokkasipsit on julkaistu jo aiemmin. Ja ne kannattaakin tehdä jo hyvissä ajoin, että ehtivät rapeutua kunnolla. Myös punajuuri-mustaherukkahillokkeen voi valmistaa ennakkoon. Se ei tykkää pahaa lämmittämisestä. Ainakin hillokeen valmistus kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Punajuurien kypsyminen todella ottaa aikaa, vaikka ne olisi pilkottu pieniksikin. Punajuurihillokkeen valmistamisessa on tämän kokonaisuuden kovin homma. Annos on onneksi sen verran iso, että syötävää lisäkkeestä jää ainakin toisellekin aterialle. 

Myös pyrettä tulee enemmän kuin kaksi annosta, enkä neljä. Riippuu palsternakkojen koosta. Aterialta ylijääneen pyreen voi hyödyntää myös rieskoihin tai lepuskoihin tai miten niitä nyt sitten haluaakaan kutsua. Palsternakkalepuskojen ohjeen olen kirjoitellut tänne blogiin vähän ennen joulua.

Poron liha on minulle aika uusi tuttavuus. Aikaisemmat kokemukset liittyvät lähinnä käristyksen haudutteluun. Sisäfilettä olen laittanut kerran aiemmin. Silloin file maksoittui aavistuksen verran ja tuon kokeilun jälkeen olenkin opiskellut, että on tärkeää, että poroa ei kypsennetä nousevassa lämmössä. Näin taisi viimeksi käydä. Nyt liha onnistui täydellisesti. 

Onko sinulla vinkkejä poronlihan valmistukseen? Pakastimesta löytyy vielä muun muassa maksa ja niskakiekkoja. Kuinkahan ne kannattaisi laittaa?

Fenkoliliemessä kypsennetty lohi ja tilli-fenkolipesto

Tuntuu, että edellisestä kunnon illisesta on pitkä aika. Viime lauantaina tilanne korjattiin, ja venemessujen jälkeen loihdin kasaan todella hyvän illallisen. Näin jälkikäteen ajatellen illallisessa jäi yksi asia harmittamaan. Monivaiheisten alku- ja pääruokien jälkeen jälkiruuan valmistamiseen ei enää ollut voimia. Pienikin jälkiruoka olisi ollut timantti kruunussa ja loistava illallinen olisi saanut arvoisensa päätöksen. Suun saa kyllä makeaksi suklaallakin, mutta eihän se ole lainkaan sama asia kuin herkullinen itsevalmistettu annos.

Helmikuun menu

*

Fenkoliliemessä kypsennetty lohi ja tilli-fenkolipesto

Poron sisäfilettä, palsternakkapyrettä, punajuuri-mustaherukkahilloketta ja maa-artisokkasipsejä

Suklaata

*

Ihan pienet maistiaiset porosta jo tässä vaiheessa

Liitän linkin pääruuasta menun yhteyteen kunhan saan kirjoitettua reseptin puhtaaksi. Pääruoka nimittäin myös oli erittäin suussasulava. Hyvistä raaka-aineista saa hyvää ruokaa. Poro on peräisin tilaamastani poronlihasatsista, jonka tilasin ennen joulua suoraan Lapista. Lumiporon miehet toivat poron miltei kotiovelle. Poropaketista olen jo aiemmin kokannut keittoa, käristystä, jauhelihakastiketta ja lihapullia. Pakastimessa on vielä jauhelihaa, maksa ja niskakiekkoja odottamassa. Erityisesti niskakiekkojen valmistamisesta otan mielelläni vinkkejä vastaan. Ennen kuin päästään pääruokaan on syötävä alkuruoka, ja tässä ensin sen resepti:

*

Fenkoliliemessä kypsennetty lohi ja tilli-fenkolipesto

Fenkoliliemessä kypsennetty lohi

800 g lohifilettä

Liemi

4 dl vettä

3/4 dl sitruunamehua

8 tillinvartta

2 tl fenkolinsiemeniä

1 rkl sokeria

1 tl suolaa

laakerinlehti

Fileroi lohifile nahattomaksi. Leikkaa kalasta noin kahden sentin paksuisia viipaleita ja asettele viipaleet uunivuokaan siten, että ne eivät mene päällekkäin.

Kiehauta liemi kattilassa. Kaada kiehuva liemi kalojen päälle niin, että kalat peittyvät. Peitä astia tiiviisti tuorekelmulla ja kannella. Anna kalojen hautua kypsiksi huoneenlämmössä noin tunti.

Nosta kalat varovasti liemestä ja tarjoa tilli-fenkolipeston ja siemennäkkärin kera.

Tilli-fenkolipesto

1 puntti tilliä

100g fenkolia

1 dl hyvälaatuista oliiviöljyä

1 dl kuorittuja manteleita

2 rkl sitruunamehua

1 tl suolaa

30 g parmesania

Halkaise fenkoli ja leikkaa kova kanta irti. Laita kaikki ainekset montitoimikoneeseen tai vastaavaan ja soseuta tasaiseksi.

*

Fenkoliliemessä kypsennetty lohi kelpaisi ihan pääruuaksikin, mutta minä kokosin ruuasta alkuruokakokoisen annoksen lauantain illalliselle. Alkuruoka annoksia 800 g fileestä tulisi aika monta, pääruokia ehkä 4-5. Kalan kypsentäminen kuumassa liemessä hauduttamalla oli ihana valmistustapa. Lisäksi minulla oli onnea lohikaupoilla, sain nimittäin ostettua todella tuoreen kalan. Jo ennen kuin pääsin nauttimaan kalan mausta, pääsin tuoksuttelemaan aromaattisen fenkoli- ja tilliliemen tuoksua. Kun ryhdyimme syömään ensimmäinen mihin kiinnitin huomiota oli kalan kypsyys. Lohi oli kypsynyt kuumassa liemessä pehmeäksi ja se oli säilyttänyt kauniin värinsä. Aika harvoin saa uunissa kypsennettyä lohta näin täydellisesti lohkeilevaksi. 

Otin talteen kypsennyksessä käytetyn fenkoliliemen ja keittelin sen kokoon ja kastikeeksi sunnuntain uunissa kokonaisena kypsennetylle kuhalle, joka valmistettiin vanhan luottoreseptin turvin, vaikka tällä kerralla kuha ei kotijärvestä ollutkaan. 

Myös pestoa tulee reseptin mukaan valmistettuna enemmän kuin yhdellä kerralla pystyy syömään. Pestoa onkin levitetty viikonloppuna siemennäkkärin päälle ja sitä on syöty myös piimäbiskettien kanssa. Tilli-fenkolipestoa olen tehnyt jo aiemminkin. Silloin tarjoilin pestoa sitruunapastan ja kampasimpukoiden kanssa.

Lauantain alkuruuan ohje on napattu Glorian ruoka- ja viinilehdestä (1/2017), ja olen muokannut sitä vain hyvin vähän. Olen ollut Glorian ruoka- ja viinilehden uskollinen tilaaja 2000-luvun alkupuolelta. Lähes kaikki lehdet ovat tallessa. Nyt kyllästyin tuohon huojuvaan lehtipinoon ja aloin selailla lehtiä läpi. Merkitsin reseptit, jotka kiinnostavat. Jos kiinnostavia reseptejä ei ole, vanha lehti lähti paperinkeräykseen. Vasta pieni osa lehdistä on käyty läpi, mutta mielenkiintoisia reseptejä on jo iso pino kokeiltavaksi. Siitäkin ilosta lehtiä kannatti käydä läpi.

Lehtiprojekti on osa kotona tapahtuvaa siivousprojektia. Hitaasti, mutta varmasti olen alkanut käydä läpi kaappeja, laatikoita ja varastoja. Tavaraa kertyy nurkkiin enemmän kuin mitä yksi ihminen tai perhe tarvitsee. Mistään konmarituksesta ei ole kysymys, mutta vähin erin olen hankkiutunut eroon sellaisesta, mitä en tarvitse. Onnekseni tämä on vähän tarttunut muihinkin perheenjäseniin. Tavaraa on annettu, lahjoitettu, kierrätetty ja myyty eteenpäin. Rikkinäisiä on heitetty roskiinkin. Mitään mikä tuntuu arvokkaalta ei ole hävitetty. Ja tässä arvo ei todella tarkoita rahallista arvoa. 

Kun on päässyt pitkän postauksen loppuun, luvassa on palkinto juonipaljastuksen muodossa: seuraavaksi blogissa on luvassa porojuttuja. Instagramissa ja facebookissa saattaa myös olla porojuttuja tai ainakin lomaterveisiä tuntureilta. Huomisen jälkeen alkaa HIIHTOLOMA!

Heräteostoksesta syntyi sipsejä - maa-artisokkasipsit

Silmiini osui ruokakaupassa hyvännäköisiä maa-artisokkia, kerrankin. Päätin ottaa ne ostoskärryyn ihan siitä ilosta, että kovin harvoin kaupassa näkee hyvälaatuisia maa-artisokkia. Nämä valioyksilöt olivat saksalaista luomua. Kotimaisia taitaa olla enimmäkseen saatavilla myöhään syksyllä tai keväällä. Maa-artisokan voi nimittäin jättää maahan talvehtimaan. Kun nappasin maa-artisokat mukaani, minulla ei ollut mitään käsitystä siitä, mihin tulisin ne käyttämään. Aika nopeasti keksin, että valmistaa niistä sipsejä. Ihan vain naposteltavaksi. Maa-artisokkasipseillä oli roolinsa myös lauantai-illallisella, mutta siitä kirjoitan tuonnenpana. 

*

Maa-artisokkasipsit

500 g maa-artisokkia

4 dl rypsiöljyä

suolan kukkia

Pese maa-artisokat hyvin. Siivuta maa-artisokat niin ohuiksi kuin mahdollista. Ota huomioon, että maa-artisokka tummuu helposti ja siivuta siksi vain osa mukuloista kerrallaan.

Kuumenna rypsiöljy pienessä kattilassa 160 asteiseksi. Friteeraa pieni määrä maa-artisokan viipaleita kerrallaan kattilassa ainakin niin kauan, että öljyn lämpö nousee uudelleen 160 asteeseen ja maa-artisokan siivut öljyn pinnalle. Nosta sipsit reikäkauhalla talouspaperin päälle valumaan, jäähtymään ja kuivumaan. Ripottele hiukan suolaa kuumien sipsien päälle.

Tarjoa maa-artisokkasipsit naposteltavana tai osana ruoka-annosta.

*

Friteeraaminen arvelutti vähän. Se ei ole minulle kovinkaan tuttu tapa valmistaa ruokaa. Oikein kun mietin, taitaa olla niin, etten ole aikaisemmin friteerannut kuin kotisirkkoja. Kun ryhdyin lämmittämään öljyä, mielessä oli kaikki mahdolliset kauhukuvat rasvapalosta. Rasvaa kuumentaessa pitää olla tarkkana ja turvallisuuden vuoksi kannattaa pitää kattilan kansi lähellä. Öljyn lämmittämisessä ei silti voi liikaa arkailla. Jos öljy on liian kylmää, juuressiivut imevät sitä liikaa itseensä. Jos öljy on liian kuumaa, juuressiivut palavat.

Sipsien valmistamisessa kaikkein tärkeintä on, että juurekset viipaloidaan mahdollisimman ohuiksi viipaleiksi. Liian paksut siivut eivät kypsy tarpeeksi rapeiksi. Oma mandoliinini leikkaa liian paksuja siivuja, eikä siinä valitettavasti ole terän korkeuden säätöä. Piti keksiä jotain muuta. 

Ehkä hyvä niin, sillä mielessäni on yhä se, mitä voi sattua, jos mandoliinin kanssa ei ole tarkkana. Epäonninen mandoliinin soitto ei onneksi pilannut kurkku-avokadosalaattia, jota valmistaessani viilsin peukalosta ison pala irti. Maa-artisokat ovat vähän hankalan mallisia siivutettavia, eikä siivuttaminen oikein sujunut juustohöylälläkään. Perinteinen riivinrauta toimi parhaiten.

Itsetehdyissä sipseissä on kova homma, enkä kyllä ryhtyisi puuhaan, jos kysymys olisi ihan tavallisista perunoista ja perunalastuista. Maa-artisokkasipsit olivat kuitenkin vaivansa väärtti. Tuskin niitä edes saa kaupasta valmiina.

Siemennäkkäri on koukuttavaa rouskuteltavaa

Muistatteko, kun kerroin ottaneeni vastaan kuivakaappihaasteen? Olen jatkanut kuivakaapin tyhjentämistä monellakin eri ruualla viikonlopun aikana. Perjantaina silmiini sattui kuin tilauksesta Beach house kitchen -blogista siemennäkkärin ohje. Heli-Hannele kehui reseptiä luottoreseptikseen.  Ja hyvä se todella olikin. Perjantai-illalla leivoin pellillisen näkkäriä, jota onkin sitten rouskuteltu viikonlopun aikana monessakin yhteydessä. Muokkasin hieman alkuperäistä reseptiä ihan vain siksi, koska pidän kovasti seessaminsiemenistä.

*

Siemennäkkäri

pellillinen

80 g auringonkukan siemeniä

80 g kurpitsansiemeniä

vajaa 1/2 dl pellavansiemeniä

vajaa 1/2 dl seessaminsiemeniä

1 dl kaurahiutaleita

1/2 dl maissijauhoja

1 kananmunan valkuainen
2 rkl ruokaöljyä

noin 3/4 dl kuumaa vettä

suolankukkasia

Sekoita kaikki kuivat aineet kulhossa keskenään. Lisää kananmunan valkuainen ja öljy.

Lisää taikinaan sen verran kuumaa vettä, että massa on helposti kaulittavissa tasaiseksi ohueksi levyksi kahden leivinpaperin välissä.

Kauli taikina niin ohueksi kuin saat. Ripottele levyn päälle suolan kukkasia.

Paista 150 asteisessa uunissa noin 30 minuuttia.

Leikkaa sopivan kokoisiksi ja mallisiksi palasiksi kuumana ja anna sitten jääntyä ja kovettua huoneen lämmössä.

Tarjoa siemennäkkäriä snäcksinä, iltateellä tai aterian osana.

*

Kiitos ohjeesta Heli-Hannele! Oikeassa olit. Tämä oli tosi helppo ja hyvä ohje. Taikina oli helppo kaulia ohueksi levyksi ja valmis näkkäri oli ihanan rapeaa ja rouskuvaa. Sitä on syöty meillä sellaisenaan, välillä olen sipaissut päälle voita ja höylännyt palan juustoa. Näkkäri maistui myös hyvin raparperikiisselin kanssa, jota keittelin tyhjentääkseni pakastinta. Pääsipä näkkäri osaksi lauantai-illan alkuruokaakin, mutta siitä lisää tuonnenpana.

Minun kuivakaapin "siivoaminen" etenee muuten vähän kuin letkajenkka. Välillä täyttyy ja välillä tyhjenee. Tyhjä siitä ei koskaan tule. Tätäkin reseptiä varten ostin maissijauhoja, mutta vanhat auringonkukansiemenet sentään sain käytettyä loppuun. Miltä sinun kuivakaapissasi näyttää tai pakastimessa?

Chiavanukas tyrni-appelsiinikiisseli ja banaani nice cream

Paljon kokkailevalle ja paljon kokeilevalle tuppaa kertymään ruokaa kuivakaappeihin. Bongasin somessa #kuivakaappihaasteen ja päätin heti, että tähän on tartuttava. Haaste näyttää saaneen alkunsa Gastronaattikeittiöstä ja siihen on osallistuttu ainakin Beach house kitchenissä. Aivan ensimmäisenä tulilinjalle sattuivat chiansiemenet. Idean sain selaillessani Kasvikset ruokakirjaa. Chiavanukas kolahti ehkä siksi, että minulla oli valmiina kiisseliä, jonka avulla sain rakennettua aamupalan, joka kuulostaa melkein liian hyvältä ollakseen totta. Syntyi chiavanukas tyrni-appelsiinikiisselillä ja banaani nice creamilla.

*

Chiavanukas tyrni-appelsiinikiisselillä ja banaani nice creamilla

neljälle

1 1/2 dl chia-siemeniä

4 dl mantelimaitoa

1 rkl hunajaa

1 (luomu)appelsiinin mehu ja kuori

Nice cream

2 paloina pakastettua banaania

2 rkl mantelimaitoa

Lisäksi

tyrni-appelsiinikiisseliä

tyrniä

cashew-pähkinöitä

Sekoita vanukkaan ainekset keskenään ja jaa annosvuokiin. Laita jääkaappiin vähintään puoleksi tunniksi.

Valmista nice cream soseuttamalla hieman sulaneet bananinsiivut tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella tasaiseksi soseeksi. Jos on tarpeen ohenna mantelimaidolla.

Ota hyytynyt chiavanukas jääkaapista ja kokoa annosvalmiiksi lisäämällä vanukkaan päälle kerros kiisseliä sekä pallo banaani nice creamia. Koristele tyrnillä ja cashewpähkinöillä.

*

Vanukkaan voi valmistaa tekeytymään jääkaappiin jo aiemminkin esimerkiksi illalla. Silloin aamiainen valmistuu tosi nopeasti. Aamulla tekeytymään jätetystä vanukkaasta syntyy koululaisten välipala tuota pikaa. Chiansiemenet ovat melko mauttomia, joten makuja kannattaa käyttää reippaasti. Tässä tapauksessa vanukkaaseen lisätty appelsiini ja tyrni-appelsiinikiisseli toimivat yhteen tosi hienosti. Jos käytössäsi ei ole tyrni-appelsiinikiisseliä, ei hätää. Voit valmistaa (tai ostaa kaupasta) tilalle mitä tahansa kiisseliä, jonka maku mätsää appelsiiniin ja banaaniin. Chiavanukasta ei kannata makeuttaa ylen  määrin, sillä kokonaisuus saa makua sekä kiisselistä, että nice creamista.

Vanukkaan valmistaminen meinasi olla vähän vasta tuulessa, sillä ensimmäisen satsin päälle putosi keittiönkaapista pienen keraamisen vuuan kansi. Juuri mantelimaitoon laitetut chiansiemenet levisivät vanukaskulhon rikkoutuessa ympäri keittiötä. Mikä sotku! Voin kertoa, että siivoaminen ei ollut kovin helppoa. Chiansiemet levisivät ja tarttuivat joka paikkaan. Ihan viimeiseksi rättiin. Onneksi kaapissa oli ainekset vielä toiseen erään. #kuivakaappihaasteen näkökulmasta homma meni hyvin: chian-siement ovat nyt lopussa. Aion jatkaa #kuivakaappihaasteen parissa, sillä kaapista löytyy aika monta epämääräistä jauhopussin loppua, leseita, kuivattuja hedelmiä, puoliksi käytettyjä papu- ja linssipaketteja, avattuja pastapusseja jne. 

Jotta haasteesta ei tulisi liian kuiva, ajattelin, että tähän samaan syssyyn voisin heittää someen #pakastimentyhjennyshaasteen. Ainakin oma pakastimeni pursuaa vielä viime syksynä säilötyistä sienistä, marjoista ja omenoista. Kuka lähtee mukaan?

Nevskin blinit lisukkeineen ja arvonta ystävänpäivän kunniaksi

Minä kuulun siihen koulukuntaan, joka paistaa jokavuotiset blininsä valurautaisella lättypannulla. Se  on enimmäkseen käytännön sanelema juttu. En omista, enkä ole saanut aikaiseksi ostaa blinipannua. Toisaalta tykkään syödä näitä pikkublinejä. Niitä voi syödä eri täyttein vaikka useammankin kappaleen. Ihan hyvällä omatunnolla. Kotona paistetut blinit eivät välttämättä ole sellaisia rasvapommeja kuin ravintolassa tarjottavat, vaikka kyllä paistamiseen kotonakin kannattaa käyttää rasvaa rennolla kädellä. Paras mahdollinen rasva on kirkastettu voi. Voin voi kirkastaa itse, tai ostaa valmiina. Kun kerran on paistanut kirkastetussa voissa, ei tee enää mieli alkaa käryttämään tavallisen pakettivoin kanssa. Kirkastettu voi ei käryä.

*

Nevsikin blinit

3,5 dl maitoa

20 g hiivaa

1 tl suolaa

2 dl vehnäjauhoja

1,5 dl tattarijauhoja

2 keltuaista

noin 1 dl lager-olutta

2 kananmunan valkuaista

Paistamiseen

kirkastettua voita

Lämmitä maito kädenlämpöiseksi. Liuota joukkoon hiiva. Lisää sekaan myös suola ja puolet jahomäärästä.

Anna juuren turvota ja hapantua huoneenlämmössä. Minä turvotin noin 8 tuntia, mutta pidempikään aika ei tee pahaa.

Sekoita juureen keltuainen, olut ja loput jauhot.

Vatkaa valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja lisää vaahto taikinaan varovasti nostellen juuri ennen kuin alat paistaa blinejä.

Kuumenna pannu. Paista blinejä kirkastetussa voissa molemmin puolin, kunnes ne saavat kauniin värin. Jos paistat blinipannulla isoja ja paksuja blinejä, saattaa olla, että joudut kääntelemään blinejä useampaan otteeseen. Pienempiä ei tarvitse käännellä moneen kertaan.

Älä anna pannun kuumentua liikaa, sillä silloin blinit eivät ehdi kypsyä kunnolla. Pannu ei myöskään saa olla liian haalea, koska silloin blinit vetävät liikaa rasvaa itseensä.

Tarjoa blinit mädin, smetanan ja punasipulin kanssa. Blinien kanssa sopii myös punajuuri-fetasalaatti, sienisalaatti, savukala sekä suolakurkut ja hunaja.

*

Tämän vuotinen resepti on napattu Klassikkoruokia-kirjasta. Resepti oli oikein toimiva. Ensi vuonna yritän muistaa koittaa Sillä sipulia -blogista lukemaani vinkkiä paistaa blinit jääkaappikylmästä taikinasta. Tällöin taikina rapeutuu. Taikinamäärästä tulee sen verran iso satsi blinejä, että kaksi aikuista ei niitä pystynyt yhdellä kerralla syödä. Blinejä syötiin uudelleen seuraavana päivänä, jolloin käytin ne uudelleen nopeasti pannun kautta. Kuohkeus tässä vähän kärsi, mutta maku oli aivan yhtä hyvä kuin tuoreissakin. Loput ylijääneet laitoin pakkaseen. Sieltä voi ottaa yhdet alkuruoka-annokset akuuttiin blinin himoon.

Ystävänpäivän kunniaksi ajattelin järjestää blogissa arvonnan ja samalla kiittää uusia ja vanhoja lukijoitani, tykkääjiä ja seuraajia. Osallistujien kesken arvotaan Tiina Rantasen Klassikkoruokia -kirja. Klassikkoruokia-kirjasta olen kirjoitellut muutama viikko takaperin, kun paistoin kaneliässiä. Arvontaan pääset osallistumaan kommentoimalla tätä postausta,. Lisää arpoja saat tykkäämällä Viikonloppukokin facebook-sivusta ja seuraamalla instagramissa. Yksi arpa per kanava. Monellako arvalla osallistut? Arvonta suoritetaan 14.2.2018 klo 20. Palkinto voidaan toimittaa kotimaiseen postiosoitteeseen. Muista jättää yhteystietosi!

EDIT: Arvonta suoritettu ja voittajalle on ilmoitettu. Kiitos osallistujille!

Helpompi arki: testissä Ruokaboksi ja lukijoille alekoodi

Olin tosi innoissani mahdollisuudesta testata Ruokaboksia. Vai miltä teistä tuntuisi laatikollinen raaka-aineita kotiin kuljetettuna? Ruokaboksi on enemmän kuin pelkkä kauppakassi kotiovelle toimitettuna. Ruokaboksi tarjoaa helpotusta arkiruuanlaittoon. Boksi sisältää raaka-aineet ja reseptit joko kolmeen tai neljään monipuoliseen kotiruoka-ateriaan riippuen siitä kuinka tilausta tehdessä valitsee. Ruuat on suunniteltu siten, että syötävää riittää kahdelle aikuiselle ja 2-3 lapselle. Tämän postauksen kuvituskuvat ovat viikon 6 ruokia.

Tuloillaan inkiväärilohta parsakaalilla ja porkkanoilla

Boksi tilataan keskiviikkoon mennessä helposti verkossa, ja se toimitetaan tilaajan kotiovelle maanantai-illan aikana. Ruokaboksin www-sivuilla on aina kuluvan ja muutaman seuraavan viikon reseptit näkyvillä. Ei tarvitse tilata sikaa säkissä. Reseptit toimitetaan tilauksen jälkeen myös sähköpostiin, ja onpa reseptivihkonen vielä boksissakin. Ruokaboksin tilaus ei ole elinkautinen sitoumus, vaan jatkuvaakin tilausta on helppo itse hallinnoida. Tilauksen voi laittaa jäähylle, jos tulevan viikon ruuat eivät natsaa omaan makumaailmaan tai esimerkiksi lomaviikon ajaksi.

Kun maanantaina tulin töistä kotiin, boksi odotti minua keittiössä. Lapset olivat ottaneet sen vastaan. Tunnelma oli vähän kuin jouluaattona. Tässä viikon varrella olen tullut vakuuttuneeksi siitä, miten hyvä juttu tällainen palvelu on. Arkiruuanlaitto ei minulle ole ollut ongelma tähänkään saakka, mutta ennakointia se vaatii. Toiminkin paljolti siten, että kokkaan viikonloppuna lähes soppatykin kokoisissa astioissa ruokia, joita sitten lämmitetään viikon varrella. Usein sitä urautuu samoihin, vaikkakin ihan terveellisiin ja monipuolisiin, ruokiin, raaka-aineisiin ja makuihin. Ajattelenkin, että rutiinien ravisteleminen oli itselle yksi positiivisimmista asioista tässä kokeilussa. Muita positiivisia huomioita kokosin ihan listaksi. Ja rehellisyyden nimissä on kerrottava, että lopussa on pari miinustakin.

Raaka-aineet dijonkanaan. Omasta kaapista ei tarvittu kuin suola, pippuri ja oliiviöljy

Ruokaboksissa on myös kuvallinen resepti

Dijonkanaa, paistettuja herkkusieniä ja maissia

• Plussat

• Suuri osa pakkauksen tuotteista oli kotimaisia ja osa luomuakin. Raaka-aineiden laatuun on selvästi panostettu muutenkin panostettu. 
• Raaka-aineita ei oltu turhaan kiedottu muoviin ja muuhun pakkausmateriaaliin, vaan esimerkiksi kasvikset olivat sievästi paperipusseissa
• Neljän aterian kokonaisuus oli vaihteleva ja monipuolinen. Pääruuan raaka-aineina olivat kana, kala, kasvis ja nauta. Kokonaisuus sisälsi myös lisäkkeen pääruualle
• Lähes kaikki tarvittavat raaka-aineet löytyivät boksista. Kotoa tarvittavat raaka-aineet on selvästi lueteltu ja ne ovat sellaisia, jotka oikeasti löytyvät joka kodista esim. suola, pippuri ja ruokaöljy.
• Reseptit oli kirjoitettu selkeästi ja annokset on koekokkauksen yhteydessä kuvattu.
• Ruokien valmistaminen on helppoa ja nopeaa. Valmistaminen onnistuu oikeasti työpäivän jälkeen arki-iltana. 
• Ruokaa oli reilusti. Nelihenkinen perhe (2 aikuista ja 11- ja 8-vuotiaat lapset) todella tuli kylläiseksi aterioista ja muutamasta kokonaisuudesta jäi lounasta töihin otettavaksi

Linssi-perunasoselaatikko oli viikon 6 kasvisruoka

• Miinukset

• Ruokaboksin toimitusalue kattaa tällä hetkellä pääkaupunkiseudun, Tampereen ja muutamia lähikuntia. Toivottavasti toimitusalue laajenee pian!
• Hinta ei voi sanoa edulliseksi. Tosin on muistettava, että Ruokaboksissa maksetaan koko palvelusta, joka pitää sisällään laadukkaat raaka-aineet, reseptiikan ja kotiinkuljetuksen. 
• Ruokaboksi ei kokonaan poista kaupassakäymisen vaivaa. On hankittava aamu-, ilta- ja välipalat.

Yksi suurimpia tunnustuksia sai inkiväärilohen parsakaali. Apukokin mielestä hyvää!

Kuten huomaatte plussien luettelo on huomattavasti pidempi kun miinuksien. Uskoisin, että toimitusalueen laajentuessa tulen aina silloin tällöin tilaamaan Ruokaboksin. Siksi toivoisinkin, että Valkeakoskeltakin osoitettaisiin kiinnostusta palvelua kohtaa. Ilman kysyntää tuskin syntyy tarjontaakaan. Ihan naapurikuntaan boksin saa jo tilattua. 

Oman perheen kohdalla näkisin ruokaboksin toimivan oman parhaiten esimerkiksi lomien jälkeen, jolloin arki rytisee päälle oikein todella. Sama tilanne on myös silloin, kun ihan tavallinen viikonloppu on vietetty jossakin muualla kuin kotona, eikä arkeen ole ehtinyt varautua.

Ja sitten se alekoodi, jota pääkaupunkiseudulla, Tampereella tai sen lähikunnissa asuvat lukijat pääsevät hyödyntämään. Alekoodi viikonloppukokki15 on voimassa 28.2.2018 saakka. Käyttämällä alekoodin ensitilauksen yhteydessä saat 15 € alennuksen ruokaboksista.

Pieni laatikko, suunnaton apu arkeen!

Yhteistyössä Ruokaboksi