Meillä on nyt päästy poronlihan makuun. Viimeksi jo kirjoittelin poronkäristyksestä, ja siitä miten Lumiporosta tuotiin porolähetys miltei kotiovelle. Poropaketissa oli myös keittolihaa, josta tein samaan tapaan keiton kuin naudan keittolihasta. Taitaa tämän talvinen perinteinen lihakeitto jäädä keittelemättä, sillä poroa on pakastimessa toiseenkin keittoon.
*
Porokeitto
600 g poron luullista keittolihaa
1 l vettä
10 g suolaa
sellerin varsi
sipuli
porkkana
muutama musta- ja maustepippuri
500 g perunoita
200 g porkkanoita
100 g palsternakkaa
hieman kuivattua lipstikkaa
persiljaa
Ota liha hyvissä ajoin huoneenlämpöön. Mittaa vesi riittävän isoon kattilaan, huuhtele liha ja laita se kylmään veteen. Kun vesi alkaa lämmetä, kattilan pinnalle alkaa muodostua vaahtoa. Kuori vaahto pois reikäkauhalla. Näin saat keitollesi kirkkaan liemen.
Kun vaahtoa ei enää muodostu, lisää kattilaan suola ja muut mausteet. Lisää kattilaan myös sipuli, porkkana ja sellerin varsi. Tarkoitus on, että kasvikset maustavat keiton liemen, joten palat voivat olla isoja. Sipuli voi olla vaikka kokonainen.
Keitä lihaa ainakin pari-kolme tuntia, kunnes se on kypsää, mureaa ja irtoaa luusta. Ota kasvikset pois liemestä. Ne ovat tehtävänsä tehneet. Nosta myös liha jäähtymään ja kun kädet kärsivät irrottele liha luista ja laita lihat takaisin liemeen.
Jos haluat valmistaa keiton loppuun vasta seuraavana päivänä jäähdytä liemi lihoineen ja laita jääkaappiin. Tai sitten voit jatkaa heti keiton valmistamista. Lisää liemeen kuoritut ja paloitellut perunat, porkkanat ja palsternakka. Mausta miedosti kuivatulla lipstikalla.
Keitä keittoa vielä sen verran, että juurekset kypsyvät. Kun juurekset ovat kypsiä, keitto on valmista. Tarkista maku ja koristele persiljalla.
*
Porokeitossa on ihana riistan maku. Maku on voimakkaampi kuin esimerkiksi käristyksessä. Tai näin ainakin apukokkien mielestä. Siitäkin huolimatta keittoa syötiin tuoreiden sämpylöiden kera niin hyvällä ruokahalulla, että siitä ei jäänyt kuin muutama lounasannos töissä lämmitettäväksi. Koitin maustaa keittoa melko miedosti, ja siksi en lisännyt liemeenkään ikisuosikkiani lanttua, mutta selleristä ja lipstikasta en osannut luopua. Lisäsin näitä kuitenkin hyvin maltillisesti. Ehkä porkkana, palsternakka ja sipulikin olisivat riittäneet.
Lisäsin porokeiton tunnisteeksi arkiruuan, vaikka pitkän keittoaikansa puolesta porokeittoa ei työpäivän jälkeen oikein ehdikään valmistaa. Mutta kun näkee lihakeiton keittämisen vaivan, kannattaa tehdä niin iso satsi, että siitä riittää lämmitettävää ainakin toiseksikin kerraksi. Vähän luksusruokaa porokeitto taitaa eteläsuomalaisen näkökulmasta olla. Vai onko luullista poronlihaa saatavilla kaupoissa tai halleissa? Onneksi lihan pystyy ostaa melkein suoraan tunturista.
Nam, varmasti tosi hyvä keitto! Me tehdään luulihakeittoa niin, että keitetään lihat ja juurekset eri kattiloissa. Lihaan laitetaan mausteeksi vain suolaa, kasviksille ei mitään. Liha (luu?) maustaa liemen uskomattoman maukkaaksi (keittoaika monta tuntia), ja suolaa on reilusti. Jokainen ottaa lautaselleen keittoa kummastakin kattilasta ja passailee siten liemen itsellensä sopivan suolaiseksi ja maukkaaksi. Lautasella otetaan luut pois.
VastaaPoistaLihan keitinlientä jää meillä aina. Olen ajatellut alkaa hyödyntää sitä muiden keittojen liemeen, niin ei tulisi käytettyä teollisesti valmistettua lihalientä.
Luulihakeitto on parasta tietämääni pororuokaa. Käristyksen teemme nykyään hirvestä. Se on poroa edullisempaa enkä huomaa mausta, onko kyseessä poro vai hirvi.
Kiitos Laura kommentista! Keitinliemi kannattaa ehdottomasti ottaa talteen. Sille löytyy taatusti käyttöä. Jos ei heti ole käyttökohdetta mielessä, niin pakastimeen sitten.
PoistaKyllä on melko iso ero käristyksellä verrattuna hirveen mikä on tosi kuivaa .Poro on kalliinpaa koska se on arvostettu liha kuin hirven liha👍
VastaaPoista