Kotimainen luomupossun paahtokylki

Mitä enemmän kuluttaa eettisesti kestävästi kasvatettua lihaa, sitä enemmän sitä arvostaa. Herkkuveräjästä saatu Karkkilassa kasvatettu Kiven säästöpossu oli parempaa possun kuin mitä olen aikoihin syönyt. Viikonlopun aikana valmistin sekä maalaiskyljyksiä että paahtokylkeä. Molemmista ruhonosista on sanottava, että laadukkaan lihan näkee ja tuntee käsiinsä! Paahtokyljen valmistaminen on yksinkertaista. Paahtokyljen valmistamiseen tarvitaan enimmäkseen aikaa. Mielestäni possu on parhaimmillaan ylikypsänä. Mausteeksi riitti tällä kerralla valmis grillimaustesekoitus.

*

Luomupossun paahtokylki

noin 1 kg paahtokylkeä

reilusti grillimaustetta

Ota paahtokylki huoneenlämpöön reilusti ennen kuin alat valmistaa ruokaa. Hiero paahtokylkeen reilusti grillimaustetta. Maustetta saa olla joka puolella kyljen palaa. 

Käyttämässäni mausteseoksessa oli suola valmiina, joten sitä en lisännyt erikseen.

Laita kylki 180 asteiseen uuniin läskipuoli ylös päin ja anna olla puolisen tuntia. Alenna lämpötila 120 asteeseen, vaikka jo aiemminkin, jos pinta uhkaa kärähtää liikaa. Kypsennä vielä noin pari tuntia. Viitseliäs valelee kylkeä kypsymisen aikana siitä valuvalla rasvalla.

Anna kyljen vetäytyä uunista oton jälkeen hetkinen ennen leikkaamista. Parhaimmillaan kylki on kuitenkin lämpimänä pian uunista oton jälkeen.

*

Kiven tilalla kasvatetun possun ruokinnassa on käytetty oman tilan luomuviljaa, eikä soijaa tai kalajauhoa. Elämänsä päivinä possut pääsevät nauttimaan myös ulkoilusta. Myös viimeisestä matkasta on tehty eläimelle mahdollisimman stressitöntä, sillä tilateurastamo on samassa pihapiirissä kuin sikala. Kaiken tämän kyllä tuntee, maistaa ja haistaa lihasta! Kyljen pala oli tuntui käteen kiinteältä ja lihaisalta rasvakerrokista huolimatta. Vaikka kylki paahtui uunissa pitkään, kotona tuoksui vain hyvä ruoka, ei possun kärynnyt rasva.  Lihasta irronneen rasvankin otin muuten talteen. Siitähän pyöräyttää kastikkeen joku kerta. 

Tässä on jo tullut ylistettyä tuoksua ja rakennetta. Arvaattekin varmaan, että myös maku oli ensiluokkainen. Ylikypsä possu suorastaan suli suuhun. 

Pirkanmaalta ei tarvitse lähteä Karkkilaan asti possukaupoille asti, vaan riittää kun ajaa Tampereelle, sillä Tampereen kauppahallin Herkkuveräjässä possua on tiskissä aina tuoreena. Etukäteen tilaamalla voi kuulemma varmistaa, että saa sitä mitä tilaa. Eli jos mielessä on haluostaa isompia eriä tai erikoisempiakin ruhonosia kannattaa ottaa yhteyttä Herkkuveräjän kauppiaaseen. Esimerkiksi joulukinkku varauksia tehdään jo kovaa vauhtia. 

Meillä syötiin paahtokylkeä pienten siiklien kanssa. Perunat oli nostettu ja pesty samana aamuna Kangasalla Heikkilän puutarhalla. Ja kun jo aiemminkin tulin viitanneeksi jouluruokiin niin jatketaan samoilla linjoilla. Valliuksen vihannespuodista nimittäin suositeltiin esikeittämään ja pakastamaan juuri näitä pieniä perunoita joulun kalapöytää varten.  Minä en malttanut söpöjä perunoita pakastaa, vaan kypsensin ne uunissa kokonaisina, oliiviöljyllä, suolalla ja tuoreella rosmariinilla maustettuina.

Kerroin tuolla aiemmin, että söimme viikonloppuna myös kyljyksiä. Itseäni vähän harmittaa huonot kuvat grillaamistani possun maalaiskyljyksistä. Kyljykset tarjosin niin ikään paahdettujen perunoiden, grillatun porkkanan ja karamellisoidun sipulin kera. Jos teitä kiinnostaa, kerron mielelläni senkin reseptin. Huonoista kuvista huolimatta. Seuraavaksi on kuitenkin tulossa juttua siitä, miten (ruoka)hullua yllytetään. Sain nimittäin mahdollisuuden laittaa ruokaa jäniksenpaistista, ja totta kai otin haasteen vastaan. Vaikka en ole edes ihan varma, olenko koskaan aiemmin syönyt jänistä. Lopputuloksesta ja reseptistä kerron seuraavassa postauksessa vielä ennen viikonloppua. Jos innostut, ehdit vielä hankkia oman paistin seuraavaksi viikonlopuksi.

Yhteistyö: Tampereen kauppahalli. Paahtokylki saatu Herkkuveräjästä