Pehmeät sämpylät kaurapuuron lopusta

Voisi luulla, että minulla on laihialaisia sukujuuria, niin tarkasti otan kaiken talteen. Mainittakoon nyt esimerkiksi erinäköiset liemet, joita jää liha-, kala- tai kanapadan pohjalle. No se on vielä enemmän kuin järkevää, sillä liemissä on kaikki maku. Mutta kerään talteen myös kananmunan valkuaiset, jos käytän vain keltuaisen. Valkuaiset voi pakastaa, jos niille ei ole heti käyttöä. Pakastimesta valkuaisia voi sitten lisätä melkein mihin tahansa kanamunaruokiin tai sitten niistä voi paistella pavlovaa tai marenkia. Onkohan muita kaltaisiani nuukamaijoja? Myönnän kyllä, että tämä valkuaisjuttu saattaa olla vähän liioittelua. Mutta se ei ole liioittelua ottaa, että ottaa talteen puuron lopun. Mistään ei tule yhtä pehmeitä sämpylöitä kuin kaurapuuron lopusta. Tässäpä suora ohje, jos sinulla sattuu olla 2 dl ylimääräistä puuroa. 

*

Pehmeät sämpylät kaurapuuron lopusta

2 dl puuroa

1,5 dl vettä

puoli pussia kuivahiivaa

5 dl vehnäjauhoja

suolaa

1 rkl siirappia

Lisää puuroon lämmintä vettä ja sekoita. Jos tarpeen lämmitä sen verran, että neste on tarpeeksi lämmintä, että hiiva alkaa toimia. Kuivahiiva tarvitsee 42 asteen lämpötilan.

Lisää taikinaan myös suola, siirappi ja vehnäjauho. Anna kohota kaksinkertaiseksi

Taikina jää aika löysäksi. Siitä kannattaa muotoilla nopeasti pötkylän, jonka voi jakaa leipurinlastalla esimerkiksi 8 osaan ja nostella leivinpaperin päälle uunipellille.

Paista 220 asteisessa uunissa kymmenkunta minuuttia.

*

Sämpylät ovat parhaimmillaan tuoreena. Päällekään ei tarvitse kuin kerroksen voita ja ylähuulen. Samaan aikaan kun kirjoitan näistä pehmeistä kaurapuuron lopusta tehdyistä sämpylöistä tuoksuttelen uunista tulevan pannarin tuoksua. Se on tehty mannapuuron lopusta. Iltapalaksi on Ahvenanmaan pannukakkua.

Tänä hapanjuurileivonnan aikakautena vielä haaveilen omasta hapanjuuresta. Voi, miten sillä varmaan tulisi hyviä sämpylöitä. Olen ottanut ensimmäisen askeleen kohti omaa hapanjuurileipää kohti ja lainannut kirjastosta kirjallisuutta. Lukenutkin jo. Valitettavasti tulevat viikot taitavat olla leipätyössä niin kiireisiä, että vieläkin ajatus hapanjuuri jää hautumaan. Kaikki vinkit hapanjuurileivontaan ovat tervetulleita!

Salaatti paahdetuista kasviksista ja fetasta

Oli spagettia vaille, etten tehnyt uunifetapastaa. Perjantaina meillä oli kylässä taudeista kamalin. Ei ehkä paras mainospuhe ruokapostaukselle, mutta tulipahan taustoitettua. Potilaalla ei luonnollisesti ollut nälkä, joten minä tein itselleni sapuskaa siitä, mitä kaapeista irti lähti. Uunifeta ja samalla pellillä paahdetut kasvikset taipuivat salaatiksi. Uunifetaa oli liian paljon yhdeltä istumalta yhdelle ihmiselle syötäväksi ja sen loppu hyödynnettiin myöhemmin munakkaaseen samoin kuin salaatilta ylijääneet paahdetut kasvikset.

*

Salaatti paahdetuista kasviksista ja fetasta

3 punasipulia

2 suippopaprikaa

4 valkosipulinkynttä

rasia kirsikkatomaatteja

punainen chili

kastike

1/2 dl oliiviöljyä

2 rkl punaviinietikkaa

hieman suolaa

1 tl juoksevaa hunajaa

mustapippuria

feta

hieman oliiviöljyä

zaataaria

mustia oliiveja

napakka lehtistä salaattia

Laita uuni lämpenemään 225 astetta. Valmista kastike. Pilko kasvikset paloiksi ja laita uunipannulle leivinpaperin päälle. Kaada kastike kasvisten päälle. Nosta feta päällimmäiseksi ja valuta päälle hieman oliiviöljyä. Ripottele myös zaataaria fetan päälle ja laita uuniin noin 10 minuutiksi. Tässä ajassa juusto ei ehdi paahtua ihan sulaksi, mutta salaatin kanssa syötynä näin on mielestäni parempi.

Sillä aikaa kun kasvikset ovat, uunissa pese ja revi napakkalehtistä salaattia suoraan annoslautasille tai isoon kulhoon. Nostele uunissa paahdetut kasvikset ja feta salaatinlehtien päälle. Koristele mustilla oliiveilla. Valuta uunipannulle kertynyt neste kastikkeeksi salaatille.

*

Koska feta tuli salaattiin, en hölvännyt siihen öljyä samoissa mittasuhteissa kuin uunifetapastan reseptissä on, mutta vähän kuitenkin. Kun fetaa paahtaa uunissa kannattaa varmistaa, että juusto todella fetajuustoa. Salaattijuustolla saattaa olla erilaiset sulamisominaisuudet, eikä sillä välttämättä pääse samanlaiseen lopputulokseen rakenteen suhteen. Vaikka maku salaattijuustolla ja fetalla lähes samanlainen onkin.

Ja tuota Zaataria haluan hehkuttaa. Se on Lähi-idästä kotoisin oleva kuivattu yrttimausteseos. Eri firmojen tuotteissa yrtit ja niiden suhteet vaihtelevat, mutta useinmiten se sisältää ainakin oreganoa, timjamia ja minttua sekä sumakkia ja seesaminsiemeniä, jotka toisissa seoksissa ovat paahdettuja. Joskus seoksessa olla myös jeeraa tai meiramia. Toisissa seoksissa on suolaakin. Makuja on siis yllinkyllin. En ole seosta nähnyt ihan tavallisessa marketissa. Omani olen ostanut etnisestä kaupasta ja jos sellainen on kaukana seoksen voi tehdä itsekin. Ihan tuttuja yrttejä kaikki!

Seesamkeksit - Martat keittokirja

Siitä on jo viikkoja, kun kustantaja lähetti uutukaisen Martat keittokirjan, jonka alaotsikkona on innostu ja onnistu keittiössä. Tuo alaotsikko ei kuvaa kovinkaan hyvin viikonloppuani keittiössä. Instassa Viikonloppukokki_blogia seuraavat ovat todenneet, että lauantaille tehdyt suuret suunnitelmat eivät toteutuneet lainkaan ja sunnuntaina leivottu kakku jäi vuokaan kiinni. Epäonni ei ole Marttojen keittokirjasta kiinni. Seesamkeksit olivat nimittäin lähes ainoa juttu, joka viikonloppuna ruuassa onnistui ja se resepti on Marttojen keittokirjasta.

Marttojen keittokirjan juuret ovat 90-luvun lamavuosina ilmestyneen Penninvenyttäjän keittokirjassa. Penninvenyttäjien henkeen Marttojen keittokirjaan on koottu terveellisiä ja edullisia kotiruokaohjeita.  Edullisuus on raaka-aineissa; paljon kasviksia, sesonkien suosimista ja hävikin välttämistä. Juuri niitä arvoja, joita minunkin keittiössäni kunnioitetaan. Ajan hengessä Martat ovat myös siinä mielessä, että kirjassa on huomattu trendit muun muassa villiyrtit ja löytyypä ohjeita vegaaneillekin.

Pidän kovasti kirjan perinteisestä sisällysluettelosta, jossa kasvis-, kala-, muna- ja liharuuat on jaettu omiin lukuihinsa. Kirjan muut osiot täydentävät ruokaympyrää siten, että marttojen keittokirjasta saat vinkkejä ja reseptejä ruokiin aamusta iltaan, arjesta juhlaan. Kirjan lopusta löytyy vielä hakemisto, jossa reseptit on aakkostettu kunkin teeman alle. Sisällysluettelo ja hakemisto on yksi keittokirjojen tärkeimpiä ominaisuuksia, varsinkin kun kysymys on tällaisesta perusteoksesta.

Marttojen keittokirja on loistava perusteos kirjahyllyyn. Kuulin vähän aikaa sitten, että säästösyistä kaikki koululaiset eivät saa enää kotitalouskirjaa omaksi. Se on tosi sääli! Monesti on meilläkin kotsan kirjaa kaivettu esiin, vaikka peruskoulun päättämisestä on kulunut useampi vuosikymmen. Minusta Martat keittokirja voisi vastata tähänkin haasteeseen ja siksi kannattaa painaa kirja mieleen lahjavinkkinä peruskoulun päättävälle tai kotoa poismuuttavalle nuorelle.

Yhdessä asiassa Martat keittokirja häviää monelle nykyiselle keittokirjalle. Kuvien määrä on vähäinen. Tämä keittokirja on ensisijaisesti luettavaksi, ei katseltavaksi. Tosin niistä kuvista, jotka kirjassa ovat, on sanottava, että ne kyllä miellyttävät silmää ja kertovat mihin lopputulemaan reseptissä pyritään. Tunnistin Elvi Ristan tyylin heti, niin paljon meillä on selailtu Suomen lasten kotiruokaa -kirjaa, jossa on myös Ristan kuvia. Ehkäpä tämä kuvakysymyskin liittyy juuri kirjan perusteos -ominaisuuteen. Ja ehkäpä somejakojen myötä tulee lisää kuvia resepteistä. Ainakin Maistuis varmaan sullekin -blogissa on tehty perunavohveleita ja tässä tulevat nyt nämä seesamkeksit:

*

Seesamkeksit

3 dl täysjyvävehnäjauhoja

(tai 2 dl vehnä- ja 1 dl grahamjauhoja)

2 rkl kuorellisia seesaminsiemeniä

0,5 tl leivinjauhetta

hieman suolaa

50 g voita

keltuainen

0,6 dl (4 rkl) vettä

voiteluun

valkuainen

pinnalle 

seesaminsiemeniä

Sekoita kulhossa keskenään jauhot, siemenet leivinjauhe ja suola. Nypi joukkoon kylmä kuutioitu rasva. Lisää keltuainen ja vesi ja sekoita taikinaksi. Kääri taikina muovikelmuun ja nosta jääkaappiin lepäämään 15 minuutiksi.

Kauli taikina suorakaiteen muotoiseksi levyksi. Voitele levy valkuaisella ja ripottele pinnalle seesaminsiemeniä.

Leikkaa taikinapyörällä noin 2 cm levyisiä nauhoja vaakasuoraan. Pyöritä taikinapyörällä myös leikkauskohdista aina viistoon. Näin saat vinoneliöitä.

Paista 200 asteisen uunin keskitasolla noin 15 minuuttia, kunnes keksit ovat saaneet hieman väriä. Jäähdytä ritilällä.

*

Minulla ei ollut käytössäni kuin tavallisia vehnäjauhoja, mutta täysjyväjauhoilla kekseille olisi kyllä tullut enemmän makua. Alkuperäisessä ohjeessa käytettiin margariinia, mutta minulla ei koskaan ole kaapissani kasvismargariinia, joten nämäkin keksit on leivottu voilla. En myöskään nostellut keksejä erilleen toisistaan, vaan paistoin juuri sillä pellillä, jolle olin leivinpaperille nostetun keksilevyn nostanut. Keksit pysyivät hyvin erillään toisistaan. Muutamasta kohtaa pyöritin taikinapyörän lämpimän levyn päällä.

Seesamkeksejä on syöty meillä iltateellä ja päiväkahvilla. Uskoisin niiden sopivan tosi hyvin esimerkiksi juustotarjottimelle tai syntymäpäiväjuhlien kahvipöytään. Seesamkeksi on siinä mielessä hassu leivonnainen, että sen voi tarjota arkisesti kotona iltateellä, mutta se ei häpeile juhlatarjottavanakaan yhtään. Oikeastaan keksi kuvastaa hyvin Martat keittokirjaa. Niin tavallista, että se on melkein hienoa. Upea teos 120-vuotiaalta Martta-järjestöltä juhlavuoden kunniaksi!

Martat keittokirja Innostu ja onnistu keittiössä on saatu arvostelukappaleena Gummerrus kustannus Oy:lta

Keitto paahdetuista porkkanoista

Tiedättekö tekin sen tunteen, kun on edellisenä iltana kotiutunut lomamatkalta, jääkaappi on ihan tyhjä, eikä yhtään huvittaisi lähteä ruokakauppaan, kun pitäisi tyhjätä matkalaukut, pestä pyykkiä ja olla kotona? Viime sunnuntaina kahden viikon Thaimaan loman jälkeen minulla oli tuo tunne. Olin onnekas, sillä jääkaapista löytyi 4 perunaa, kilon porkkana pussi, chili ja muutama sipuli. Kun hedelmäkorista löytyi vielä sitruunaa ja limeä, aamupäivä oli pelastettu. Kauppaan ei tarvinnut lähteä ennen lounasta. Kasvisten kunnosta voi sanoa, että ne olivat nähneet parhaat päivänsä. Siksi päädyin paahtamaan kasvikset uunissa ennenkuin soseutin ne keitoksi.

*

Keitto paahdetuista porkkanoista

noin 10 annosta

noim 700 g porkkanoita

4 perunaa

kaksi pientä keltasipulia sipulia

muutama valkosipulinkynsi

punainen chili

puolikas sitruuna

limen mehu

vähän ruokaöljyä

suolaa 

mustapippuria

1 tl sambal oelekia

noin litra kasvislientä

2 dl kookosmaitoa

Kuori porkkanat, perunat ja sipulit ja leikkaa ne isoiksi paloiksi uuni vuokaan. Lisää vuokaan myös chili muutamaan osaan pilkottuna. Valuta päälle ruokaöljyä. Mausta suolalla ja pippurilla. Leikkaa sitruuna siivuiksi ja laita kasvisten päälle. Paahda 200 asteisessa uunissa puolisen tuntia tai kunnes kasvikset ovat kypsiä.

Ota pois sitruunan viipaleet. Ne ovat hommansa hoitaneet. Nostele kasvikset kattilaan ja soseuta sauvasekoittimella soseeksi. Ohenna kookosmaidolla ja kasvisliemellä niin, että keitto on sinulle sopivan paksuista. Mausta vielä sambal oelekilla ja limen mehulla.

Keiton voi koristella kaappien sisällön mukaan esim. lehtipersiljalla, korianterilla, tuoreella chilillä tai vaikka pähkinöillä.

*

Meillä olisi oikeastaan tehnyt mieli jo suomalaista ruokaa, mutta sunnuntain lounas kului vielä thaimaalaisisten makujen parissa. Jääkaappiin jääneistä kasviksista syntyi herkullinen keitto. Paahtaminen tekee kasviksille ihmeitä ja paahtamisen tuoma makeus maistuu keitossa asti. Lapset eivät ole yhtään tulisen ruuan ystäviä, mutta parin viikon siedätyshoito tulisten makujen äärellä oli tehnyt ihmeitä; keitto maistui! Epäilen kyllä jääkaapista löytämäni chilin tulisuutta. Sambal oelek -purkkikin on ollut niin pitkään auki, että sekin on varmaan menettänyt parhaan teränsä. Kannattaa siis maistella keitostaan, että saa tulisuudesta sopivan.

Keitto paahdetuista porkkanoista on hyvä osoitus siitä, että vähästäkin voi saada hyvää ruokaa. Porkkanat eivät olleet enää siinä kunnossa, että niitä olisi tehnyt mieli syödä tuoreeltaan. Myös perunat ja chili olivat nahistuneita. Toinen hedelmäkoriin jääneistä limeistä oli kovempi kuin kivi ja se lensi suoraan biojätteeseen. Saman kohtalon koki muutama porkkana. Hävikki jäi kuitenkin vähäiseksi ja hyvä niin!

Parin viikon loma on tarkoittanut paljon pidempää lomaa tämän harrastuksen parissa. Vaikka kävinhän minä lomallakin kokkauskurssilla. Näiden viikkojen varrella on syntynyt  monta postausideaa, ja tänään olen ehtinyt niistä muutaman jo toteuttaakin. Tällä reseptillä kuitenkin terveisiä Khao Lakista!