Hehkuvan punainen romesco-kastike

Vielä nopea kastikevinkki juhannukseksi, ja sitten viikonloppukokki vetäytyy juhannuksen viettoon. Romesco-kastike on siitä kiitollinen, että se sopii kastikkeeksi melkein mille tahansa grilliruualle. Kun lämmin kesä sää antaa odottaa itseään, paahdetuista paprikoista ja manteleista pyöräytetty kylmä kastike voi vaikka vähän lämmittääkin. Usein romescoon nimittäin lisätään chiliä. Jos kaipaa tulisuutta, chiliä voi lisätä runsaalla kädellä, mutta ilman chiliäkin pärjää. Minä hain vähän makua miedosta savupaprikajauheesta.

*

Romesco-kastike

2 punaista paprikaa

2 isoa tomaattia

2 valkosipulin kynttä

vajaa dl manteleita

paahtoleipäviipale, vaikka vähän kuivahtanut

1 rkl punaviinietikkaa

1 tl savupaprikajauhetta

tuoretta persiljaa 

tuoretta oreganoa

suolaa

pippuria

oliiviöljyä

Paahda manteleita kuivalla pannulla. 

Paahda halkaistuja paprikoita, tomaatteja sekä valkosipulikynsiä kuumassa uunissa noin parikymmentä minuuttia. 

Laita paahdetut raaka-aineet, paahtoleipäviipale, punaviinietikka, yrtit ja mausteet yleiskoneeseen ja pyöräytä tasaiseksi massaksi. Ohenna kastiketta oliiviöljyllä sellaiseksi kuin haluat. Jäähtyessään kastike kiinteytyy jonkin verran. Jos jäähtynyt kastike tuntuu olevan liian jäykkää, sitä voi myöhemminkin ohentaa oliiviöljyllä.

Tarjoa romescoa grilliruualla.

*

Vaikka paahdoin paprikoita uunissa noin 20 minuuttia, niiden kuori ei ehtinyt kovasti mustua, lisäsin paahdetut paprikat kuorineen päivineen kastikkeeseen. Jos kuoret ehtivät mustua kovasti, ne kannattaa ottaa pois, sillä tavoitteena on paahtunut ei palanut maku. Koska yleiskoneeni on varsin tehokas, kuoret eivät tuntuneet, eivätkä maistuneet valmiissa kastikkeessa ollenkaan.

Toinen syy miksi kuorimista voisi suositella on ikävät vatsavaivat, joita paprika ja erityisesti sen kuoret joillekin aiheuttavat. Paahdettu paprika on ihmeellisen mieto raakaan verrattuna. Meilläkin paahdettu paprika on kaikkien suosiossa, vaikka raakana se ei tahdo maistua.

Romesco-kastike on todella monipuolinen. Sitä on nyt syöty leivän päällä ja falafelien kanssa. Tähänastisista kokeiluista parhaaksi osoittautui romesco ja grillattu kana. En malttanut olla maistelematta romescoa tuliaisiksi tuotujen kanojen kanssa, vaikka tuliaisten tuoja oli varmasti ajatellut kanojen sopivan valmistamansa paholaisenhillon kanssa. No paholaisenhillo pääsee pöytään juhannuksena. Kiitos käynnistä serkku-likka ja serkun suloiset pojat. Oli mukava nähdä pitkästä aikaa!