Paahdettu harissa-kukkakaalisalaatti ja tahini-kesäkurpitsasalaatti ihanasta Brunssikirjasta

Olin kutsunut viime sunnuntaiksi veljeni puolisoineen lounaalle. Edeltävällä viikolla sain kustantajalta arvostelukappaleena brunssikirjan ja vähältä piti, etten vaihtanut siltä istumalta lounasta brunssiksi. Siinä kirjaa selaillessani totesin kuitenkin, että pidetään suunnitelma ennallaan. Saara Atulan ja Jenni Häyrisen Brunssikirja Brunch all day on  niin monipuolinen kirja, että siitä riittää kokkailtavaa päivän jokaiselle aterialle.

Minä testasin sunnuntaisella lounaalla kaksi helppoa kasvislisäkettä: tahini-kesäkurpitsasalaatin ja paahdetun harissa-kukkakaalisalaatin.  Alkuperäisiin resepteihin tein pieniä muutoksia esimerkiksi harissa on suoraan kaupan hyllyltä. Brunssikirjasta löytyy ohjeet siihen, miten harissan voi valmistaa itse. Harissalla maustettu kukkakaali oli niin hyvää, että sitä olen tehnyt sunnuntain jälkeen jo toisenkin kerran. Tuossa viime sunnuntain salaattipöydässä oli myös kolmas salaatti. Chili-pastasalaatin resepti on itse laadittu ja se on tulossa blogiin lähiaikoina.

*

Paahdettu harissa-kukkakaalisalaatti

kukkakaali

1 rkl oliiviöljyä

2 rkl harissatahnaa.

Sekoita harissatahna ja oliiviöljy. Irrottele kukkakaalista pieniä nuppuja. Kieritä kukkakaalinuput harissaöljyssä.

Paahda kukkakaaleja uunissa 200 asteessa 20 minuuttia. Käännä kukkakaalit kerran paiston aikana.

Tahini-kesäkurpitsasalaatti

kesäkurpitsa

1/2 dl paahdettuja pinjansiemeniä

1 dl rusinoita

150 g fetajuustoa

Tahinikastike

1 dl tahinia 

1/2 sitruunan mehu

1/3 dl oliiviöljyä

suolaa

mustapippuria

1/2 tl juustokuminaa

Sekoita tahinikastikkeen ainekset keskenään.

Tee kesäkurpitsesta spagettia esimerkiksi mandoliinilla, juustohöylällä tai julienneraudalla. 

Sekoita tahinikastike kesäkurpitsanuudelin joukkoon . Lisää myös paahdetut pinjansiemenet, rusinat ja juusto.

Kastike kannattaa lisätä vasta juuri ennen tarjoilua, sillä kesäkurpitsaspagetti vettyy tahinikastikkeessa nopeasti.

*

Älyttömän hyvänmakuisia lisäkkeitä, jotka syntyivät todella helposti. Brunssikirja kannattaa pitää mielessä, kun suunnittelet kesän juhlia. Monet brunssikirjan resepteistä ja ideoista ovat nimittäin jalostettavissa buffet-pöydän tarjottavaksi illanistujaisiin tai vaikkapa rippijuhliin.

Brunssikirja on todella kaunis ja sen kuvat ovat herkkiä. Mikä parasta kuvat ja reseptit ovat tyyliltään hyvin uskollisia sekä Jennin Liemessä-blogin että Saaran Viimeistä murua myöten-blogin tyylille. Ihan ensimmäisenä kun sain brunssikirjan käsiini mietin, että tässäpä olisi kaunis äitienpäivälahja! 

Varsinaiset aamiais- ja brunssireseptit ovat siis vielä testaamista vaille. Onneksi pääsiäinen on tulossa. Siinä on useampi vapaapäivä aikaa syödä brunssia ja nauttia. Toivottavasti kelit suosivat pääsiäisen viettäjiä, että vapaapäivien ja hyvien ruokien lisäksi  pääsee nauttimaan myös ulkoilmasta ja kevätpäivistä. Hyvää pääsiäisviikkoa!

Brunssikirja. Brunch all day on saatu arvostelukappaleena Kustannusosakeyhtiö Tammelta.

Porkkanakakku saksanpähkinöillä

Nuorempi apukokki joutui odottamaan leivontavuoroaan aika pitkään. Kun vuoro viimein koitti, leivonnainen oli selvänä mielessä. Hän oli ihastunut hiihtolomalla porkkanakakkuun ja sellaista piti nyt saada. Porkkanakakku tehtiin pyöreään kakkuvuokaan yhdistelemällä muutamia eri ohjeita, ja sitä tarjottiin tutuille sunnuntaivieraille jälkiruokana.

*

Porkkanakakku saksanpähkinöillä

3 dl tummaa ruokosokeria

3 kananmunaa

3 dl rypsiöljyä

4,5 dl venhäjauhoja

1 tl soodaa

1 tl leivinjauhetta

1 tl kanelia

1 tl inkivääriä

hieman suolaa

400 g porkkanaraastetta

Kuorrute

250 g tuorejuustoa

100 g voita

6 dl tomusokeria

Koristeluun

saksanpähkinöitä

Mittaa sokeri, munat ja öljy kulhoon sekoita kevyesti sekaisin.

Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää jauhot vähitellen puuhaarukalla sekoitellen munaseokseen. Lisää taikinaan lopuksi porkkanaraaste. Kaada taikina voideltuun 24 cm vuokaan.

Paista uunin keskitasolla 180 asteessa noin 35 minuuttia. Valmis porkkanakakku on kimmoisa ja  väriltään kauniin kullan ruskea.  

Anna kakkupohjan jäähtyä vähän aikaa vuuassa ja siirrä sitten ritilään jäähtymään. 

Valmista kuorrute vatkaamalla huoneenlämpöinen voi ja tomusokeri monitoimikoneessa, kunnes ne ovat sekoittuneet kunnolla. 

Lisää seokseen kylmä tuorejuusto ja sekoita kunnes juusto on sekoittunut voin ja tomusokerin sekaan. Jatka sekoittamista noin 5 minuuttia, kunnes kuorrute on kuohkeaa ja vaaleaa. Tarkkaile sekottamisen aikana, ettei kuorrute juoksetu.

Leikkaa jäähtynyt porkkanakakku kahtia ja levitä osa kuorrutteesta kerrosten väliin. Levitä loput kuorrutteesta porkkana kakun päälle ja koristele kakku saksanpähkinä rouheella.

Kakku on parhaimmillaan, jos se ehtii  makuuntua muutamia tunteja tai jopa yön yli.

*

Blogista löytyy ennestään uunipannulla paistetun porkkanakakun ohje, joka on lähes samanlainen kuin nyt ylös kirjaamani. Suurin ero on tietenkin kakun muoto.  Ohjeet ovat hyvin samankaltaiset. Merkittävin ero on kuitekin maussa ja makueron syntyy sokerista. Tumma ruokosokeri tekee kakun maulle ihmeitä! Suosittelen kokeilemaan tavallisen kidesokerin asemasta. Tosin minun makuuni kakku oli vähän liiankin makea. Toisaalta se sopi hyvin kevyehkön aterian jälkiruuaksi. Apukokki oli syystäkin ylpeä lopputuloksesta!

Olethan huomannut, että Viikonloppukokkia voit seurata blogin lisäksi myös facebookissa ja instagramissa.

Huijarin pasta - kokeilussa kikhernepasta

Pasta on pastaa, mutta tiesitkö, että vehnäpastalle on myös vaihtoehto, joka sopii moneen ruokavalioon. Minulla oli ilo saada kokeiltavakseni Tervens oy:n Lempäälässä valmistamaa kikhernepastaa. Kikhernepastan ainesosaluettelo on lyhyt. Pasta syntyy Iso-Britanniassa valmistetuista kikhernejauhoista ja vedestä. Pasta on siis täysin lisä- ja säilöntäaineeton. Tervens valmistaa myös chilillä tai inkiväärillä maustettuja makaroneja ja pastoja. Yhteen fusilliin on lisätty ajan hengen mukaan sirkkoja.

Vehnäpastaan verrattuna kikhernepastalla on yksi etu muiden yli. Tämä vaihtoehto on gluteeniton. Toinen merkittävä etu (kuivaan) vehnäpastaan nähden on kypsymisaika. Kikhernefusilli kypsyy 2 minuutissa. Näillä puheilla olin valmis ihmiskokeeseen. Meillä laitettiin ruuaksi pinaattipastaa kikhernefusillista. Pastan koostumuksesta en perheelle hiiskunut. Pinaatti pastan kastikkeeksi valikoitui paristakin eri syystä. Ensinnäkin olin sen varassa, mitä kaapeista löytyi. Toiseksi kikhernepasta itsessään sisältää runsaasti proteiinia, joten en halunnut käyttää pastassa (eläinperäistä) proteiinia.

*

Huijarin pasta

4 annosta

1 pkt kikhernefusillia

vettä pastan keittämiseen

suolaa

150 g pakastepinaattia

sipuli

valkosipulinkynsi

oliiviöljyä

paahdettuja pinjansiemeniä

suolaa 

mustapippuria

kirsikkatomaattia

kapriksia 

rucolaa 

30 g parmigiano reggiano 

Laita vesi kiehumaan ja mausta se suolalla. 

Siirry kuitenkin heti kasvisten pariin. Kuumenna pannulla oliiviöljyä. Kuullota öljyssä pieneksi pilkotut sipulit. Laita pannulle myös pakastepinaatti. Sekoittele kunnes pinaatti on sulanut.

Laita kikhernefusilli kiehuvaan veteen ja keitä 2 minuuttia. Valuta pasta siivilässä ja sekoita pinaatti-sipuliseoksen kanssa. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää pastaan vielä paahdetut pinjansiemenet. Ttarjoile pasta kirsikkatomaateilla, rucolalla ja kapriksilla koristeltuna. Raasta päälle vielä vähän juustoa.

*

Tiedättekö mitä? Pasta oli hyvää! Mausta en osaisi, hyvällä tahdollakaan, sanoa, että kysymyksessä ei ollut vehnäpasta. Koostumuksessa oli eroa ja fusilli oli aika helposti hajoavaa. Sekoittelun kanssa kannattaa siis olla tarkkana. 

Pastakattila tyhjeni sellaista vauhtia, että pelkäsin ruuan loppuvan kesken. Ruoka kuitenkin riitti ja paketissa mainittu annoskoko tuntuu näin jälkikäteen ajateltunakin oikein hyvältä. Pasta piti kylläisenä pitkään. Tämä on ilmeisesti sekä kikherneen sisältämän proteiinin että hitaasti imeytyvien hiilihydraattien ansiota. Voisin kuvitella tuotteen olevan hyvä allergisten ja keliakikoiden lisäksi myös painonhallintaan ja diabeetikoille, joille perinteinen vehnäpasta voi olla haastava.

Laitanko kikhernepastaa uudelleen? Laitoin jo. Silloin koekaniinijoukko laajeni sukulaisiin ja kikhernepastaa maistelivat myös veljeni puolisonsa kanssa. Kikhernepasta on hyvä vaihtoehto tavallisen pastan rinnalle myös meille, jotka eivät terveyssyistä joudu välttelemään tai kieltäytymään vehnäpastasta. Tulossa on lähiaikoina vielä pari muuta pastareseptiä. Kikhernepastan saatavuus on melko hyvä, joten jos kiinnostuit nappaa pastapaketti mukaan kaupasta. Jälleenmyyjien luettelo löytyy täältä. 

Yhteistyö: Kikhernefusilli on saatu Tervens Oy:tlä


EDIT: Fussillin ei pitäisi hajota helposti. Tervensiltä kerrottiin, että heillä on ollut ongelmia muutaman erän rakenteen kanssa. Ilmeisesti fussilli pakettini oli juuri tästä erästä.

Soppalauantai: Tomaattinen porkkana-linssisosekeitto

Tämä elämä on nyt yhtä masterchefiä. Apukokit ovat innostuneet telkkarin kokkikilpailusta. Usein ihan arkiruuan äärellä jutellaan siitä, miten pöydässä oleva ruoka pärjäisi MasterChefissä. Tomaattinen porkkana-linssisosekeitto pärjäisi kuulemma huonosti, sillä siinä ei oikein maista sitä porkkanaa, ja linsseistäkin jää vähän ikävä suutuntuma. Näin sanoi nuorempi apukokki kauhoessaan toista annosta lautaselleen. Paistoin itselleni tofua keiton päälle, mutta nämä ennakkoluuloiset apukokit lusikoivat sopan päälle raejuustoa. Sillä ainakaan ei pärjäisi MasterChefissä! 

*

Tomaattinen porkkana-linssisosekeitto

1 rkl kookosöljyä

sipuli

valkosipulin kynsi

sellerin varsi

4 porkkanaa

2 tl juustokuminaa

1 tl chilijauhetta

1 tl garam masalaa

1 dl punaisia linssejä

400 g tomaattimurskaa

5 dl vettä

limen mehu

suolaa

2 rkl tahinia

Marinoitu tofu

250 g marinoimatonta tofua

2 tl punaista currytahnaa

2 rkl soijaa

1 rkl kookosöljyä

Aloita keiton valmistaminen tofusta. Leikkaa tofu ohuiksi viipaleiksi ja pane talouspaperissa painon alle kuivumaan.

Siirry sitten pilkkomaan kasviksia. Kuullottele pieneksi pilkottuja sipuleita kattilassa kookosöljyssä. Lisää mausteeet ja kuullottele kunnes mausteista alkaa irrota tuoksua. Lisää kuullottumaan myös pieneksi pilkotut porkkanat ja sellerin varsi.

Huuhtele linssit ja lisää kattilaan. Laita kattilaan myös tomaattimurska ja vesi. 

Keitä kunnes kasvikset ja linssi ovat kypsiä. Linssin kypsyminen vie noin 10 minuuttia. Kasvisten kypsyminen riippuu siitä miten kauan olet jaksanut kuullotella niitä ja miten pieneksi pilkkoa.

Kun kasvikset ja linssit ovat kypsiä soseuta keitto sauvasekoittimella tai blenderissä.

Mausta keitto limen mehulla, suolalla ja tahinilla. Sillä aikaa kun keitto kiehahtaa vielä kerran viimeistele tofu.

Leikkaa tofuviipaleet mieleisesi kokoisiksi kuutioiksi. Laita tofukuutiot kuumalle paistinpannulle ja kun olet paistanut vähän aikaa lisää pannulle kookosöljy ja mausteet. Pyörittele tofua pannulla niin, että mausteet imeytyvät kuutioihin. Sitten tofukin on valmista.

Tarjoile keitto marinoidun tofun kanssa. Nirsojen ja ennakkoluuloisten keiton voi höystää vaikka raejuustolla.

*

Keitot ovat arkiruokaa parhaimmillaan. Soppalauantain lounaasta jää usein lämmitettävää arki-iltaan tai jos ei ihan niin paljon, niin edes sen verran, että siitä riittää aikuisille lounasta työpäiväksi. Keitto vain paranee kun sitä lämmittää. Tahinista keittoon tulee ihanan pähkinäinen aromi ja limestä tulee mieleen taas Thaimaa. Voi tätä matkakuumetta!

Jos sinullekin tofun käsittely on haastavaa, etkä oikein saa tofuun makua tai rakennetta kannattaa lukaista ohjeet Viimeistä murua myöten -blogista. Minä ainakin koin ahaa-elämyksen luettuani Saaran ohjeet, ja sen jälkeen tofu on ollut hyvää tässäkin keittiössä.

Vaikka Viikonloppukokki ei ole kasvissyöjä, lähiaikoina blogiin on tulossa muutama kasvisruoka-resepti. Lähinnä lisäkkeitä ja mielenkiintoinen pastakokeilu. Toin nimittäin Gastromessuilta tuliaisina kikhernepastaa, joka on jo testattu ja hyväksi havaittu.  Ja lihansyöjille tiedoksi: pakastimessa odottaa poroa ja karitsaa. 

Hiihtoloma 2018 vietettiin hiihdellen Lapissa

Hiihtoloma 2018 suuntautui, yllättäen, Lappiin. Olimme helpottaneet pitkän matkan tekoa varaamalla liput AutoJunaan. Matka täältä Pirkanmaan eteläosista Enontekiölle on pitkä. Koska joululoman automatka oli vielä tuoreessa lihasmuistissa, menomatka junalla tuntui hyvältä ajatukselta. Menolippujen varausshowssa meinasi mennä hermot. Paikkoja tuli varattavaksi tiputellen, ja olin jo luovuttaa. Onneksi lopulta onnisti! Toivottavasti varaussysteemi selkeytyy ja helpottuu tulevaisuudessa. Haasteista huolimatta suosittelen junayhteyttä, jos autojuna-asema on järkevällä etäisyydellä kotoa. Toinenkin sivu junalla helpottaa ajourakkaa huomattavasti.

Maisemaa Raattaman kylältä Autton kaupan pihasta kohti Pallas-tuntureita

Ihan ilmainen junalippu ei ole. Sesonkiaikaan junalippu meidän perheeltä ja autolta maksoi noin 350 €. Sesonkiaikojen ulkopuolella selviää jopa satasta edullisemmin. Nuorempi apukokki on vielä alle 10-vuotias, joten hänelle ei tarvinnut ostaa matkalippua erikseen, kun jaoin sängyn hänen kanssaan. Mahduimme kohtalaisen hyvin kolmen hengen hyttiin. Minua lukuunottamatta kaikki nukkuivat kunnon yöunet.  Aamulla olimme jo lomalla ja Kolarissa reilussa 35 asteen pakkasessa jännittämässä lähteekö auto käyntiin, vai käykö kuten junan vessalla. Vessa oli jäässä, mutta Volvo starttasi hienosti!

Tunnelma ja valo Lapissa hiihtolomaviikolla (viikko 9) on aivan erilainen kuin mitä se oli jouluna kaamos aikaan. Vaikka helmikuussa saattaa olla vielä hyvinkin kylmä, kevättä on ilmassa. Erityisesti sen huomaa valon määrässä. Tänä vuonna meillä kävi tuuri myös lämpötilojen suhteen. Lapissa oli monin paikoin lauhempaa kuin kotipuolessa, jossa kovaa pakkasta pureva tuuli voimisti. Hiihtoloman loppu puolella lämpömittarin elohopea nousi Lapissa plussan puolelle.

Raattaman poroaitaus

Meidän Lappimme on Enontekiön Ylikyrössä. Lapissa käydessämme liikumme yleensä Kolarin, Muonion, Kittilän ja Enontekiön maisemissa. Maisemat Pallastuntureiden ympäristössä ja Ounasjoen rantatörmällä ovat käyneet rakkaiksi. Ne maisemat ja se rauha ovat jo yksistään riittävä syy viettää aikaa pohjoisessa. Lomasuunnitelmat olivat kovin keveitä. Lapsille luvattiin yksi rinnepäivä. Muuten lomaohjelmaan kuului ennakkosuunnitelmien mukaan tulistelua mökin pihapiirin kodassa, kävelyä Ounasjoen jäällä ja hiihtoa Vuontispirtin ympäristössä, jossa Raattaman reitit ylläpitää latuverkostoa. Suunnitelmat toteutuivat sellaisenaan.

Talvisia mökkimaisemia Ounasjoen rantatörmältä

Hyvin maltillisilla päivittäisillä kilometrimäärilläkin hiihtoa kertyi ihan kivasti. Mieleen on jäänyt Tynnyrikierros niin kovassa pakkasessa, että suksi ei luistanut lainkaan. Ei edes alamäessä. Luistoa ei voinut kehua Raattaman kierrosta hiihdettäessäkään, mutta maisemat ja kaunis sää paikkasivat huonon luiston. Apukokitkin hiihtivät 2/3 kierroksesta jääden Tunturihotelli Vuontispirtille odottamaan, kun me aikuiset hiihtelimme vielä Autton kaupalle hakemaan autoa. Ehdottomasti kannatti kiivetä myös Ahovaaran huipulle katsomaan, kun aurinko laski tuntureiden taakse. Myös Pallakselle hiihto oli ollut ilmeisen vaikuttava kokemus, mutta siitä minä en tiedä mitään. Ajoin autolla apukokkien kanssa Pallakselle ja hain tunturin ylittäneen miehen sieltä kotiin.

Raattaman kierros on 18 km pitkä hiihtolenkki Raattaman, Ylikyrön ja Harrisaajon upeissa maisemissa

Tulipa niitä hiihtokilometrejä Ylläkselläkin, jossa tunnelma oli aivan erilainen kuin mökin rauhassa. Muu perhe lähti mäkeen, mutta kuten olin jo mökillä aavistellut, minulla ei ollut mitään kaipuuta laskettelurinteeseen. Seisoskeltuani hetken hissin ala-asemalla totesin, että sen verran hirvittää pelkkä katselukin, että on fiksumpaa pysyä murtsikoilla. Muiden laskiessa hiihtelin Kotamajalle ihaillen tykkilumisia kuusia ja lähes eeppisiä maisemia. Laskettelijat nauttivat rinnepäivästään laskien Yllästä ristiin rastiin. Mitään kovin suurta intohimoa lajia kohtaan ei kenelläkään taida olla, mutta sen verran on innostusta, että uutta reissua voi aina suunnitella.

Ensimmäinen nousu Ylläksellä

Loman ruokailut hoidettiin pääosin mökillä syöden itse tehtyä ruokaa. Kotoa otettiin mukaan karitsan viulu ja paikalliselta poroisännältä ostettiin käristyslihat ja Vuontisjärven siikaa, joka halstrattiin takassa. Pari kertaa söimme ulkona. Keittolounas Pallaksentien varrassa sijaitsevassa Tunturiporossa oli maukas ja edullinen. Lapset söivät puolikkaat annokset savulohikeittoa ja aikuiset savuporokeittoa. Leipäkori tyhjeni lämpimästä rieskasta lähes alta aikayksikön. Raattaman kylässä Autton kaupan yhteydessä sijaitsevassa Ravintola Loimussa on valehtelematta isoimmat pizzat, joita olen vähään aikaan nähnyt (tai sitten pienet lautaset). Siellä kaikki saivat valita pizzaansa mieluisat täytteet. Vaihtoehtoja riitti porosta tonnikalaan. Kaikista hyvistä ruuista parhaimmat makumuistot taisi kuitenkin jäädä kodassa valmistetusta erämiehen herkusta.

Lounas tulossa: makkaraa, perunaa ja jälkiruuaksi erämiehen herkkua

Viikon lomareissu oli täydellinen irtiotto arjen kiireistä! Kotimatkalla piipahdimme vielä Oulussa sukuloimassa ja syömässä maistuvan lounaan. Toivottavasti saamme Oulusta vieraita myös tänne meille. Jo pohjoisessa mielessä alkoi kutkutella ajatus kesälomamatkasta Lappiin ja täällä kotona se ajatus houkuttaa yhä enemmän. Saas nähdä lähdetäänkö kesälläkin Lappiin?

Eeppiset maisemat Ylläksen Kotamajalta Äkäslompolon suuntaan

Palak Paneer arkiruokaa parissakymmenessä minuutissa

Palatessamme hiihtolomalta Lapista reilu viikko takaperin postilaatikossa odotti yllätys. Joku oli tilannut minulle Rakkaudella Vege -lehden näytenumeron. Kiitos siitä! Lehdestä hyppäsi ensimmäisenä silmiini Palak Paneer, jota muistin silmäilleeni jo aiemmin Vegaanihaaste-kirjasta. Vegaanihaaste-kirjasta kokkailin muun muassa porkkana-fenkolikeittoa ja sittemmin koko kirja painui vähän unholaan. Viikonloppukokin palak paner on yhdistelmä näistä kahdesta reseptistä. Palak paneer on intialainen kasviscurry, joka nautitaan riisin tai naanin kera. Parasta palak paneerissa on, että se valmistuu helposti samassa ajassa kun riisi kiehuu.

*

Viikonloppukokin palak paneer

4 annosta

2 sipulia

2 valkosipulin kynttä

1 rkl kookosöljyä

1 tl gram masalaa

1 tl jauhettua korianteria

1 tl juustokuminaa

mieto punainen chili

inkivääritahnaa

300 g pakastepinaattia

2 dl kuohukermaa

250 g leipäjuustoa

hiukan suolaa ja mustapippuria

lisukkeeksi

riisiä

Laita ensimmäisenä riisi valmistumaan. Kypsennä pakkauksen ohjeen mukaan.

Pilko sipuli ja valkosipulin kynnet pieneksi. Laita korkealaitaiseen paistinpannuun tai kasariin kookosöljy ja kuullottele siinä hienonnettuja sipuleita, kunnes ne alkavat kypsymään. Lisää pannulle myös mausteet ja pieneksi pilkottu chili jatka kuullottamista, kunnes mausteista alkaa irrota tuoksua. 

Lisää pannulle vielä pakastepinaatti ja kerma. Hauduttele noin kymmenen minuuttia. 

Pilko leipäjuusto pieneksi ja lisää pannulle. Kuumenna palak paner, mutta älä keitä enää. Mausta suolalla ja pippurilla ja tarkista maku. 

Tarjoa heti riisin kera.

*

Olin laskenut, että tämä ruoka uppoaa apukokkeihin kuin kuuma veitsi voihin. Onhan leipäjuusto nuoremman apukokin herkkua, samoin pinaatti. No hänpä ei kuullemma pidäkään lämpimästä leipäjuustosta, mutta söi kyllä hyvällä ruokahalulla riisiä ja pinaattikastiketta nosteltuaan juustonpalat sivuun. Vanhempi apukokki taas ei pidä kylmästä leipäjuustosta, mutta lämmin on kuulemma ihan jees. Lasten makumieltymykset ovat joskus kovin kovin mystisiä. Onneksi aikuisille maistui ja maistui itse asiassa niin hyvin, että aion kyllä tehdä palak paneeria uudelleen. Ehkä ne lapsetkin oppivat pitämään. 

Palak paneeria jäi yksi annos ylitse ja sen lämmitin töissä lounaaksi. Täytyy sanoa, että parhaimmillaan ruoka oli tuoreeltaan syötynä, mutta kyllä se lounaaksikin kelpasi. Vegaanisen palak paneerista saa käyttämällä leipäjuuston sijaan tofua ja kuohukerman tilalla esimerkiksi kookoskermaa.

Mäti-munakupit starttaavat pääsiäisruokien suunnittelun

Tässä kuussa on pääsiäinen. Ruokajuhlista suurin, sanon minä! Tai ainakin erilainen kuin toinen suuri ruokajuhla joulu. Pääsiäiseen liittyy vähemmän perinteitä ja vanhoja kaavoja ainakin meillä. Rennompi pääsiäinen antaa luvan irrotella enemmän. Selaillessani vanhoja lehtiä silmiini osui mäti-munakuppien ohje. (Glorian ruoka ja viini 8/2015). Kananmunan ja mäti on loistava pari. Viime keväänä tuli tarjottua useamman kerran soijamarinoituja munia mädin kanssa. Testimielessä meille mäti-munakupit alkupalaksi. Ajattelin nimittäin, että mäti-munakupit olisivat loistavaa tarjottavaa pääsiäisbrunssille.

*

Mäti-munakupit

4 kananmunaa

70 g mätiä

pieni palanen fenkolia

2 tl sitruunanmehua

1 tl sokeria

suolaa

hapankorppu

muutama tillinoksa

vähän voita vuokien voiteluun

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen.

Höylää tai leikkaa fenkolista ohuen ohuita siivuja. Purista fenkolin päälle sitruunan mehu ja ripottele sokeri. Pyöräytä myös myllystä ihan vähän suolaa.

Voitele uunin kestävät kupit ja riko niihin kananmunat. Kypsennä uunissa. Jos haluat, että keltuainen jää löysäksi 9 minuuttia on hyvä aika. Kovaksi muna kypsyy 12 minuutissa. Kypsymisaikaan vaikuttaa paljon uunin teho ja annosvuokien koko. Kannattaa tarkkailla miten oma uuni käyttäytyy.

Rouhi hapankorppu muruiksi.

Kun munat ovat kypsyneet, lusikoi annoskuppeihin munien päälle fenkolia, hapankorppurouhetta ja tilliä. Koristele tillillä ja tarjoile heti.

*

Alkuruoka oli niin hitti kokeilu, että tein toisen testierän heti seuraavana päivänä. Ja kyllä, kyllä näitä voi tarjota pääsiäsibrunssilla. Minä tein mäti-munakupit kirjolohen mädistä, mutta varmaan muidenkin kalojen mäti käy yhtä hyvin. Seuraavaksi taidan testata mämmin, sen maku on vuoden varrella unohtunut. Eihän ole liian aikaista fiilistellä pääsiäistä?