Näin tammikuisten paukkupakkasten aikaan on kiva tarjota vieraille suppilovahveropiirakkaa. Tämä on myös siitä hyvä piirakka, että se maistuu myös kasvissyöjille. Samalla voi muistella syksyisiä sieniretkiä.
Nämä kuvat ovat syksyltä 2012. Viime syksynä meitä ei täällä eteläisellä Pirkanmaalla hemmoteltu suurilla sienisaaliilla. Tai sitten olimme vain väärässä paikassa väärään aikaan. Onneksi hätä ei ole tämännäköinen. Meiltä löytyy vuosikertasuppilovahveroja vuodesta 2009, ainakin noin nopeasti vilkaistuna.
Säilön suppilovahverot aina kuivaamalla, joten ne säilyvät käyttökelpoisina useampia vuosia.
Piirakan valmistaminen on hyvä aloittaa laittamalla kuivatut suppilovahverot likoamaan veteen. Toiset käyttävät liotukseen myös maitoa. Kuivattuja sieniä on myös helppo murentaa pienemmiksi. Sienille ei tarvitse näyttää veistä ollenkaan.
Tässä jakamani resepti on alunperin julkaistu Kodin Kuvalehden juhlavuoden leivontakoulu lehtisessä monia vuosia sitten. Täytteitä ja päällisiä olen muokkaillut oman makuni mukaan, mutta pohjan alkuperäiselle reseptille olen pysynyt uskollisena. Pulleakätisenä apukokkina toimi tällä kertaa neiti 4-v, kuten kuvistakin näkyy.
Piirakan pohja
125 g margariinia
1 dl perunahiutaleita
2 dl hiivaleipäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 dl kylmää vettä
Kuivat aineet sekoitetaan keskenään ja niiden joukkoon nypitään huoneenlämpöinen margariini. Kylmä vesi lisätään lopukis joukkoon. Taikinaa ei saa vaivata, ettei siitä tule sitkeää. Taikina kääritään kelmuun ja laitetaan jääkaappiin vetäytymään noin puoleksi tunniksi.
Täyte
suppilovahveroita
voinokare
sipuli
palanen punaista, keltaista ja vihreää paprikaa
suolaa,
mustapippuria
timjamia
Täyteen ainekset pilkotaan ja kuullotetaan. Täyte maustetaan ja levitetään sitten pohjan piirakkavuokaan taputellun pohjan päälle.
Päälle
2 munaa
prk mustapekkakermaa
juustoraastetta
suolaa
Täyteen aineet sekoitetaan ja kaadetaan piirakan päälle.
Piirakka paistetaan 200 asteisessa uunissa noin puolisen tuntia. Parhaimmalta piirakka maistuu, kun se saa vetäytyä hetkisen. Se maistuu lämpimänä ja kylmänä ja sopii pakastettavaksi. Tekemällä pohjan kaksinkertaisena, se riittää hyvin uunipellilliseen.
Meillä on tarjottu piirakkaa kahvin kanssa synttäreillä, iltateellä sekä vihreän salaatin ja punaviinin kera. Täytteeseen voi halutessaan laittaa vaikkapa pekonia tai kinkkua, jolloin piirakasta tulee entistä ruokaisampi. Myös päällistä voi varioida käyttämällä nesteenä tavallista kermaa, kermaviiliä jne. Mustapekkajuustonkin voi vaihtaa tuorejuustoon tai jättää vaikka kokonaan pois.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti