Tiedättekö mitä tapahtuu, kun yllyttää (ruoka)hullua? No, tässä tapauksessa syntyi älyttömän herkullinen sunnuntaipaisti! Yhteistyön myötä sain tilaisuuden kokeilla jänispaistia tai hevosta. Molempia löytyy Tampereen kauppahallin Laatulihan valikoimista. Vaihtoehdoksi kauppias tarjosi vielä karitsaakin, mutta se on raaka-aineena minulle niin tuttu, että karitsaa en harkinnut hetkäkään. Hevosta olen monesti syönyt. Raaka-aineena se vaikuttaa niin naudanlihan kaltaiselta, että päädyin jänikseen. Ihan vaan siksi, että raaka-aineena se oli minulle entuudestaan tuntematon. En muista olenko koskaan edes syönyt jänistä.
Lähtökohdat jänispaistille eivät siis olleet kaksiset raaka-aineita lukuuottamatta. Koitin googlaamalla selvitellä, mitä ihmettä jänikselle tekisin. Aika nopeasti päätin laittaa jäniksen pataan ja punaviiniä päälle. Maustamiseen kysyin instagramissa neuvoa bloggaajakollegaltani Sauvajyväseltä, joka on riistaruokien kuningatar. Sauvajyvänen ehdotteli rohkeitakin vaihtoehtoja texmexistä itämaisiin makuihin. Mutta minä en uskaltanut irrotella niin paljoa, itse jäniksessä oli riittävästi extremeä.
*
Jänispaistia ja kermaista kastiketta
4-6 annosta
4 (hieman alle kilo) jäniksen paistia
80 g possun paahtokylkeä
iso porkkana
iso palsternakka
2 pientä keltasipulia
pari pientä valkosipulin kynttä
tukeva oksa rosmariinia
oksa timjamia
suolaa
7 viherpippuri
7 katajanmarja
vettä
noin 1,5 dl punaviiniä
öljyä kasvisten kuullotteluun ja paistien ruskistamiseen
Kermainen kastike
Paistin liemi padasta
1 dl kermaa
vehnäjauhoja suurustamiseen
(suolaa)
Kuullottele kasviksia öljyssä ja asettele pataan. Ruskista myös paistien pinnat kiinni ja laita pataan kasvisten kanssa. Huuhtele paistinpannu tilkalla vettä ja ota maut paistinpannulta talteen pataan.
Koska jäniksen liha on kovin vähärasvaista, lisäsin pienen palan kotimaisen luomuporsaan paahtokylkeä pataan. Jos käytössäsi ei ole paahtokylkeä, ota tämä huomioon vaikkapa lisäämällä voita tai pekonia. Pekonista tosin tulee omanlaisensa makua pataan.
Lisää pataan mausteet, punaviini ja vettä niin, että lihat juuri ja juuri peittyvät.
Kypsennä 120 asteisessa uunissa noin 2,5 tuntia. Tarkista välillä, että nestettä on riittävästi.
Kun liha on kypsää (liha irtoaa luusta), ota pata uunista. Nosta jänikset folion alle vetäytymään ja siivilöi liemin.
Lihan vetäytyessä valmista kastike. Keitä lientä voimakkasti kokoon. En tullut mitanneeksi liemen määrää, joten sen vuoksi kastikkeen resepti on hyvin suurpiirteinen. Suurusta kastike nestesuuruksella eli: sekoita vehnäjauhoja kylmään kermaan ja kaada ohuena nauhana kastikkeeseen. Vehnäjauho-kermaseos suurustaa kastikkeen. Keitä vielä hiljalleen viitisen minuuttia, että jauhot ehtivät kypsyä. Tarkista vielä maku. Saattaa olla, että suolaa pitää lisätä.
Jänispaisti maistuu esimerkiksi perunoiden ja juuresten kanssa.
*
Oivallinen sunnuntaipaisti! Ja onnistuin oikein hyvin ensikertalaiseksi. Otin tosin maustamisessa varman päälle ja valitsin yrttejä ja mausteita, jotka ovat ihan joka päiväisessä käytössä. Olin jotenkin kuvitellut, että jäniksessä on voimakas riistan maku. Maistettuani en pitänyt jänistä erityisen riistaisena. Tumma ja murea liha olisi heti ensi silmäyksellä paljastanut, että lautasella on riistaa. Kotona sattui kotona olemaan italialaista mehevä ja hilloista useista rypäleistä valmistettua viiniä, sitä laitettiin sekä pataan ja kaadettiin ruokailun yhteydessä lasiin. Jotenkin siinä syödessä tuli mieleen, että varmasti olutkin olisi sopinut jänikselle hyvin.
Jälkipolvi vähän nirsoili jäniksen suhteen. Esikoinen kyllä muisti lomamatkalla syöneensä jänistä, ja sanoi minun tekemäni maistuvan aivan samalta. Minäkin muistan matkan ja päivällisen, koska samalla aterialla söin itse ensimmäistä kertaa hanhenkauluksia. Lomalla esikoinen söi jänistä hyvällä ruokahalulla. Hän onkin yleensä ennakkoluuloton kokeilija mitä ruokiin tulee. Ehkä flunssa vähän verotti ruokahalua. Kuopus maisteli kyllä lihaansa, ja taisi syödäkin kaiken mitä lautaselleen oli ottanut. Ei mitenkään suurella ruokahalulla, mutta kuitenkin. Kovasti häntä vain tuntui naurattavan, että samalla lautasella oli jänistä ja porkkanaa. Ihan tahaton vitsi kokilta!
Suosittelen muitakin haastamaan itseään ruuanlaitossa. Kokkailu onnistuu oudommistakin raaka-aineista. Apua saa tarvittaessa kokeneilta kollegoilta, kirjallisuudesta tai googlailemalla netistä. Kun raaka-aineen ostaa palvelevalta kauppiaalta, voi samalla kysyä neuvoja. Kypsymisaika irtosi Laatulihan pojilta kuin apteekin hyllyltä. Omassa keittiössä pyrin suosimaan kotimaista, mutta välillä, kun tulee tilaisuus, on virkistävää poiketa kaavasta. Lihan osalta se tarkoittaa useinmiten ankkaa, tai juuri tällä kerralla ennakkoluulottomasti jänistä. Tulossa on taas uusi viikonloppu ja silloin Laatulihan tiskikin notkuu herkuista niin tavanomaisista kotimaisista kuin eksoottisemmista ulkomaalaisistakin. Yhdistävä tekijä kotimaisille ja ulkomaalaisille taitaa olla laatu.
Yhteistyö: Jänispaisti saatu Laatulihalta Tampereen kauppahallista.
Vai kuningatar... :D Kiitos kohteliaisuudesta, ja olipa kiva kuulla että ruoka onnistui hyvin, näyttää herkulta!
VastaaPoistaMeillä jäi vähän lihaa, ja sen maustoin lämmitettäessä voimakkaammin neuvojesi mukaan. Kaadoin päälle savunmakuista grillauskastikketta. Saatiin juuri kaksi pitaleipää, jotka oli täytetty jäniksellä, kasviksilla ja cheddarilla. Melkein parempaa kuin alkuperäinen! Ja mikä parasta kesälle hankittu grillauskastike ja vähät lihat saatiin käytettyä loppuun.
Poista