Burgundinpataa - hirveän huono mielikuvitus?

Heti alkuun on tunnustettava, että olen hirveän kateellinen niille, joilla riistaa on saatavilla omasta takaa. Onneksi toisinaan onnistuu kauppahallista tai muista hyvin varustelluista liikkeistä ostamaan hirveä ja muutakin riistaa. Hintahan tosin on suolainen, mutta riistassa joka penni tuntuu hyvältä sijoitukselta. Aika usein teen kauppahallitilauksen kaupungissa työssä käyvälle miehelle. Tällä kerralla tilaus kuului: hirveä. Hallissa mies oli ostanut pataan sopivaa hirveä. Ruhon osa ei ollut meille aivan selvä, mutta lapaa se lopulta taisi olla. Valmistin lihan burgundinpadaksi, mutta sitä en suostu tunnustamaan, että valinta oli mielikuvikseton. Ihan parhaita palojahan ei kannata mielestäni pataan pilkkoa, mutta lavasta malttaa pataruokaa haudutella.

*

Burgundinpataa hirvestä

noin kilon verran hirven lapaa

suolaa

nokare voita ruskistamiseen

pari porkkanaa

pari salottisipulia

sellerinvarsi

kuivattua lipstikkaa

1 rkl tomaattipyrettä

1 rkl balsamicoa

1 tl ruokosokeria

muutama maustepippuri

1,5 dl punaviiniä

vettä

hillosipuleita

kokonaisia säilykeherkkusieniä

Hiero suolaa lihan pintaan. Paista lihasta pinnat kiinni ja siirrä hetkiseksi sivuun odottamaan.

Lisää kasvikset pannulle ja kuullota niitä hetkinen. Lisää liha kasvisten päälle ja kaada pataan punaviini. Mausta pata varovasti tomaattipyreellä, lipstikalla ja muutamalla maustepippurilla. Lisää vettä sen verran että lihat peittyvät.

Kypsennä 120 asteisessa uunissa 4,5 tuntia.

Nosta liha pois padasta ja siivilöi liemi. Erottele lihasta luut ja kalvot pois. Laita liha takaisin pataan. Lisää hillosipulit ja herkkusienet. Tarkista maku ja tarjoile esimerkiksi keitettyjen perunoiden kera.

*

Burgundinpata on mitä parhainta ruokaa teki sen sitten naudasta tai hirvestä. Jos siis et onnistu hankkimaan hirveä, voit hyvin korvata hirven naudan lihalla. Resepti ja toteutus hirvipadassani on varsin perinteinen. Yritin olla maustamatta pataa liikaa, että myös riista maistuisi valmiissa ruuassa.

Jälkeenpäin olen lukenut monesta lähteestä, että punaviiniä ei kannattaisikaan välttämättä käyttää, kun valmistaa hirvestä ruokaa. Punaviini kuulemma peittää liiaksi riistan makua. Tällaiselle kokemattomalle riistansyöjälle punaviiniin valmistettu pata maistuu kuitenkin hyvin, mutta sen verran ajatus jäi kutkuttamaan, että ehkä seuraavaan hirviruokaan voisikin lisätä jotain muuta kuin punaviiniä.

Varsinkin kuin hirvipata tuntuu vuodesta toiseen tässä köökissä olevan hyvin saman tyylinen. Viime vuotisessa hirvipadassa oli hieman enemmän pyrettä, pekonia tuomassa rasvaa ja reilusti balsamicoa. Edellisvuonna hirvipadassa oli paprikaa ja savupaprikaa tuomassa eksotiikkaa. Punaviinipohjaisesta hirvipadan tilalle on ensi syksynä keksittävä jotain muuta.

Yhtäkaikki hirveän hyvää oli! Kun sitä hirveä ei ole omasta tapaa pakastin pullollaan, hirvi tuntuu lukususruualta. Niin luksukselta, että sitä kehtaa tarjota, vaikkapa sunnuntaina isälle. Meidän isänpäivän ateria taitaa tänä vuonna rakentua kalan ympärille. Siitä ehkä lisää isänpäivän jälkeen. Näillä puheilla: Hyvää isänpäivää kaikille isille, mutta erityisesti kuitenkin omalle isälle!