Tammikuiseen tapaan meille tuli karitsa, vakuumissa. Kokonainen luomukaritsan ruho pakastimessa on luksusta. Viulut syödään hiihtolomalla ja pääsiäisenä, jauheliha jalostuu varmasti ainakin lasagneksi ja koftaksi. Kyljyksistä tehdään punaviinipohjaista pataa, samoin niskakiekoista. Ruhosta riittää syötävää kesään asti. Viimeisenä syödään ribsit, joita en ole vielä saanut onnistumaan. Onko kenelläkään hyvää reseptiä? Ensimmäisenä käsittelyyn pääsi lapa. Luullinen liha hautui uunissa useita tunteja ja se syötiin nyhtökaritsana.
Lampaanlihan reseptit ovat blogin suosituimpia. Ja kelpaahan niitä jakaa ja kertoa. Tuskin lammasruuat onnistuisivat niin hyvin, ellei liha olisi ensiluokkaista. Olen jo monasti aikaisemminkin hehkuttanut Tolvilan kartanon ajatuksella ja arvostuksella kasvatettua luomulammasta. Tämänkertaisen nyhtökaritsan idea on lainattu Kaikki äitini reseptit -blogista. Tässä helpossa reseptissä ei karitsanlihan lisäksi tarvitse paljon muuta kuin aikaa ja granaattiomenan. Granaattiomenaan taas ihastuin viime syksyisellä Pietarin matkalla. Sen jälkeen granaattiomenaa onkin syöty lihan kanssa, salaatissa, rahkassa ja ihan sellaisenaankin. Se on kaunis hedelmää ja sen aromaattinen maku on jotenkin kiehtova.
*
Nyhtökaritsa
1,6 kg karitsan lapaa
4 salottisipulia
6 valkosipulin kynttä
2 porkkanaa
lehtisellerin varsi
suolaa
2,5 dl kiehuvaa vettä
nokare voita ja tilkka öljyä
lehtipersiljaa
granaattiomena
Laita voi ja öljy paistinpannulle ja ruskista liha molemmilta puolilta ja siirrä se uunivuokaan. Freesaa kuorittuja ja krouveiksi palasiksi pilkottuja sipuleita, porkkanaa ja selleriä pannulla. Siirrä kasvikset uunivuokaan. Kiehauta vesi pannulla ja kaada myös vesi makuineen päivineen uunivuokaan. Kasviksia ei ole tarkoitus syödä, vaan ne maustavat liemen ja lihan.
Peitä vuoka kannella tai foliolla ja laita se 120 asteiseen uuniin. Alkuperäisessä reseptissä sanotaan, että yön yli tai vähintään 5 tunniksi. Karitsanlapa oli uunissa tuon 5 tuntia ja se oli aika lailla sopivasasti. Luulen, että pidempi aika ei olisi ollut lihalle eduksi. Tosin lihan pala oli lähes kilon pienempi kuin alkuperäisessä ohjeessa. Enkä tiedä onko eroa silläkin onko liha lammasta vai nuorta karitsaa kuten meillä oli.
Kun otat lihan uunista, kääri se folioon lepäämään ennen nyhtämistä. Nyhtäminen onnistuu parhaiten kahden haarukan avulla. Koristele liha granaattiomenan siemenillä, lehtipersiljalla ja isokiteisellä sormisuolalla
*
Nyhtökaritsan liemi kannattaa ilman muuta siivilöidä ja ottaa talteen. Tietysti siitä voi tehdä nyhtökaritsalle kastikkeen hetikin, mutta mielestäni tähän kylmänä tai haaleana tarjottavaan lihaan sopii paremmin kylmä kastike. Minä tarjoilin nyhtökaritsan tsatsikilla ja pakastin nyhtökaritsan liemen myöhempää käyttöä varten. Liemessä on paljon makua ja siitä saa loistavan pohjan esimerkiksi punaviinikastikkeelle.
*
Tsatsiki
1/2 kurkku
valkosipulinkynsi
suolaa
sokeria
2 dl turkkilaista jugurttia.
Raasta kurkku siivilässä ja ripottele päälle suolaa. Anna kurkun valua siivilässä välillä käännellen ja painellen raastetta. Raasta kurkun lisäksi myös yksi valkosipulin kynsi ja sekoita raasteet turkkilaisen jugurtin kanssa kastikkeeksi. Mausta sokerilla ja tarkista tarvitseeko kastike vielä lisää suolaa.
*
Nyhtökaritsan ja tsatsikin lisäski meillä syötiin viime sunnuntaina vihreää salaattia ja veneperunoita. Uunissa kuorineen kypsennetyt perunat ovat melkein parasta mitä tiedän, vaikka nyhtökaritsa sopii epäilemättä myös pitaleipien väliin.
Tämän viikonlopun kokkailut jäivät vähiin, sillä olimme anopin ruokapatojen ääressä, mutta onneksi näitä aikaisemmin tehtyjä ruokia riittää postattavaksi. Meillä on nykyisin keittiössä vähän tungosta ja sen vuoksi on jaettu leivontavuorot. Isompi apukokki teki jokin aika sitten varsin hyvää mudcakea ja nuorempi apukokki leipoi vuorollaan mokkapaloja. Seuraava vuoro on vihdoin minun!