Tyttöjen miniloma Tallinnassa

Olen sellainen matkustelija, joka tykkää harkita ja suunnitella matkaa tarkkaan. Siksi vain viikon varoitusajalla tehty matka Tallinnaan oli meikäläiselle todellinen pikamatka. Lähdin matkaan lasten kanssa. Teini ja koululainen ovat reissunaisia ja oikein mukavaa matkaseuraa. Erityisesti nuorempi on toivonut laivamatkaa jo pitkään. Teini taas kaupunkilomaa. Ajattelin, että yhden hotelliyön Tallinnan matka on oikein hyvä kompromissi, ja sellaiseksi se osoittautuikin

Matkaan lähdettiin kotoa elokuun viimeisenä lauantaina hyvissä ajoin. Meillä ei ollut mitään ongelmia herätä ja ehtiä seitsemän bussiin. Asumme niin kätevällä sijainnilla, että paunulaisella pääsee Länsisatamaan melkein kotiovelta. Kanta-asiakaskampanjan ansioista bussimatkan hinta ei päätä huimaa. Se on kympin sivu. Myös lauttamatkojen ja hotellimajoituksen kanssa tein hintavertailua. Matalan budjetin reissu tuli kaikkein edullisimmaksi kun tein varauksen Ikaalisten matkatoimiston kautta. Yhdellä varauksella sain hoidettua meille lauttaliput, hotelli yön ja paluukuljetuksen. Kiitos vielä sunnuntain ystävälliselle ja palvelualttiille kuljettajalle, joka tiputti meidät kyydistä kotia lähimmälle pysäkille, vaikka se ei varsinaisesti ohjelmaan kuulunutkaan.

Lähdimme reissuun reput selässä, ja siksi jätin kamerankin kotiin. Toivotaan, että puhelimella otettujen kuvien laatu kestää postauksessa. Alunperin minun ei ollut edes tarkoitus kirjoittaa matkasta blogiin, joten en siksikään ajatellut tarvitsevani kameraa mukaan. Moni kuitenkin on kiinnostunut lukemaan reissusta ja retkistä, kun sitä facebookissa kyselin, joten tässä tulee nyt sitten matkakertomusta.

Kamera olisi kannattanut ottaa mukaan myös siksi, että Tallinna on valokuvauksellinen kaupunki. Olin suunnitellut meille ohjelmaksi vain vanhassa kaupungissa ja Telliskivessä vaeltelua ja vähän ostoksia. Haaveissa oli myös vierailu vasta avatussa Fotografiskassa, mutta sen jätimme suosiolla väliin. Jono museoon oli ulos asti, emmekä halunneet kuluttaa vähää aikaa jonossa seisomiseen. Ainakin kolmella viimeistä Tallinnan matkaa on aloitettu samalla kaavalla. Kun lautta saapuu satamaan, äkkiä ulos, mittari alle ja Telliskiveen syömään. Niin teimme nytkin. Telliskiveen kyllä kävelisikin, mutta matkatavaroiden kanssa ajattelin, että noin 5 € Uber-kyyti on hintansa väärtti.

Onneksi mahduimme ilman pöytävaraustakin Kivi paber käärid-ravintolaan syömään. Ravintola oli lähes täynnä ja henkilökunnalla oli kädet täynnä työtä. Isosta asiakasmäärästä huolimatta palvelu oli erittäin ystävällistä ja kohdallemme sattuneet parit mokat hoidettiin tyylikkäästi ja pahoitellen. Myös edellinen ilta oli ollut kiireinen, meille kerrottiin. Mokat sinänsä eivät olleet suuria. Alkupalat unohdettiin tuoda pöytään ja ne tuotiin vasta yhtä aikaa pääruokien kanssa. Laskussa lasten hampurilainen oli veloitettu aikuisen hinnalla. Tämäkin toki korjattiin ihan välittömästi. Taisimme korjauksessa vähän voittaakin, kun summa pyöristettiin tasakymmeneen. Parasta antia ruuissamme taisi olla teinin tilaama kermainen risotto ravuilla ja lohella. Hyviä olivat muutkin ruuat, mutta minua vaivannut flunssa oli vienyt makuaistini lähes tyystin, joten ennen kuin osaan sanoa rouheasti sisustetun ravintolan ruuasta enempää, sitä on käytävä maistamassa uudelleen.

Syötyämme jaksoimme tutkiskella Telliskiven lauantaista kirpputoria ja ihailla ja valokuvata seinämaalauksia ja graffiteja samalla kun lähdimme kävelemään kohti rautatieaseman vieressä olevaa Go Hotel Shnelliä, josta meille oli varattu kahden hengen huone lisävuoteella. Hotelli on ilmeisesti melko äskettäin remontoitu, niin siistit pinnat siellä oli joka puolella. Meillä oli huone kadun puolelta,  ja sieltä kyllä kantautui vähän ääniä huoneeseenkin, vaikka hotelli muuten oli rauhallinen. Myös aamupala yllätti positiivisesti. Sen suhteen meillä ei ollut korkeita odotuksia, mutta se oli kuitenkin hyvää perustasoa.

Hotellilta lähdimme melkein suoraan kävelemään kohti Vanhaakaupunkia ja sen kaduilla kulutimmekin hyvän tovin. Makeannälkää käytiin hoitelemassa Chocolats de Pierre kahvilassa. Arvelin, että sen sisustus viehättää tyttöjä ja tiesin, että herkut maistuvat varmasti. Kahvilassa ajattelin, että pala yltäkylläistä talonkakkua ja suklaa-kinuskikakkua riittää tasattavaksi meille kolmelle, mutta kyllä siinä niin kävi, että minä litkin skumppaani ja tytöt söivät leivokset. 

Kalorit tulivat varmasti kulutettua, sillä lauantaipäivän aikana askelmittariini kertyi noin 20 000 askelta, kun illalla poikkesimme vielä drinkeillä Telliskivessä.  Olisi tehnyt mieli syödäkin, mutta vatsa ei vetänyt. Niinpä nautiskelin varmasti kesän viimeisen Aperolspritzin ja tytöt, joivat mangolassin. Lendav Talrik jäi kuitenkin mieleen. Siellä on varmasti poikettava joku kerta. Ilta huipentui vielä Muinaistulien yön ilotulitukseen, jota pääsimme seuraamaan omasta huoneesta aitiopaikalta.

Sunnuntaina kävelimme vielä vähän Vanhassakaupungissa ja sitten suuntasimme ostoksille kauppakeskuksiin: Viruun, Postimajaan ja Nauticaan. Tai tytöt shoppailivat, flunssa oli vienyt voimani ja istuskelin aina sillä penkillä, missä istuivat myös väsyneet aviomiehet ja kyllästyneet poikaystävät. Shoppailuun olisi ollut loistava tilaisuus Siljan Megastarillakin, jolla seilasimme mennen tullen. Nuoria naisia kiinnostivat kuitenkin enemmän H&M, Sinsay, Tiger of Copenhagen ja New Yorker kuin laivan taxfree-myymälä.

Pikamatka Tallinnaan on oikein piristävä. Se on sitten jännä, ettei tarvitse matkustaa, kun vähän aikaa lautalla ja jo tuntuu, että on käynyt kaukana kotoa. Seuraavaa reissua odotellessa...