Jos saisin valita kasvin ja maun, joka parhaiten kuvaa suomalaista alkukesää, se olisi ehdottomasti raparperi. Makua on vaikea kuvailla, mutta kesälle raparperi maistuu. Olen lapsellisen onnellinen omasta raparperintaimestani, joka pari viikkoa istutuksen jälkeen puskee uutta lehtiruotia tarmokkaasti maasta. Jokohan raparperini antaa satoa tänä kesänä?
Omaa satoa odotellessa kävin juhannuksena anopin raparperipuskassa sen verran, että sain aikaiseksi yhden raparperi piirakan. Tämän piirakan etu on se, että vanilijakastike on leivottu suoraan piirakkaan, eikä sitä tarvitse enää erikseen kattaa kahvipöytään.
*
Vanilija-raparperipiirakka
Pohja
150 g voita tai margariinia
1 dl sokeria
1 muna
2 dl vehnäjauhoja
1 dl kaurahiutaleita
Täyte
1/2 dl perunajauhoja
1/2 dl sokeria
4 dl kevyt maitoa
keltuainen
vaniljatanko
200 g vaniljarahkaa (esim. Valio)
(kananmuna)
100 g valkosuklaata
300 g raparperia
Vatkaa rasva ja sokeri vaahdoksi. Lisää kananmuna hyvin vatkaten. Sekoita joukkoon jauhot ja kaurahiutaleet. Laita taikina hetkeksi jääkaappiin vetäytymään.
Sekoita kattilassa perunajauhot ja sokeri. Lisää joukkoon vähän kerrassaan hyvin sekoittaen maito ja huolellisesti vispilällä sekoittaen keltuainen ja halkaistu vanilijatanko siemenineen. Kuumenna kiisseliä koko ajan sekoittaen kunnes se pulpahtaa muutamna kerran. Nosta kattila pois liedeltä ja poimi pois vanilijatanko. Sekoita joukkoon paloiteltu valkosuklaa, rahka ja kananmuna, jos kiisseli näyttää sitä tarvitsevan.
Painele taikina voideltuun piirakkavuokaan. Levitä taikinan päälle vaniljakastike ja pilkotut raparperit. Paista 200 asteisessa uunissa noin 30-35 minuuttia. Suojaa pinta foliolla, jos se tummuu liiaksi.
Anna piirakan vetäytyä ennen tarjoilua.
*
Olen testannut tämän reseptin jokusia kertoja, ja joka kerralla olen vähentänyt vanilijakiisselistä perunajauhojen määrää. Taitaa tuo puoli desiäkin olla liikaa. Ainakin minulla tuli sen verran tuhtia tavaraa, että ylimääräistä munaa ei enää tarvinnut lisätä. Lisäksi olin varautunut ripottelemaan vähän perunajauhoa raparperin päälle, mutta ne vaikuttivat sen verran kuivilta, etten laittanutkaan jauhoja ollenkaan, eikä kyllä olisi tarvinnutkaan.
Aikaisemmilla testauskerroilla olen käyttänyt vaniljasokeria. Nyt kun käytössä oli aito vaniljatanko, vaniljanmaku tuli mukavasti esiin. Kivan säväyksen antaa muuten myös tuo valkosuklaa, jota tarkemmin ajatellen taisi mennä piirakkaan 150 g. Eikös Pandan valkosuklaa levy ole sen painoinen?