Marinoidut paprikat - Kesäruokaa, kesää odotellessa

Viikonloppukokin perheessä juhannusta on taas juhlittu perinteisissä merkeissä anoppilassa ja vähän kotonakin. Vaikka sää ei ole ollut kuin morsian (tai toivottavasti morsiammet eivät muistuta menneen juhannuksen säätä), niin muutaman auringon pilkahduksenkin sain vangittua. 

Juhannuksen juhlakattaukseen on mahtunut ruokia laajalla repertuarilla kisamakkarasta ravintolan a la carte annoksiin. Ravintolassa kaikki nauttivat pippuripihvinsä mediumina, paitsi apukokeista pienin. Hänen lasten listalta tilattu broilerannoksensa oli luonnollisesti well done. Juhlavan tunnelman vuoksi ravintola-annokset jäivät kuvaamatta. Ravintolassa ruokailu on aina kuitenkin mukava kokemus. Tällä kerralla ruokakin oli erinomaista. Sellainen seikka on kuitenkin todettava, että tässä perheessä on siirrytty aikakauteen, jolloin vain yksi perheen lapsista tulee kylläiseksi lasten listalta tilatusta annoksesta.

Anoppilassa nautituista juhannusherkuista täytyy erikseen vielä mainita kesän ensimmäiset uudet perunat, savustettu lahna sekä karitsan kyljykset. Nam! Kyllä on muuten eroa sillä savustuuko kala savustuspöntössä nuotiolla vai sähkösavustimella. Molemmista saimme maistiaisia. Sähkösavustinkin kyllä on hyvä vempain, ja loistava paikkoihin, joissa ei oikein ole mahdollisuutta avotulen tekoon.

Juhannusjuomista yksi ansaitsee oikein erityisen erityismaininnan: raparperibelliini on juoma, jonka aion koittaa valmistaa itsekin, ja kun sen teen, lupaan postata raportin.

Kyläilyn ja juhannuksen juhlahumun vuoksi kotiin jäi laitettavaksi vain sunnuntainen päivällinen. Mukavaa oli kokkailla, kun saimme vieraita, joiden kanssa tapaamista on soviteltu pitkin talvea ja kevättä nytpä onnistui. Menu oli varsin kesäinen, sää ei.

Juhannusmenu

*

Broilervartaat tonnatokastikkeella

Marinoituja paprikoita

Vesimeloni-fetasalaattia

Raparperipiirakka ja kahvi

*

Viikonloppukokin keittiössä broilerivartaat tonnatokastikkeella on usein kokattua herkkua, ja sen ohjeen löydätkin tästä aikaisemmasta postauksesta. Kaksi lasta ja neljä aikuista tekivät selvää reilusta kilosta broileria. Tein siis marinadin sekä tonnatokastikkeen kaksinkertaisena, mutta muutoin hyvinkin tarkasti reseptiä noudatellen.

Marinoidut paprikat on myös keittiömme hitti. Halpaa, helppoa ja edullista. Harmittavasti vain ei kovinkaan kotimaista, ainakin jos haluaa paprikat edullisesti. Tämä ohje on aikoinaan napattu Sikke Sumarilta.

*

Marinoidut paprikat

eri värisiä paprikoita

oliiviöljyä

valkosipulia

ripaus sokeria

suolaa 

pippuria

pari sardellifilettä.

Paahda paprikoita uunissa grillivastusten alla. Paprikoita on välillä käänneltävä, että kuori tummuu kauttaaltaan. Anna jäähtyä, ja kun sormet kestävät kuori paprikat. Viipaloi kuoritut paprikat, mausta suolalla, vastarouhitulla mustapippurilla, muutamalla valkosipulin kynnellä, ripauksella sokeria ja parilla sardellifileellä. Kaada päälle oliiviöljyä ja laita jääkaappiin makuuntumaan.

*

Marinoidut paprikat ovat loistava lisäke esimerkiksi kesäiselle grilliruualle. Valmistaminen on helppoa ja aika nopeaakin. Paprikoita kannattaa tehdä kerralla isompi satsi, sillä ne vain parantuvat jääkaapissa. Paprikat säilyvät hyvin joitakin päiviä ja niitä voi laittaa myös salaatteihin ja vaikkapa leivän päälle. Mikäli paprikat haluaa tehdä täysin kasvisversiona sardellit voi aivan hyvin jättää poiskin. Silloin luonnollisesti suolaa kannattaa lisätä vähän reilummalla kädellä.

Sardellifileiden käytöstä olen ottanut opiksi Sikeltä. Kun keittiöinnostukseni oli alussa, ei tästä pikku kaupungista edes saanut sardellifileitä, vaan ostoksille oli lähdettävä Kaupunkiin. Nykyisin S-marketimme on niin hyvin varusteltu, että sieltä löyty Casa Rinaldin valmistamaa sardellia. Kun me syömme kilohailista valmistettua anjovista, Välimeren ympäristössä syödään sardellista valmistettua maustekalaa. Tämä italialainen voimakkaasti suolainen sardelli on omiaan maustamaan pastoja ja piiraita. Maku on eri kuin anjoviksen eikä sardellia voi korvata kotoisella mausteisella anjoviksella. 

Kuva lainattu Casa Rinaldin www-sivulta

Feta-vesimeloonisalaatin ohjeen nappasin Keittiössä, kotona ja puutarhassa -blogista. Alkuperäinen ohje löytyy täältä. Huomaan, että Minnan makumaailma ja tapa tehdä ruokaa miellyttää minuakin. Kaikessa yksikertaisuudessaan salaatiin laitetaan fetaa, vesimelonia, oliivia, limellä marinoitua punasipulia, minttua. Salaatti maustetaan pippurilla ja ripauksella sokeria. Minulla sattui olemaan lehtipersilijaa ja lisäsin myös sitä salaattiin. Hyvin toimii tämäkin salaatti grillatun kanan seurana.

Kokonaisuudessaan menu oli mielestäni mainio. Raparperipiirakka ansaitsee oman postauksensa, mutta kerrottakoon jo valmiiksi, että se oli piste i:n päälle. Näiden juhannusruokien kanssa näytti kotonakin käyneen niin, että ne ehdittiin syödä loppuun ennen kuin muistin kaivella kameraa esiin. No paprikat sentään jäivät muistikortillekin.