Sivut

tiistai 10. lokakuuta 2017

Helppo suppilovahverolevite ja lupaus laittaa hyvä kiertämään

Viime lauantai kului sienimetsällä. Tarkemmin ottaen suppilovahveroita poimien. Satoisana sienenä suppilovahvero on kiitollinen kerättävä. Apukokeilla, kaikilla kolmella, oli korit täynnä suppiksia. Oma korini oli vain puoliksi täynnä. Oma korini tosin oli lasten koreja suurempi, mutta siltikin mies kokeneena suppilovahveron poimijana taisi kerätä suurimman saaliin. Suurin osa sienistä leviteltiin saunan lauteille sanomalehtien päälle kuivumaan, mutta vähän otin jatkojalostukseen. Onnistuneiden lopputulosten ansiosta luvassa on lähiaikoina muutamiakin suppisreseptejä. Aloitetaan suppilovahverolevitteestä, joka on kaikessa yksinkertaisuudessaankin maistuva ja todella helppo valmistaa.




suppilovahverolevite, suppilovahvero, sienet


*

Suppilovahverolevite


1 l tuoreita suppilovahveroita

100 g voita tai margariinia
pieni ripaus suolaa


Ota voi tai vastaava huoneenlämpöön pehmenemään. Minä käytin tähän leivitteeseen oivariinia, jota meillä muutenkin käytetään leivän päälle.

Ryöppää sienet paistinpannulla omassa liemessään ja nosta sivuun jäähtymään.

Kun ryöpätyt suppilovahverot ovat jäähtyneet, yhdistä oivariini ja sienet ja soseuta sauvasekoittimella tasaiseksi massaksi. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa ripaus suolaa. Älä tarjoa levitettä aivan heti, vaan nosta se hetkikseksi jääkaappiin, jolloin levite kovettuu uudelleen ja maut tasaantuvat.

*


Minä yhdistän sienet helposti mielessäni tummaan leipään. Niinpä tätä levitettä on tullut siveltyä lähinnä ruisleivän, näkkileivän ja hapankorpun päälle. Parhaimmalta Ikaalisista kerätyistä suppilovahveroista valmistettu levite maistuu tietenkin Kyrösjärven kipparin päällä. 



suppilovahverolevite, sienet, suppilovahvero



Syksyisin iltapalarutiineihin kuuluu teen ja leivän lisäksi elävä tuli. Takkatuli kuuluu lähinnä viikonloppuihin, mutta arki-illan luksusta ovat vähintäänkin kynttilät takan kulmalla. Tästä lähtien saankin sytyttää kynttilät taatusti uniikeilla tulitikuilla. Sain lahjaksi ehdottoman ihanat tulitikut. Vain harvalla (ruokabloggarilla) on nimikkotikut. Kiitos vain naapurikadulle! Yritän pitää mielessä sen tunteen, jonka lahjan saaminen sai aikaan, ja laittaa hyvän kiertämään - tavalla tai toisella. 




suppilovahverolevite, suppilovahvero, sienet


8 kommenttia:

  1. Todella hauska idea! Suosikkini on syödä sienet suoraan pannulla paistettuna (kevyesti suolaa ja pippuria) ruisleivän päältä. Tätä täytyykin kokeilla seuraavan kerran kun metsään pääsen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Emilia! Minun suppismetsäni ovat olleet niin täynnä sieniä, että täytyy kehitellä uusiakin juttuja. Vaikka tykkään kyllä syödä sienet kuten sinäkin, pannulla paistettuna ja leivän päällä.

      Poista
  2. Kiitos vinkistä! Mutta mites kauan säilyy jääkaapissa?8ellei kaikkia syödä)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaa- a, en usko, että hyvin kauaa. Siksi olen testaillut vain pienellä määrällä. Ainakin sunnuntaina valmistettu oli aamulla vielä ihan kelvollista. Kiitos kommentista Hillevi ja hyvää syksyn jatkoa!

      Poista
  3. No nyt voisi löytyä käyttöä suppilovahveroillekin! Lopetin niiden keräämisen joku vuosi sitten kun huomasin etteivät niitä tullut koskaan laitettua. Ja tuo voikynnyskin on ylitetty :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin välillä jo ihan kyllästyin suppilovahveroon, kun en osannut poimia muitakaan sieniä. Nyt kun olen vähän monipuolistanut repertuaaria, suppilovahverotkin taas maistuun. Nekin, niin kuin monet muutkin sienet, ovat parhaimmillaan tuoreena.

      Poista
  4. Vautsi, kuulostaapa hyvälle! Suppisvoin jämät vois sitten käyttää vaikkapa risottoon, jos sitä sattuisi jäämään : )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Heli-Hannele hävikkivinkistä! Meillä ei jäänyt nokarettakaan ;)

      Poista