Retkiruokaa veneellä ja nuotiolla

Kun on maakrapu, niin on maakrapu. Viikonloppukokille sopiva tuuli purjehdukselle on 2 m/s tai alle. Tuuli saisi vielä mieluusti olla myötäinen. Mitä vähemmän vene kallistaa, sen parempi. Isompi apukokki tuhahtelee, että eihän se vene sellaisella tuulella liiku. Hän on isänsä tyttö. Ei pelota kallistelu. Pienempi on enemmän äitinsä maata.  Kun kallistaa, pelottaa.

Toistaiseksi on tehtävä perheessä työnjako. Ne, joita pelottaa, lähtevät vesille vain kevyellä tuulella. Tottuukohan siihen kallisteluun ikinä? Onneksi koko perhe pitää veneillä oleilusta, nuotiolla tulistelusta, retkeilystä, uimisesta ja saunomisesta. On elämys yöpyä veneessä!  Edellisen kerran yövyimme juhannuksen aikaan, ja täytyy sanoa, että värit ja valot ovat kahdessa viikossa muuttuneet paljon. Auringon laskiessa kaikki on todella kaunista. Valo on miltei epätodellista. Alla olevat kuvat on otettu 14.7 vähän ennen ilta yhdeksää.

Ruuanlaitto on veneessä ollut tähän saakka lähinnä vedenkeittoa, ja sitä se varmasti on jatkossakin. Pentteri on pieni ja varsin epäkäytännöllinen. Venelaiturin nuotiopaikka sentään mahdollistaa grillaamisen. Tosin jääkaappia ei ole, joten se asettaa vähän haastetta. Viimeksi laitoimme venelaiturin nuotiopaikalla makkaraperunoita. Nappasin kotoa jääkaapista keitettyjä perunoita matkaan, ja nuotiopaikalla folioalustalle lisättiin vain makkarat. Salaatti tehtiin jo kotona valmiiksi. Nuotiokokkaukseen otetaan vinkkejä vastaan!