Sivut

lauantai 9. marraskuuta 2019

Porognese ja kaipuuta Lappiin

Olen jo muutaman vuoden ajan tilannut poroa suoraan Lapista. Lumiporo kuljettaa tilauksen melkein suoraan kotiovelle. Poronlihan saatavuus täällä etelässä on melko kehno ja aina eivät hinta ja laatukaan oikein kohtaa. Lumiporon lihan laatuu olen ollut enemmän kuin tyytyväinen. Kannattaa tsekata poroauton reitti, jospa se vaikka osuu sinullakin kotisi lähistölle, ja naputella tilaus vielä ehtii. Jos poronliha ei ole ennestään tuttu, kannattaa aloittaa tutustuminen käristyslihasta ja valmistaa poronkäristystä. Jauheliha on kaikille tuttu lihan muoto, ja siksi helppo tapa ottaa poro omaan keittiöön. Meillä erityisesti käristys on lasten suosikki, ja jauhelihakin menettelee. Olen poron jauhelihasta muun muassa hampurilaisenkeittona (ohje keittolihasta), perinteisenä kastikkeena ja nyt tein porosta kastiketta bolognesen tyyliin. Rohkeampi voi kokeilla myös maksaa tai muita sisäelimiä. Itse lisäsin uusimpaan tilaukseen poron kieltä. Herkkua kuulemma sekin.


porognese_poro


Pororeseptit.fi facebook-profiilista huomasin, että juuri nyt on meneillään valtakunnallinen pororuokaviikko, joka päättyy huomiseen isänpäivään. Arvokkaana raaka-aineena poro on oikein mainiota juhlaruokaa isänpäivään tai mihin tahansa juhlaan. Viikko ajoittuu parhaaseen sesonkikauteen, sillä meneillään oleva teurastuskausi takaa, että tarjonta on hyvää. Vapaana kulkeva poro valitsee ruokansa tunturissa tarkkaan, mutta jonkin verran poroa myös ruokitaan talviaikaan, koska talviravinnon saatavuus on heikentynyt koko poronhoitoalueella. Poronliha on hienosyistä ja siksi mureaa ja siinä on vahva riistan maku. Poronlihan on vähärasvaista ja siinä on paljon rautaa ja proteiineja.

Poronliha on helposti valmistettavissa. Maustamisessa kannattaa olla maltillinen, ettei tule peittäneeksi ainutlaatuista makua. Liha kypsyy nopeasti ja paistaminen tai grillaaminen kannattaa tehdä nopeasti kuumassa. Poronlihaa valmistaessa kannattaa muistaa, että nousevassa lämmössä liha maksoittuu helposti. Vinkkejä lihan valmistukseen löytyy paljon verkosta, vaikkapa juuri tuolta pororeseptit.fi sivustolta ja täältä viikonloppukokki-blogistakin esimerkiksi poro-tunnisteen avulla.

*

Porognese


500 g poron jauhelihaa
25 g voita
tilkka ruokaöljyä
1 sipuli
valkosipulin kynsi
2 porkkanaa
pala (noin 80 g) juuriselleriä
1 tlk (500 g) tomaattimurskaa
2 dl vettä
1 dl punaviiniä
pari oksaa puuvartista timjamia
muutama pieni rosmariinin oksa
laakerinlehti
suolaa
mustapippuria myllystä 
1 tl sokeria

Kuori ja pilko kasvikset pieneksi. Porkkanan ja sellerin voi myös raastaa. Sipulia ei kannata raastaa, koska siihen tulee karvas maku. Laita pataan tilkka öljyä ja kuullottele kasviksia kunnes ne ovat pehmeitä ja läpikuultavia. Siirrä kasvikset hetkeksi sivuun.

Laita pataan nyt voita ja käristä jauheliha ruskeaksi padassa. Lisää pataan sen jälkeen kuullotetut kasvikset, punaviini, vesi ja tomaattimurska. Laita pataan myös mausteet ja anna hautua miedolla lämmöllä muutamia tunteja.

Ennen tarjoamista poista timjamin ja rosmariinin puiset okset sekä laakerinlehti ja tarkista maku. Nauti porognese pastan tai vaikkapa uuniperunan ja raikkaan salaatin kera. 

*

Pororuualle voi valita ruokajuomaksi oluen tai punaviinin. Pitkään hautuneen poron kanssa sopii paremmin hapokkaampi punaviini kuin tanniininen. Useiden pororuokien kanssa olut sopii hyvin. Itse valitsen poronkäristykselle aina oluen, muuten punaviinin. Valkoviinin ystävän kannattaa testailla myös miltä maistuu poro ja riesling. Ja makumieltymysten mukaan myös vettä tai maitoa voi tietenkin juoda myös. Tämä tuli mieleeni isänpäivän kynnyksellä. Oma isäni valitsee taatusti mieluumin maidon tai veden kuin viinin tai oluen. Porognese-reseptin välityksellä haluankin toivottaa hyvää Isänpäivää kaikille isille, erityisesti omalle isälleni.


porognese_poro

Pororuuilla yritän hillitä pahinta Lapin ikävääni. Toivoin myös, että ikävää helpottaisi viime kesäisten Lapin matkan kuvien selailu. Näin ei kuitenkaan käynyt, ja alan olla vahvasti sitä mieltä, että en jaksa odottaa hiihtolomaan asti ennen kuin pääsen seuraavan kerran Lappiin. Sellainen onnekas sattuma kuvien selailussa kuitenkin kävi, että huomasin kesän matkakertomuksen jääneen kirjoittamatta. Vaikka täällä etelässä loska ja marraskuu on pahimmillaan ja pohjoisessa komea hanki peittää jo maan, taidan jatkaa kirjottamalla seuraavaksi kesän Lapin matkasta. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti