Suunnittelin ratatouillevuokaa ja Provencen broileria sellaiseksi sunnuntairuuaksi, jonka eteen ei tarvitse nähdä vaivaa sen jälkeen, kun ne työntää uuniin. Haaveilin, että ne saavat kypsyä uunissa tunnin vähän toista ja sillä aikaa ulkoilen tai touhuilen muita sunnuntaipuuhia. Ratatouillen osalta tämä toteutuikin. Onhan kasvisten pilkkomisessa hommansa, mutta sen jälkeen kokki pääsee vähällä. Broilerin ajattelin tehdä nahallisista, luullisista ja marinoimattomista rintaleikkeistä, vaan enpä tehnyt. Niitä ei löytynyt mistään. Haeskelin sentään Valkeakoskelta Citymarketista ja S-marketista. Lidlissäkin poikkesin. Onneksi oli muutakin asiaa Tampereelle. Vaan en löytänyt etsimääni Ratinan K-marketista, enkä Kauppahallistakaan. Ratinasta sain kyllä tiedon, että tilaamalla onnistuu, mutta tarve oli heti.
Olisin halunnut broilerin rintaleikkeet nimenomaan luullisena ja nahallisena. Ne ovat parhaita pitkässä haudutuksessa. Leikkeessä on paljon enemmän syömistä kuin koivissa, eikä liha ole niin rasvaistakaan. Marinoimattomia halusin, koska tarkoitus oli maustaa kanat itse, kuten yleensäkin. Halusin myös kokeilla kanan suolaamista liemessä. Samaan tapaan kuin miten käsittelen uunilohen tai savulohen ennen kypsentämistä. Koska hyvästä yrityksestä huolimatta en onnistunut saamaan mieleistäni tuotetta, oli tyytyminen nahattomiin ja luuttomiin leikkeisiin. Marinoimattomina niitä onneksi löytyi. Päätin myös kokeilla kanojen maustamista ennakkoon suola- ja mausteliemessä, kun kerran olin niin ajatellut. Konsti toimi leikkeisiin ihan yhtä hyvin kuin kalaankin.
*
Provencen broileri ja ratatouillevuoka
Provencen broileri
1 l vettä
1 dl suolaa
3 laakerinlehteä
5 mustapippuria
5 viherpippuria
5 rosepippuria
2 rkl provencen yrtit -sekoitusta
6 broilerin rintaleikettä
voita ja öljyä paistamiseen
Laita vesi kiehumaan. Lisää joukkoon suola ja mausteet. Hämmennä ja keitä kunnes suola on kokonaan sulanut nesteeseen. Jäähdytä suola-mausteliemi.
Jätä rintaleikkeet jäähtyneeseen suola-mausteliemeen pöydän kulmalle vähän vajaaksi tunniksi suolaantumaan ja maustumaan.
Nosta broilerit leikkuulaudalle ja kuivaa talouspaperilla. Laita paistinpannulle voita ja öljyä, ota pannulta väriä leikkeiden pintaan ja siirrä sitten noin 180 asteiseen uuniin kypsymään, kunnes paksuimpaan kohtaan asetettu lihamittari näyttää 72 astetta. Tämä otti aikaa parikymmentä minuuttia.
Ratatouillevuoka
Tomaattikastike:
400 g laadukasta tomaattimurskaa
2 valkosipulin kynttä
2 tl Provencen yrttisekoitusta
hieman suolaa
mustapippuria myllystä
sitruunamehua
Lisäksi:
munakoiso
kesäkurpitsa
pari suippopaprikaa
punasipuli
2 isoa tomaattia
hyvälaatuista oliiviöljyä
Provencen yrttisekoitusta
suolaa
mustapippuria myllystä
Päälle:
tuoretta persiljaa ja timjamia
Kaada uunivuokaan tomaattimurska. Kuori ja hienonna valkosipulin kynnet ja sekoita tomaattimurskan joukkoon. Sekoita joukkoon myös mausteet sekä sitruunamehu.
Leikkaa vihannekset noin puolen sentin paksuisiksi siivuiksi. Ripottele munakoison ja kesäkurpitsan pintaan suolaa, ja anna niiden itkeä hetki. Kuivaa kyyneleet ja asettele siivut tiiviisti vuokaan tomaattikastikkeen päälle. Isoimmat siivut voit puolittaa. Pirskottele päälle hieman oliiviöljyä ja sitruunamehua. Ripottele päälle Provencen yrttisekoitusta ja mustapippuria. Suolan kanssa kannattaa olla varovainen, sillä sitä on jo ainakin munakoisossa ja kesäkurpitsassa.
Kypsennä 180 asteessa vähintään 1,5 tuntia. Pitempikään haudutus ei tee ruualle huonoa.
Koristele persiljalla ja tarjoile Provencen broilerin kanssa.
*
Olen aivan ihastunut liemessä suolaamiseen. Se todella vaikutti broilerin rakenteeseen ja mureutti sitä. Aika vain oli arvoitus. Luullisia ja nahallisia olisin pitänyt liemessä yön yli. Leikkeiden kanssa päädyin vajaaseen tuntiin. Aika oli mielestäni passeli. Suolaa ei ollut liikaa ja yrtit maistuivat sopivasti. Lopputulos oli niin hyvä, että oikeastaan harmitti enemmän se, etten onnistunut saamaan sellaista lihaa kuin etukäteen ajattelin. Kun kohdille sattuu kaipaamani luullinen, nahallinen, mutta marinoimaton rintaleike, otan reseptin uusinta kokeiluun.
Ja entäs ratatouille sitten. Siitähän ei oikeastaan edes tarvitse sanoa edes mitään. Ihan täydellistä sunnuntairuokaa. Ja se tuoksu, mikä uunista leijaili kypsymisen aikana. Itse taisin kypsentää alun kolmatta tuntia omaa vuokaani. Kannattaa vain tarkkailla, ettei ruoka pääse kuivahtamaan. Vanha kunnon ratatouille, kuten ystäväni totesi, on mainiota myös lämmitettynä, eikä se ole hullunpaa kylmänäkään. Yllätin itseni maistelemassa kylmää ratatouille jääkaapin oven raossa.
Kokkausinnostus on sellainen, että se menee ja tulee. Minulla on nyt on vahva flow päällä. Hyviä ruokia, mielenkiintoisia testejä ja ideoita on pää täynnä. Blogipostauksiin on jo jono! Kannattaa pysyä kanavalla. Tulossa on tahinikukkakaalin resepti ja broilerin jauhelihapihvit, jotka syntyivät ihan silkasta annoskateudesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti