Puolikuivatut tomaatit - ensiapua maukasta kesätomaattia kaipaavalle

Viimeistään tässä keväällä alkaa kovasti kaivata kesän makeita ja mehukkaita tomaatteja. Koska akuuttiin tomaatin kaipuuseen ei ole vielä toviin kotimaista lääkettä, neuvonpa teille helpon jipon millä tomaatteihin saa intensiivisen maun. Tomaatteja kannattaa kuivattaa uunissa. Vappuaatoksi ei tomaatteja enää oikein ehdi valmistaa, mutta huomiseksi vapun päiväksi kylläkin. Puolikuivattujen tomaattien myötä oikein hauskaa vappua kaikille!

*

Puolikuivatut tomaatit

500 g erivärisiä miniluumu- ja kirsikkatomaatteja

hieman oliiviöljyä

suolaa myllystä

kuivattua timjamia

Pese ja puolita tomaatit. Levitä tomaatit leivinpaperin päälle uunipannulle. Laita pelli noin 100 asteiseen uuniin ja anna tomaattien kuivua uunissa noin 4 tuntia. 

Maku on intensiivinen ja voimakas. Puolikuivatut tomaatit säilyvät joitakin päiviä puhtaassa tiiviissä lasiastiassa jääkaapissa.

*

Puolikuivattuja tomaatteja on helppo valmistaa. Kaikkein kovin homma on luonnollisesti pikkuisten tomaattien halkaisemisessa. Maustoin tomaatit suolan lisäksi timjamilla, mutta ihan yhtä hyvin olisi voinut käyttää pelkkää suolaa tai toisaalta melkein mitä tahansa kuivattua yrttiä.  Pitkähkön kuivausajan aikana kotiin levisi ihana tuoksu. 

Kirsikka ja miniluumutomaatteja oliiviöljyllä, suolalla ja timjamilla maustettuna odottelee uuniin pääsyä

4 tuntia 100 asteisessa uunissa tekee tomaatin maulle ihmeitä

Aika monta tomaattia tuli napsittua suoraan uuni pannulta lämpimänä. Ne ovat kuin karkkeja niin ihanan suolaisen makeita. Puolikuivattuja tomaatteja olen lisännyt salaattiin ja munakkaaseen. Tomaateista saa myös tapas-pöytään herkkuja. Maku on niin voimakas, että ihan muutamakin riittää, mutta toisalta olen kuluttanut tomaatteja surutta. En usko, että ne säilyvät jääkaapissa hyvinä kovinkaan monta päivää. Ainakaan, jos niitä ei säilö öljyyn.

Tonnikala-perunamunakkaat muffinssipellillä uunissa

Nämä torstait ovat aina vähän sellaisia päiviä, että jääkaappi huutaa tyhjyyttään, mutta jotain ruokaa pitäisi silti keksiä. Meillä on kananmunia kaapissa ihan aina, ja jos ei muuta torstai päivälliseksi jalostuu jotain kananmunista. Tänään kokeilin paistaa pieniä munakkaita, ja totesin, että nämä sopivat mainiosti myös vapun brunssille.

*

Tonnikala-perunamunakkaat 

12 pientä munakasta

8 kananmunaa

1 dl maitoa

suolaa ja mustapippuria myllystä

1 prk tonnikalaa

3 pientä keitettyä perunaa.

tilliä

muutama kevätsipulin varsi

voiteluun ruokaöljyä 

Laita uuni lämpenemään 220 asteiseksi. 

Öljyä muffinssipellin kolot kevyesti ruokaöljyllä.

Sekoita munat, maito, suola ja mustapippuri keskenään.

Valuta tonnikalasta liemi pois. Hienonna tonnikala haarukalla ja sekoita joukkoon pieneksi pilkotut keitetyt perunat, makusi mukaan tuoretta tilliä ja kevätsipulin varsia.

Täytä muffinssipellin kolot laittamalla ensin hieman munamassaa, sitten tonnikalatäytettä ja päälle vielä munakasmassaa.

Paista uunissa 10-12 minuuttia riippuen uunisi tehosta. Irrota munakkaat lämpiminä muffinssipellistä. Muffinssit maistuvat osana brunssia tai aamiaista, mutta yhtä hyvin niitä voi tarjota salaatin ja muiden kasvislisäkkeiden kera kevyeksi päivälliseksi.

*

Munakkaat kannattaa jättää keskeltä hieman kosteiksi, sillä ne kypsyvät vielä hetkisen uunista ottamisen jälkeenkin. Kannattaa siis tarkkailla paistoaikaa. Olen tässä vuosien varrella tullut siihen uskoon, että uunini ei ole kovin tehokas. Kuten paistoaikojen suhteen ainakin, kannattaa nytkin tarkkailla kelloa ja munakkaita. Uunien tehoissa vaikuttaisi olevan suuria eroja.

Blogista löytyy lisää muna-juttuja kananmuna-tunnisteella. Reseptejä on vähän joka lähtöön. Olen kokeillut graavata keltuaisia, mutta pidin enemmän confatuista. Välillä olen retroillut tekemällä kananmunakastiketta. Munakasrullat ovat meillä usein iltapalaa ja frittata puolestaan maistuu lounaalla.

Linssisalaattia - mutkattomasti Samassa liemessä

Kuluneena vuonna keittokirjoista pitäviä on hemmoteltu. Tänä vuonna ilmestyneistä kirjoista osaan nimetä tosi nopeasti kaksi suosikkiani. Toinen on Brunssikirja ja toinen on Pipsa Hurmerinnan ja Meri-Tuuli Väntsin Samassa liemessä. Lempikirjani ovat aika eri tyyppisiä, mutta yksi yhdistävä tekijä niillä on. Molemmat ovat hyvin mutkattomia. Reseptiikka on täynnä oivaltavia juttuja ja ohjeiden lomassa tarjotaan vinkkejä ja ideoita. Parhaita keittokirjoja ovat juuri tällaiset, jotka tulevat suoraan käyttöön, eivätkä jää kaappiin pölyttymään. 

Teille ajattelin kirjoitella linssisalaatista, jota tein lauantaiseksi lounaaksi. Tein salaatin melkein kirjaimellisesti kuten ohjeessa kerrottiin, mutta uppomunia laitoin omaan annokseeni ahneuksissani kaksi. Ne ovat niin herkullisia, ja minä olin niin nälkäinen.

*

Linssisalaatti ja uppomuna

4:lle

4 dl belugalinssejä

suolaa

mustapippuria

2 laakerinlehteä

4 pientä porkkanaa

1/2 punasipuli

tilliä 

kevätsipulin varsia

herneenversoja

Kastike

3 dl oliiviöljyä

1 dl omenaviinietikkaa

1 rkl vaahterasiirappia

1 rkl karkeaa dijon-sinappia

1/2 tl kanelia

1/2 tl juustokuminaa

1/4 tl jauhettua korianteria 

1/4 tl chilihiutaleita

Uppomunat

vettä

3 rkl valkoviinietikkaa

1 tl suolaa

4 kananmunaa

Huuhtele linssit kylmällä vedellä ja keitä ne runsaassa, suolalla, mustapippurilla ja laakerinlehdillä maustetussa vedessä kypsiksi pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta linssit ja huuhtele ne kylmällä vedellä.

Linssien kypsyessä tee kastike. Se käy helposti: laita kaikki aineet purkkiin, jossa on tiivis kansi, ja ravista. Sekoita kastike lämpimiin linsseihin.

Kuori ja viipaloi porkkanat esimerkiksi julienne-raudalla. Kuori ja leikkaa punasipuli ohuiksi suikaleiksi.

Valmista uppomunat. Täytä mahdollisimman laakea kattila tai kasari vedellä. Kun vesi alkaa helmeillä lisää etikka ja suola. Riko kananmunat yksitellen kahvikuppiin. Pyöräytä vesikattilaan reikakauhan avulla pyörre ja laske munat yksitellen veteen. Pidä huoli, että vesi pysyy kuumana, mutta kiehuu vain hiljaa poreillen. Anna munien kypsyä 2-4 minuuttia riippuen siitä miten kypsän kananmunan haluat. Nosta munat pannusta reikäkauhalla talouspaperin päälle valumaan.

Sekoita porkkana ja sipuli linssien joukkoon viimeistele salaatti herneenversoilla, kevätsipulilla, uppomunilla ja tillillä.

*

Samassa liemessä -kirja perustuu samannimiseen tv-sarjaan, joka on pyörinyt kuluneena talvena Avalla. Minua miellytti kovasti tv-sarjakin, jossa ruokaa laitettiin rennolla mutkattomalla asenteella. Sarjasta poimin monia hyviä vinkkejä esimerkiksi vaahterasiirappipekonin, jonka ohje löytyy tietysti nyt myös kirjastakin. Minä laitoin vaahterasiirappipekonia poroburgerin väliin.

Samassa liemessä -kirja on jaettu teemoittain resepteihin. Teemat eivät ole tavanomaisia vaan noudattavat samaa oivaltavaa linjaa kuin reseptitkin. Minusta on kiinnostavaa mitä pitää sisällään ruokakomero tai pennin venytystä. Omat teemansa löytyvät myös juhlille ja jälkkäreille. Monipuolista! Useat reseptit sopisivat, vaikka kuinka moneen osioon. Sekin on viehtäävää, että kaikki ei löydy heti, vaan lukijalle jää jotain oivallettavaa seuraavaan ja sitä seuraavaankin kertaan. 

Samassa liemessä kirja on ansioihin täytyy laskea myös se, että tuo todella konkreettisesti esille sen, että hyvän ruuan ei tarvitse olla kallista.  Pienillä oivaltavilla jipoilla ruokakomeron sisällöstäkin voi laatia ihmeellisen maukasta ja terveellistä ruokaa. Erityisen iloinen olin siitä, että Samassa liemessä antoi minulle monta hyvää vinkkiä, miten käyttääa arkiruuanlaitossa enemmän hyödyksi papuja ja linssejä. Niiden käytössä monilla meistä olisi parantamisen varaa. Proteiinia voi saada muualtakin kuin lihasta!

Vinkkinä muuten erityisruokavalioista kiinnostuneille tulevan viikonlopun Lautasella-tapahtuma. Viikonloppukokin fb-sivuilla on menossa lippuarvonta, jossa arvotaan pääsyliput tapahtumaan. Käy osallistumassa!

Samassa liemessä on saatu arvostelukappaleena kustantajalta.

Poroburgeri - ihan hyvällä tavalla överi

Kyselin instagramissa, että kirjoittelenko kerralla koko pitkän poroburgerireseptin, vai pilkotaanko osiin, että ensin briossi ja sitten loput? Lähes kaikki olivat sitä mieltä, että koko burgeri kerralla. Tästä postauksesta on siis tulossa pitkä, sillä koko burgeri on alusta asti itsevalmistettu, mutta sanonpahan vaan, että kannatti! Instagramin tarinoissa burgerinkuva jo vilahtikin samoin Viikonloppukokkia facebookissa seuraavat saivat hieman esimakua burgerista.

Burgeri on muhinut mielessäni jo pitkään, eikä Subilla pyörivä Aleksi Herlevin burgerimies tv-sarja ainakaan lannistanut intoa. Alun perin kaikki lähti liikkeelle jo ennen joulua, kun ostin poronlihaa Lumiporolta. Poron jauhelihapaketin näkemisen jälkeen visio poroburgerista alkoi hahmottua. Tajusin, että selaimen kirjanmerkeissä monta vuotta keikkunut Pata porisee-blogin briossiohjeella valmistetuista sämpylöistä, tulisi täydellisen poroburgerin hampurilaissämpylät. Hiihtoloman aikoihin näin Sillä sipulia-blogissa puolukkamajoneesin ohjeen. Puolukkamajoneesi sopii poroburgeriin ajattelin. Samassa liemessä -ohjelmasta poimin Pipsa Hurmerinnalta vinkin suolaisen makeasta vaahterasiirappipekonista ja Gastromessuilla Jukolan cheddaria maistellessa tuli taas poroburgeri mieleen. Tällaista se on ruokabloggarin elämä. Hiljaa hyvä tulee. Tätä tarkoitin myös otsikon lauseella hyvällä tavalla överi. Kaikki on harkittua ja makusteltua.

Mutta sitten vihdoin ohjeeseen. Aloitetaan sämpylöistä, sitten siirrytään punasipulihillokkeen kautta puolukkamajoneesiin ja vaahterasiirappipekoniin. Lopuksi siivutetaan suolakurkut ja cheddar, etsitään täydelliset viinisuolaheinän lehdet ja paistetaan poron jauhelihasta pihvi. Nuon vain, valmista tuli!

*

Poroburgeri

Briossisämpylät

8 kappaletta

1,5 dl maitoa

25 g hiivaa

1,5 rkl sokeria

1,5 tl suolaa

2 kananmunaa

100 g huoneenlämpöistä voita

400 g vehnäjauhoja

voiteluun

kananmuna

tilkka maitoa

pari tippaa soijakastiketta

päälle

seessamin- ja unikonsiemeniä

Lämmitä maito kädenlämpöiseksi. Liota siihen hiiva, sokeri ja suola. Riko munien rakenne rikki ja lisää munat maidon joukkoon. Lisää vehnäjauhot parissa erässä ja lopuksi huoneenlämpöinen voi pieninä nokareina. Vaivaa taikinaa käisn noin 15-20 minuuttia. Valmis taikina on ihanan pehmiä ja kimmoisa. Tarkkaile jauhojen määrää.

Peitä kulho liinalla ja anna taikinan kohota 1,5-2 tuntia tai kunnes se on lähes kaksinkertainen. Voit valmistaa taikinan jo edellisenä iltana ja siirtää sen tässä vaiheessa jääkaappiin kohoamaan.

Jauhota työpöytä kevyesti ja kaada taikina pöydälle. Vaivaa taikinasta ilmakuplat pois. Jaa taikina 8 yhtä suureen palaan. Litistä taikinapalat noin sentin paksuiseksi lätyksi. Taita reunat keskustaa kohti ja käännä taitepuoli leivonta-alustaan päin. Pyörittele taikinapallo tasaiseksi sämpyläksi kämmenen ja leivonta-alustan välissä.

Asettele briossit leivinpaperin päälle uunipellille, peitä liinalla ja anna kohota reilu tunti, kunnes sämpylät ovat kohoneet.

Sekoita kananmunan sekaan tilkka maitoa ja pari tippaa soijakastiketta. Se antaa vähän lisää väriä sämpylälle. Voitee sämpylät ja ripottele päälle siemenet. Paista 200 asteisessa uunissa 15-20 minuuttia, kunnes briossien pinta on saanut kauniin värin.

Punasipulipikkelssi

punasipulia

1 osaa tummaa ruokosokeria

2 osaa punaviinietikkaa

3 osaa vettä

Kuori ja leikkaa punasipuli renkaiksi. Laita kattilaan vesi ja sokeri. Keitä ja sekoittele, kunnes sokeri on sulaa. Lisää etikka ja sipulirenkaat. 

Anna sipulin jäähtyä liemessä. Purkita jäähtynyt sipuli liemineen puhtaaseen lasipurkkiin. Parhaimmillaan punasipulipikkelssi on kunnolla jäähtyneenä, ihan jääkaappikylmänä.

 Pikkelöity sipuli säilyy jääkaapissa ainakin viikon verran. Hampurilaiseen ei kovin monta punasipulirengasta kulu.

Puolukkamajoneesi

2 keltuaista

2 tl dijonsinappia

3-4 dl ruokaöljyä

suolaa

hieman sokeria

1 dl puolukkasurvosta

Laita kulhoon keltuaiset, sinappi, sokeri ja suola. Sekoita sekaisin. Lisää ruokaöljy ohuena nauhana koko ajan sähkövatkaimella, sauvasekoittimella tms. voimakkaasti sekoittaen. 

Pidä huoli, että öljy sekoittuu keltuaisiin kunnolla, eikä majoneesi pääse juoksettumaan. Majoneesi muuttuu väriltään vaaleaksi ja paksuuntuu. Kun saat mieleisesi koostumuksen, lopeta sekoittaminen ja mausta majoneesi puolukkasurvoksella.

Majoneesi kannattaa tehdä ennakkoon ja laittaa jääkaappiin odottelemaan hampurilaisten muiden osien valmistumista ja makuuntumaan. Majoneesin perusohjeessa on aina myös jotain happoa esimerkiksi valkoviinietikkaa tai sitruunaa. Puolukkamajoneesiin en lisännyt erikseen mitään happoa. Mielestäni itse marja on tarpeeksi hapokas.

Myös puolukkamajoneesi säilyy tiiviisti säilytettynä jääkaapissa viikon verran.

Vaahterasiirappipekoni

1 pkt pekonia

vaahterasiirappia

Levitä pekonit leivinpaperin päälle uunipaperille. Lisää jokaisen pekonin viipaleen päälle hieman vaahterasiirappia. Levitä siirappi esimerkiksi silikonisudille (tai etusormella) tasaisesti pekonin päälle.

Laita pekonit kylmään uuniin. Kun uuni on 225 asteinen, pekonit ovat paistuneet rapeiksi ja karamellisoituneet. Tarkkaile kuitenkin oman uunisi tehoja. Joissakin uuneissa pekonit ovat valmiina jo 200 asteessa.

Poropihvi

4 kpl

sipuli

valkosipulin kynsi

öljyä

suolaa

500 g poron jauhelihaa

pari rosmariinin oksaa

reilu kimpale voita paistamiseen

Kuori ja pilko sipulit pieneksi. Kuullota sipulit öljyssä paistinpannussa ja nosta jäähtymään.

Sekoita kevein käsin liikoja vaivaamatta poron jauheliha, kuulloteut sipulit ja suola taikinaksi.

Muotoile taikinasta neljä yhtä suurta pihviä. Pihvit kannattaa painaa keskeltä hieman ohuemmaksi kuin reunoilta. Sulata voi paistinpannulla. Lisää pannulle pari rosmariininoksaa antamaan makua. Kun pannu ja voi ovat riittävän kuumia paista pihvit kypsäksi molemmilta puolilta. Poron liha saa helposti maksaista makua, jos sitä kypsentää nousevassa lämmössä. Tarkkaile, että pannu pysyy tasaisen kuumana koko ajan.

Tarkkaile pihviä kypsymisen aikana ja varo paistamasta liian kypsiksi tai ainakaan kuiviksi. Hampurilaispihvi on parhaimmillaan hieman punertavana tai juuri ja juuri kypsänä. Jos jätät pihviä punertavaksi ota huomioon, että liha on tähän riittävän laadukasta.

lisäksi

Jukolan cheddaria viipaleina

suolakurkkuviipaleita

viinisuolaheinä

Lämmitä sämpylä, jos se on tarpeen. Asetttele halkaistun sämpylän päälle viinisuolaheinän lehtiä, nosta seuraavaksi pihvi, sekä lisää viipaloidut suolakurkut, pikkelöidyt punasipulit, rapea vaahterasiirappipekonin siivu, Jukolan cheddarjuustoa sekä puolukkamajoneesia. Nautiskele!

*

Minun hampurilaisestani tuli niin iso, että siihen piti käyttää haarukkaa ja veistä, vaikka moni burgerivelho vannoo sen nimeen, että hampurilainen on pystyttävä syömään käsin ja haukkaamalla. Mutta mitään en malttanut jättää hampurilaisen välistä pois.

Tässä se nyt oli pitkä ohje poroburgerista, joka oli niin onnistunut kokonaisuus, että en meinaa päästä siitä yli millään. Jos et halua bugeria, napsi toki vinkkejä. Ota talteen briossiohje, sillä saat paistettua briosseja ihan muuten vaan. Muista tulevalla grillikaudella vinkki siitä, että tasaisemman kypsymistuloksen saamiseksi  hampurilaispihvi kannattaa jättää hieman ohuemmaksi keskeltä. Älä unohda vaahterasiirappipekoni. Karamellisoitunut pekoni on melkein syntistä, niin hyvää se on. 

Karitsapullat

Lihapullat eivät jätä ketään kylmäksi. Toisinaan apukokkien mieliksi käymme Ikean lihapullilla ja välillä tulee ostettua valmiitakin lihapullia. Parhaimpia lihapullat ovat kuitenkin itse tehtyinä. Yleensä teen ihan perinteisiä lihapullia, joissa isoin osa on naudan jauhelihaaa ja maun vuoksi vähän possua, mutta viime kerralla, pääsiäisen aikoihin, irrottelin ja valmistin lihapullat karitsan jauhelihasta. Odotin vähän tylyä tuomiota, mutta yllättäen lihapullat katosivat aika nopeasti parempiin suihin. Aika usein teen lihapullia ison satsin ja paistan ne uunissa. Karitsapullat paistoin voissa pannulla. Puolen kilon taikinasta pyöritellyt lihapullat kypsyivät aika nopeasti kolmessa erässä.

*

Karitsapullat

500 g karitsan jauhelihaa

150 g fetaa

sipuli

valkosipulin kynsi

za'atar  mausteseosta

lehtipersiljaa

(suolaa)

voita paistamiseen

Kuullota pieneksi leikattu sipuli ja valkosipulin kynsi ja jäähdytä.

Lisää jauhelihan sekaan murusteltu fetajuusto, kuullotetut sipulit, za´taar ja pieneksi hakattu lehtipersilja. Jos fetajuustosi ei ole kovin suolaista, kannattaa lisätä taikinaan myös hieman suolaa.

Sekoita aineet nopeasti keskenään, mutta älä jää vaivaamaan. Liika vaivaaminen aiheuttaa sen, että lopputuloksena on kuivia pullia. Pyörittele taikina kevein käsin valmiiksi pulliksi. 

Kuumenna paistinpannu. Paista lihapullia parissa kolmessa erässä, kunnes ne ovat riittävän kypsiä. Tarjoile mieleistesi lisukkeiden kera pääruokana tai vaikkapa ruokaisana iltapalana.

*

Niin kuin melkein kaikessa, niin lihapullissakin raaka-aineen merkitys on tärkeä. Monet käyttävät sidos- ja lisäaineina lihapullissa leipää, korppujauhoja, perunaa ja kananmunaa ja välillä sekin on hyvä vaihtoehto. Tällä kerralla valmistin pullat ihan vain hyvästä jauhetusta lihasta ja fetasta. Kun tietää millaisesta lihasta lihapullat valmistaa, voi pelata hieman kypsyydenkin kanssa. Jos taikinassa on possun jauhelihaa, on tärkeää paistaa lihapullat aivan kypsiksi. 

Vähärasvaisesta karitsan jauhelihasta valmistetut pullat pysyivät koossa oikein hyvin ilman sen kummempia sidosaineita. Mielestäni sipuli kuuluu ehdottomasti lihapulliin, oli ne sitten valmistettu mistä tahansa jauhelihasta. Sipuli kannattaa ehdottomasti kuullottaa ennen kuin sen lisää lihapullataikinaan. Vaikka pidänkin sipulista, myös raa'asta, juuri mikään ei ole inhottavampaa kuin raa'aksi jäänyt sipuli, joka rouskuu hampaissa lihapullia syödessä. 

Ihmettelitkö reseptissä mitä on za'atar? Za'atar on Lähi-idästä kotoisin oleva kuivamausteseos. Omani olen ostanut etnisestä kaupasta,  koska tavallisessa ruokakaupassani sitä en ole nähnyt. Mausteseoksen koostumus (ja kirjoitusasu) vaihtelee hieman sen mukaan miltä alueelta se on kotoisin ja varmasti senkin mukaan kuka sen on sekoittanut. Usein za'atarista löytyy ainakin timjamia, oreganoa ja seessaminsiemeniä, mutta olen nähnyt tuoteselosteessa lisäksi ainakin meiramia, sumakkia ja minttuakin. Kuten huomaat aivan loistava yleismausteseos moneen maustamiseen. Jos sinulla ei ole za'ataria käytössäsi, voit maustaa kartisapullataikinan edellä mainituilla yrteillä tai joillakin niistä omien makumieltymystesi mukaan.

Tämän lihapullareseptin myötä meidän pääsiäisruuat on suurin piirtein blogattu. Lähitulevaisuudessa blogiin tai Viikonloppukokin muihin somekanaviin on tulossa juttua ainakin poroburgerista, jotka olivat ihanista briosseista alkaen omaa tekoa. Myös juurileivonta kokemus on raportoimatta. Lisäksi on luvassa arvontaa tai pari. Viikonloppukokkia pääset seuraamaan blogin lisäksi myös facebookissa ja instagramissa.

Kurikkalainen pitsikakku

Huhtikuu on juhlakuukausi. Apukokit viettävät syntymäpäiviä alkukuusta ja myöhemmin suvussa juhlitaan myös muita eri-ikäisiä sankareita. Ihan lähipiirissä on ainakin kolmet muut päivät huhtikuussa. Onnea kaikille sankareille! Välillä synttäreitten tiimoilta tulee leivottua useampia kakkuja, mutta tänä vuonna, on ainakin tähän asti, leivottu vain tämä yksi isovanhemmille. Jo monta vuotta mielessä on ollut kokeilla leipoa perinneleivonnainen Kurikasta, kotiseudultani. Ohje on suora kopio Nannalta Kaikki äitini blogista. Resepti näyttää monimutkaiselta, vaan eipä kakku -  tai kaakku, kuten kotona Pohjanmaalla sanottaisiin - mikään hankalatekoinen ole. Työvaiheita on useita, mutta pitsikakun leipominen ei ole mitään ydinfysiikkaa. 

*

Pitsikakku 

Pohja:

6 kananmunaa

2 dl sokeria

1,5 dl perunajauhoja

1,5 tl leivinjauhetta

Kostutus:

2 dl maitoa

1 tl vanilijasokeria

Täyte:

sitruuna (luomu)

2 kananmunaa

1,25 dl sokeria

75 g voita

Kuorrutus:

4 dl kuohukermaa

1 tl vaniljasokeria

2 rkl sokeria

Pitsi:

0,5 dl voisulaa

0,5 dl mantelirouhetta

1 rkl maitoa

1 rkl siirappia

3 rkl vehnäjauhoja

0,5 dl sokeria

0,5 tl vaniljasokeria

0,5 tl leivinjauhetta

Kakkupohjan voi valmistaa jo ennakkoon. Vatkaa pohjan munat ja sokeri vaahdoksi. Lisää joukkoon keskenään sekoitetut kuiva-aineet. Paista kakkua voidellussa ja jauhotetussa 24-26 cm vuuassa 175 asteisessa uunissa noin 35 minuuttia.

Valmista sitruunakiisseli täytteeksi. Kannattaa käyttää luomusitruunaa, koska kiisseliin käytetään sitruunankuori. Raasta sitruunan kuori ja purista mehu. Lisää kattilaan mehu, kuori ja muut aineet. Vatkaa aineet hyvin sekaisin ja kuumenna koko ajan sekoittaen niin kauan kunnes kiisseli sakenee ja pulpahtaa. Älä keitä. Jäähdytä kiisseli. 

Vaahdota kerma ja mausta se sokerilla. Sekoita puolet kermavaahdosta jäähtyneen kiisselin joukkoon. Laita toiset puolet jääkaappiin odottamaan. 

Leikkaa kakkupohja kolmeen osaan. Kostuta osa kerrallaan vaniljasokerilla maustetulla maidolla. Täytä kerma-sitruunakiisseliseoksella. Levitä loppu kermavaahto kakun pinnalle ja reunoille. Laita kakku jääkaappiin odottamaan.

Sekoita pitsin aineet keskenään. Levitä seos leivinpaperille pyöreäksi, ohueksi, kakkuvuokan kokoiseksi levyksi. Paista pitsi kantta 200 asteisessa uunissa noin 8-10 minuuttia kunnes pitsi saa kauniin värin. Pitsilevy saattaa levitä kypsyessään uunissa, mutta lämmintä levyä pystyy leikata oikean kokoiseksi. Liiat reunat voi käyttää reunojen koristeluun (tai sitten syödä hetimmiten, kuten meillä kävi). Nosta kypsä, hyvin jäähtynyt levy varovasti kakun päälle ja paina varovasti, että levy pysyy varmasti paikoillaan. 

*

En nyt uskaltanut kirjoittaa tähän, että resepti on gluteeniton, koska pitsin valmistamisessa tarvitaan jauhoja. En testannut, onnistuuko pitsi jollakin gluteenittomalla jauholla, mutta kuulisin mielelläni, jos onnistuu. Olisi nimittäin kiva, että kahvipöydässä olisi kaikille sopivia leivonnaisia. Laktoosittomuus tai vähälaktoosisuus on tässä helppo toteuttaa. Minä leivoin kakun vähälaktoosisena.

Toisten mielestä pelkästä perunajauhosta valmistettu pohja on liian höttöinen, mutta minä pidin tästä oikein paljon. Höttöinen pohja ja sitruunakiisseli on pitsin lisäksi tässä kakussa se juttu. Tiedän kyllä, että toisinaan osa jauhoista korvataan vehnäjauhoilla, mutta silloin kakku ei ole enää ihan samanlainen.

Minä en ole ihan tyytyväinen tuohon isompaan kakkuvuokaani. Pitsikakustakin tuli mielestäni vähän liian lättänä. Pitäisi ehkä hankkia halkaisijaltaan 24 cm vuoka, jossa on hieman korkeammat reunat, sillä saisi paremman mallisia kakkuja. Valmistin pitsikakun useassa erässä. Leivoin pohjan perjantaina. Täytteen ja pitsin kakku sai jo lauantaina, vaikka se syötiin vasta sunnuntaina. Synttärityttöjen kahvipöydässä tarjoiltiin lisäksi ihannekakkua, appelsiininmakuisia haarukkaleipiä ja suklaamunia.

Etelä-Pohjalaisia perinneleivonnaisia löytyy blogista muitakin:

• mokkooset
• perunakropsu
• kropsu

Onkos näitä muita?