Kermaiset valkosipuliperunat

Aiemmin tuli ostettua perunapakasteita helpottamaan ruuanlaittoa. Nykyisin pakasteallasta tulee kaiveltua harvemmin. Itsetehden tulee parempaa. Esimerkiksi valkosipuliperunat valmistuvat melko pienellä vaivalla. Parasta itsetehdyissä valkosipuliperunoissa on se, että niitä saa maustaa kuten tahtoo. Joskus perunat saavat maistua enemmän valkosipulilta, toisinaan taas mausteeksi riittää vain kynsi tai pari. Näiden valkosipuliperunoiden salaisuus on siinä, että ensin perunaviipaleet keitetään ja lopuksi gratinoidaan uunissa. Sanonta, joka keitetyn paistaa, se makean maistaa, tuntuu pitävän paikkansa. Valkosipuliperunoissa on makua!

*

Valkosipuliperunat

2 annosta

400 g perunaviipaleita

puolikas keltasipuli

3 valkosipulin kynttä

25 g voita (osa tästä vuokien voitelemiseen)

2 dl kermaa

1,5 dl maitoa

suolaa

mustapippuria

Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Voitele uunivuoka tai vuuat, jos haluat tehdä tarjota valkosipuliperunat annoskokoisina.

Kuori ja viipaloi perunat. Kuori ja viipaloi sipulit. Kuullota valko- ja keltasipulia voissa laakeassa kattilassa tai kasarissa keskilämmöllä, kunnes ne ovat pehmenneet. Kaada joukkoon maito ja kerma. Kuumenna kiehuvaksi.

Lisää joukkoon perunaviipaleet ja hauduta lähes kypsäksi. Mausta suolalla ja pippurilla.

Kaada seos uunivuokiin tai vuokaan ja gratinoi uunin keskitasolla, kunnes gratiini on saanut kauniin värin. Tähän kuluu kymmenisen minuuttia.

*

Kun valkosipuli perunat valmistaa tällä tavoin, pystyy paremmin säädellä mausteiden määrää. Maut on helppo tarkistaa ja tehdä mahdollisia korjausliikkeitä ennen gratinointia.  Mielestäni peruna kaipaa melko paljon suolaa. Muuta mausteita ei niinkään.  Perunoiden viipalointi voi tuntua työläältä, mutta onneksi on  mandoliinilla. Mandoliinilla viipalointi käy käy todella kätevästi. Valkosipuliperunat on helppo valmistaa isommallekin joukolle ja perunoissa on se hyvä puoli, että ne pysyvät pitkään lämpimänä. Perunalajike kannattaa ottaa huomioon. Valkosipuliperunani olivat rosamundasta valmistettuja. Minä tykkään kypsentää perunat laakeassa kasarissa. Siellä perunoita pystyy varovasti sekoitella ilman, että ne muusaantuvat täysin.

Valkosipuliperunat sopivat tarjottavaksi sekä kala-, että liharuokien kanssa. Sen verran juhlavaa (ja raskasta) ruokaa nämä ovat, että kovin usein valkosipuliperunoita ei tule valmistettua. Me söimme kermaiset perunoita haricot-papujen ja pihvien kanssa. Kastike oli punaviinipohjainen, koska valkosipuliperunat ovat kermaisia, kermaisia kastikkeita kannattaa välttää.

Pihvien paisto oli varsinainen farssi. Hyvät sisäfilepihvit menivät käytännössä pilalle, kun ne jäivät lihamittarin kanssa uuniin. Mittarissa ei ollutkaan hälyytystä päällä, ja pihvit pääsivät kypsymään todella kypsiksi. En tiedä riittääkö edes very well done niitä kuvaamaan. No, syötäviä ne sentään olivat. Liha ei onneksi ehtinyt maksoittumaan. Harmittavan usein tulee muistutuksia siitä, että ruuanlaitto ei ole vasemman käden juttu.

Tämä viikko on palauttanut uskon siihen, että kyllä se kesä sieltä tulee. Vene on onnellisesti laiturissa ja mastokin on jo nostettu. Sinivuokot ja näsiä lopettelevat kukintaansa. Pian keltainen toukokuu alkaa olla tosi, sillä lähistöllä kukkii leskenlehtien lisäksi pikkukäenrieska ja ihan pian myös rentukka. Luumupuukin näyttää siltä, että viimeistään viikonloppuna se on kauneimmillaan. Silmuja näkyy, joka puolella. Vihertää jo!