Melkein extempore retki tehtiin koko perheen voimin Hankoon. Kotimaassakin on paljon paikkoja, jotka ovat vielä näkemättä. Hanko oli yksi niistä, vain eipä ole enää.
Loistava aurinkoinen ilta, kuuma heinäkuinen yö ja helteinen päivä tuli vietettyä Hangossa. Merelle meillä ei ollut mahdollisuutta lähteä, mutta meren rannalle kylläkin.
Kun saavuimme Hankoon torstaisena iltana, lähdimme kävelyretkelle katsastamaan Hangon kirkon, vesitornin, Casinon ja karusellin meressä. Tosi turisteja siis! Lapsilla oli mukanaan potkulaudat. Tämä olkoonkin kuuma vinkki kotimaan matkailijoille ja miksei ulkomaillekin. Lapsille mukaan kokoon taitettavat potkulaudat. Matkat taittuvat sujuvammin.
Illan varsinainen päämäärä oli ravintola ja illallinen. Meillä oli onneksemme käytössä loistavat paikallisoppaat, joiden kautta järjestyivät loistavat opaspalvelut, majoitus ja hyvä seura.
Paikallisoppaamme luottivat siihen, että pöytävarausta ei tavallisena torstai-iltana tarvitse tehdä, vaan niinpä meidän kävi, että jouduimme kääntymään Makasiinin ovelta. Kuuden hengen seurueemme ei mahtunut sisään. Onneksi Origossa oli tilaa.
Seurueemme oli ruokien suhteen varsin yksimielinen ja ravintolalle siis helppo. Kaikki aikuiset valitsivat Hanko-menun, jonka alkuruokana oli kuha ceviche, pääruokana luomukaritsaa kahdella tavalla ja jälkiruokana Origon Rocky road kakkua jäätelöllä.
Ceviche oli mielenkiintoinen tuttavuus. Olen monasti valmistanut lohesta kotona cevicheä, mutta en ole koskaan syönyt sitä kenenkään toisen valmistamana. Ihan onnistuneesti olen sitä kotona tehnyt! Koostumus oli sama ja makukin. Korianteri tuli tässä ravintolan versiossa voimakkaampana makuna. Itse olen sen käyttöä vähän varonut, koska se ei ole aivan varaukseton suosikkini. Eikä ole tämänkään jälkeen. Oma cevicheni maustetaan edelleenkin vain miedosti korianterilla. Cevichessä oli kuhan lisäksi fenkolisalaattia retiisillä höystettynä sekä tilliaiolia, joka olisi ehkä saanut maistua vielä tämäkämmin tilliltä. Väriä aiolissa riitti. Kaunis vihreä pisara oli kuin helmi lautasella. Harmi, että kaikki kauniit annokset jäivät kuvaamatta. Sitä se nälkä ja hyvä seura teettää.
Pääruuan lammas (kahdella tapaa) vetää sanattomaksi. Erityisesti ylikypsä lapa oli herkullista, jotuen mahdollisesti ihan siitä, että filettä tulee syötyä usemmin, se ei ole mitenkään erityistä. Olin tilatessa niin lampaan lumoissa, että en huomioinut mitä muuta annos sisältää. Niinpä olin iloisesti yllättänyt sen sisältämästä risotosta, jota maistellessa tosin kummastelin sen rakennetta. Kotona ruokalistaa lukiessani totesin, että eihän se ollut riisiä lainkaan. Lisäkkeenä oli kanttarellivehnättöä. Lisäksi tarjoiltiin timjamijuureksia, jotka mielestäni olivat vähän liian al dente. Maistuva kokonaisuus kuitenkin.
Jälkiruuan jaoin seurueen toisen lapsen kanssa. Annos oli niin iso, että se riitti täysin jaettavaksi. Mitenkään sykähdyttävää herkkua kakku ei ollut, mutta toisaalta suklaan kanssa on vaikea epäonnistua.
Lapsista toinen söi Origossa lihapullia ja toinen lehtipihviä. Lastenannokset saavat kehuni. Niissä oli oikeasti syötävää, siis muutakin kuin ranskalaisia tai muusia. Kasvislisäkkeetkin olivat vähän kekseliäämpiä kuin kaksi kurkun viipaletta ja lohko tomaattia. On hyvä, että lastenkin mieltymykset otetaan huomioon ja tarjolla on jotain muutakin kuin nakkeja tai kananugetteja. No, en tiedä ovatko lihapullat sen parempia, mutta ainakin ne olivat herkullisen ja ennen kaikkea itse valmistetun näköisiä. Maistiaisia ei äidille asti riittänyt.
Onneksi aikaa Hangossa oli kulutettavaksi vielä toinenkin päivä. Aamupäivällä paikallisoppaamme kierrätti meitä autolla ympäri niemeä esitellen nähtävyyksiä ja maisemia. Uimarannalla oli myös pysähdyttävä.
Ennen kotiin lähtöä olimme vielä päättäneet nauttia lounaan. Saaristolaispöytä oli se mikä meillä oli ollut mielessämme Hankoon tultaessa ja jotenkin pääasiassa kylmistä kalaherkuista koostuva kalapöytä lounaana tuntui hyvältä ajatukselta. Paikallisoppaamme suositteli, joko Origoa tai sitten Makasiinia. Valitsimme Makasiinin aivan sillä perusteella, että se oli vielä näkemättä ja kokematta.
Saaristolaispöytä ei tuottanut pettymystä! Uusien perunoiden ja herkullisen saaristolimpun kera nautitut kylmät herkut olivat vertaansa vailla. Antimiin kuului luonnollisesti lohta graavina ja kylmäsavuna, erilaisia sillejä niin kaviaarina kuin mausteliemissä. Appelsiininkuoria sisältävä mausteliemi oli sellainen, joka jäi päällimmäisenä mieleen. En ole kuitenkaan aivan varma pidinkö siitä.
Saaristolaispöydässä antimiin kuului myös lihaa, joista erityisesti lammas oli mieluista. Nyt kun loma alkaa olla lopuillaan ja vierailusta aikaa, pöydän lihaisat antimet ovat unohtuneet. Enkä siksi, että ne olivat tavanomaisempia, eivätkä mitenkään erityisesti saaristoon kuuluvia. Sanottava kuitenkin on, että ainakin itselleni oli mieluisaa, että pöydän antimiin sisältyi myös lihaa.
Näkemistä ja kokemista jäi vielä seuraavillekin Hangon reissuille, jospa sitä sitten vaikka merelle ensi kerralla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti