En ole kovin kummoinen asiantuntija mitä oluisiin tulee. Pidän kyllä oluen mausta, mutta en ole kovinkaan kekseliäs tai seikkailunhaluinen, vaan valitsen useinmiten suomalaisen lagerin. Luultavasti olut on vielä jonkin ison panimon tuote, siksi olinkin valtavan innostunut, kun sain kutsun keväiseen blogitapaamiseen Tampereelle. Marika oli järjestänyt mukavaa ohjelmaa perjantaiksi ja lauantaiksi. Ensimmäinen etappi oli oluttasting ja lounas Panimoravintola Plevnassa.
Panimoravintola Plevna on perinteikäs tamperelainen ravintola. Ravintolasalista tulee mieleen ihan keskieurooppalaiset olutkellarit ja -hallit. Plevnassa pääsee samaan tunnelmaan kuin mitä voi kokea esimerkiksi yhdessä lempikaupungeistani Prahassa, jossa piipahdimme viimeksi joulun alla. En oikeastaan ollut tajunnutkaan kuinka iso Plevnan ravintolasali on, vaikka toki olen vieraillut Plevnassa aiemminkin. Plevnassa oli perjantaina lounasaikaan melko rauhallista, mutta siinä oluita maistellessamme sisään tuli parikin isoa ryhmää, jotka hukkuivat ravintolasalin uumeniin.
Tampereen panimohistoria alku on 1800-luvun puolen välin paikkeilla. Plevnan historia ei yllä ihan yhtä kauaksi, vaikka senkin historia on jo piktä. Plevna on toiminut Finlaysonin alueella vuodesta vuodesta 1994. Ravintolassa tarjoillaan perinteistä pubiruokaa ja olutta. Paitsi olutta Plevnan panimossa valmistetaan myös siidereitä ja simaa. Yhteistä Plevnan kaikille tuotteille on lisäaineettomuus.
Meidän vierailulle olikin mietitty valmiiksi erityyppisiä juomia ja alkuruoka. Pääruuan ja jälkiruuan saimme valita itse. Odotin maistaisia mielenkiinnolla. Pöytään oli katettu valmiiksi hieman hapanta, mutta silti hedelmäistä ja raikasta Saisonia, joka on Plevnan kausiolut. Ajatuksena oli, että Saison juodaan alkuruokien kanssa. Pääruokaa varten lasiin oli kaadettu Plevnan palkittu Bock, joka on saksalaistyyppinen lager. Jälkiruokaa silmällä pitäen pöydässä oli lasilliset Plevnan panimosimaa, jota odotin ehkä eniten.
Tarkoituksena oli myös tutustua panimoon ja sen tuotteisiin virtuaaliesityksen kautta samalla kun joimme olutta ja söimme. Rehellisyyden nimissä on kuitenkin tunnustettava, että ainakin omalla kohdallani ruoka ja juoma veivät päähuomion ja esitys jäi toissijaiseksi. Täytyynee korjata asia toisella kerralla.
Tarkoituksena oli myös tutustua panimoon ja sen tuotteisiin virtuaaliesityksen kautta samalla kun joimme olutta ja söimme. Rehellisyyden nimissä on kuitenkin tunnustettava, että ainakin omalla kohdallani ruoka ja juoma veivät päähuomion ja esitys jäi toissijaiseksi. Täytyynee korjata asia toisella kerralla.
Saisonin kanssa pöytän kannettiin olutlautanen, tai itse asiassa kaksi ja me neljä naista älysimme heti, että millään emme saa kahta lautaa tyhjäksi. Olutlautanen oli hyvin perinteinen ilmakuivattuine kinkkuineen, oliiveineen ja coctailkurkkuineen. Saisonin raikkaus taittoi makuja hyvin. Olin tosi onnellinen, että raikkaan juoman lisäksi olutlautasella oli viinirypäleitä. Ne toivat kaivattua makeutta olutlautasen suolaisten, happamien ja etikkaisten makujen rinnalle. Olutlautanen oli niin runsas, että neljälle olisi riittänyt yksikin jaettavaksi, varsinkin tarkoituksena oli syödä myös pääruoka.
Olutlautanen on niin runsas, että siitä jaettavaksi ainakin kahdelle |
Pääruokaa valittaessa kävi ilmi, että minä olin porukan äijä. Ladyt valitsivat hienostuneesti lohta, mutta minä otin makkaraa. Oluttuvassa kun kerran oltiin. Valintani ei ollut ollenkaan huono. Vahva Bock (6.6%) sopi voimakkaasti maustettuun bratwurstin kylkeen kuin nenä päähän. Annos vain oli niin iso, etten mitenkään jaksanut syödä sitä kokonaan. Se oli seurueen muiden naisten onni. Kehuttuani Bockin, bratwurstin ja lämpimän hapankaalin yhdistelmää, muutkin halusivat maistaa. Kaikki olivat vakuttuneita makuyhdistelmästä.
Jälkiruuaksi valitsimme vain kaksi annosta, joita maistelimme ristiin pöydän molemmilta puolilta. Jälkiruuan kanssa emme juoneet olutta, vaan simaa, jonka hunajainen raikas maku oli koko seurueelle mieleinen. Ilman olutta ei jälkiruuallakaan jääty. Jälkiruokajäätelö oli nimittäin maustettu Stoutilla. Itse olisin suonut jäätelöön jopa enemmän mallaksen makua. Toinen jälkiruoka-annoksen jäätelö oli valmistettu Plevnan simasta, samaisesta jota meillä oli laseissamme. En yleensä ole jäätelöfani, mutta näitä maisteli ilokseen. Olin tosi onnellinen, että tulimme tilanneeksi jälkiruuat tasan. Plevnan annokset olivat niin runsaat, että meiltä jäi ruokaa hävikiksi asti. Pahoittelen sitä!
Plevnasta jatkoimme matkaa Suuret oluet pienet panimot -tapahtumaan. Valitettavasti visiittimme aurinkoiselle Keskustorille oli vain pikainen, koska meillä oli illaksi vielä muuta ohjelmaa. Keskustorilla Panimo Honkavuoren Inkeriä maistellessani totesin, että ensi kesänä tapahtumaan on tultava oikein ajan kanssa. Kylmän huurteisena nautittu inkiväärillä maustettu vehnäolut jäi erityisesti mieleeni, vaikka muitakin oluita Keskustorilla maistelin.
Oluita maistelin yhdessä Ranteita myöjen taikinasa -blogin Marikan, Savusuolaa-blogin Janican ja Makeaa elämää pilvilinnassa -blogin Annan kanssa. Kiitos seurasta naiset ja erityiskiitos Marikalle järjestelyistä! Tapaamisen muusta ohjelmasta myöhemmin lisää.
Yhteistyö: Panimoravintola Plevana tarjosi oluttastingin ja lounaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti