Loppukesän juttuja ja keittoa kesäkurpitsasta

Kesäkurpitsa on niin tämän ajan ruoka. Loppukesästä ja alkusyksystä kotimaista kesäkurpitsaa on tarjolla toripöydät notkuen ja vihannestiskit pullollaan. Hintakaan ei päätä huimaa. Meillä kesäkurpitsa on, ainakin aikuisille, usein pastan korvike. Kun lapsille keitetään lisäkkeeksi makaronia, me aikuiset saatamme paistaa kesäkurpitsa kiekkoja tai juustohöylällä vedeltyä nauhaa. Sehän näyttääkin ihan tagliatellelle. 

Kesäkurpitsasta saa myös loistavan keiton, jonka voi tarjota alkuruokana tai mikseipä ihan pääruokanakin. Hennon värinen keitto ei ole hennonmakuinen, vaikka niin voisi luulla. Keitto saa kirpeytensä piparjuurella maustetusta tuorejuustosta. Kun piparjuuren maku tulee juustosta, se ei ole liian pistävä tai kitkerä.

*

Kesäkurpitsa-piparjuurikeitto

500 g kesäkurpitsaa

1 sipuli

öljyä

suolaa

4 dl vettä

1 dl kermaa

1 prk cantadou-tuorejuustoa

rakunaa 

Kuori ja pilko sipuli. Kuullota sipulia miedolla lämmöllä öljyssä. Pilko kesäkurpitsa ja lisää se sipuleiden joukkoon. Ripottele suolaa kesäkurpitsan palasten päällä, jotta niistä lähtee neste irtoamaan.  Anna paahtua tovi. Lisää kattilaan vesi, kerma, ja tuorejuusto. Anna kiehua, kunnes kesäkurpitsat ovat kypsiä, noin 10-15 minuuttia. Soseuta keitto kuohkeaksi ja mausta rakuunalla. 

*

Kesäsipulini olivat sen verran pieniä, että kuullottelin jopa kolme sipulia keiton pohjaksi. Myös kesäkurpitsaa taisi olla rennomman puoleisesti. Tein reilumman satsin ensi viikkoa silmällä pitäen. Viikonlopun ruuista saa hyviä lounaseväitä töihin viikolle!

Keittoa voi tarvittaessa tehdä ruokaisammaksi esimerkiksi paistamalla päälle pekonilastuja, parmesanjuustoa ja paahtamalla vaikka pinjansiemeniä, mutta ilman näitä lisukkeitakin se toimii loistavasti. 

Kesäkurpitsakeitto sopii oivallisesti myös alkuruuaksi rapujuhliin. Meillä ravut ovat nimittäin pääruokaa. Ravuista onkin tarkoitus postailla lähiaikoina. Tämän rapukauden ensimmäiset juhlat on jo vietetty ja jatkoa seuraa viikon kuluttua.

Kesän kääntymisen syksyyn huomaa muustakin kuin ravuista. Vaikka päivät ovat vielä lämpimiä, suorastaan helteisiä, illaksi viilenee niin, että järvikin höyryää. Uimavedet jäähtyvät. Kaukana ei ole se päivä kuin tietää uineensa viimeisen kerran tälle kesälle. Vielä Kotijärveen pulahtaminen on kuitenkin nautinto. Toiset tykkäävät uida, toiset kellua. Kolmannet seisoa käsillään tai sukeltaa. Apukokeista näkyvillä onkin useimmiten osa alaruumista.

Onneksi kesää on vielä vähän jäljellä, vaikka lomat on loppu viimeiselläkin perheenjäsenellä. Koulu alkaa huomenna!