Ruusuinen vadelma-mascarponekakku

Tämä kesä on ollut älyttömän hyvä vadelmakesä. Metsävadelmia on tuoreeltaan syöty puuron, jugurtin ja rahkan kyljessä. Ja suoraan pensaasta tietysti ihan sellaisenaan. Minulla on aivan kodin lähellä erinomainen vadelmapaikka, jossa on helppo käydä poimimassa litra pari kerrallaan. Litra-pari kerrallaan -menetelmälläkin pakastimeen on kertynyt mukava määrä marjoja. Kesän viimeiset vadelmat kävin poimimassa viime viikon perjantaina. Ne päätyivät täytekakkuun, joka tarjoiltiin rapujuhlien jälkiruokana. Ainakin kotimaista puutarhavadelmaa on vielä tarjolla, joten tuoreista vadelmista tämä kakku onnistuu vielä.

*

Ruusuinen vadelma-mascarponekakku

3 munan sokerikakkupohja

kostutus

3 tl ruusuvettä

2 dl keitettyä vettä

täyte

150 g mascarponejuustoa

2 dl kuohukermaa

1 rkl sokeria

2 dl raparpericurdia

4 dl vadelmia (jätä koristelua varten muutamia marjoja)

kuorrutus

2 dl kuohukermaa

100 g mascarponejuustoa

2 tl ruusuvettä

koristeluun

mintunlehtiä ja vadelmia

Valmista sokerikakkupohja esimerkiksi linkin ohjeen mukaan. Kakkupohja kannattaa valmistaa täyttämistä edellisenä päivänä. Täytetyn kakkupohjan puolestaan kannattaa antaa makuuntua ja kostua jääkaapissa ainakin yhden yön yli ennen kuorruttamista, koristelua ja tarjoamista.

Leikkaa sokerikakku kolmeen osaan. Kiehauta vesi ja lisää veteen ruusuvettä. Kostuta pohjat ruusuvedellä maustetulla vedellä. Alinta levyä kannattaa kostuttaa vähiten ja ylintä eniten. Alin kostuu painon ja täytteiden alla muutenkin, mutta ylin levy saa kaiken kosteutensa kostutuksesta.

Valmista täyte vaahdottamalla kerma. Lisää kermavaahtoon mascarpone ja mausta sokerilla. Aloita kakun täyttäminen levittämällä pohjan päälle puolet raparpericurdista, sitten puolet kerma-mascarponevaahdosta ja puolet tuoreista vadelmista. Nosta täytteen päälle toinen kakkulevy ja levitä loput täytteet kostutetun levyn päälle. Nosta viimeinen levy päällimmäiseksi ja laita täytetty kakku makuuntumaan ja kostumaan jääkaappiin.

Valmista täyte vaahdottamalla kerma. Lisää joukkoon mascarpone ja mausta vaahto ruusuvedellä. Levitä täyte kakun päälle tarjoilupäivänä. Koristele kakku esimerkiksi mintunlehdillä ja vadelmilla.

*

Täytekakun valmistaminen ei ole hätäisen hommaa. Kakku onnistuu kyllä lyhessäkin ajassa, mutta parhaimmillaan täytekakku on, kun se ehtii tekeytyä eri vaiheissa yön yli, täytettynä jopa kahdenkin yön yli. Kuorrutettua kakkua ei tietenkään kannata seisottaa jääkaapissa. Vaikka kakun olisi suojannut miten hyvin tahansa, kermakuorrute tuppaa ottamaan makuja jääkaapista.

Teen nykyisin sokerikakkupohjan aina linkin takaa löytyvällä ohjeella, jossa munat punnitaan. Tässä kakussa kolmen munan paino oli 150 g. Sokerin ja jauhojan määrä selviää kertomalla munien paino 0,7. Jauhoista 70 % on vehnäjauhoja ja 30 % perunajauhoja. Saattaa kuulostaa työläältä, mutta näin ei ole. Tällä ohjeella onnistuu aina! Jälkiruokana kakkua riitti 4 aikuiselle ja 4 lapselle, ja juhlien jälkeisenä päivänä maistelimme kakkua oman perheen kesken. Väitän, että punnitsemalla tehdystä kakusta tulee riittoismpi.

Vadelmaisen kerma-mascarponekakun resepti on yhdistelmä monesta. Ensinnäkin olen pitkään miettinyt ruusuveden käyttöä leivonnassa. Kun vihdoin tuli taas tarpeeksi monta asiaa kaupunkiin, sain hankittua ruusuvettä, jota löytyy etnisistä kaupoista ja jopa hyvin varustelluista marketeista. Muutaman euron hinta ei päätä huimaa. Varsinkin kun tuote on ruuanlaitossa riittoisaa. Ruuanlaittoon ruusuvettä käytetään paljonkin ainakin Lähi-idän ja Intian alueilla. Meillä Suomessa se lienee tunnetumpi kauneudenhoitotuotteena. Hankkiessasi ruusuvettä mausteeksi tarkista siis, että sitä voi käyttää ruuanlaittoon.

Aromaattisen ruusuveden yhdistin mielessäni vadelmiin ja silloin mieleen nousi Glorian ruoka ja viini -lehden ruusu-vadelmakakusta. Reseptissä miellytti erityisesti kerma-mascarpone -yhdistelmä. Viime aikoina olen tykästynyt kermakakkuun, jossa kerman sekaan on laitettu tuorejuustoa, vanilijakastiketta, rahkaa tms. Ohje ei sellaisenan kelvannut, sillä halusin kuitenkin kakun perinteiseen sokerikakkupohjaan. Kuin tilaukseta osui silmiini ruusuinen vadelma-raparperikakku Suolaa ja hunajaa -blogista. Jotta asiat eivät olisi yksinkertaisia päätin kuitenkin koittaa keittää täytteeksi edellisen kakun raparperihillokkeesta poiketen raparpericurdia. Ehkä olisi pitänyt pysytellä hillokkeessa. Tai  ainakin on kehiteltävä parempi ohje sille, miten raparperista valmistetaan tahnaa niin, että pääraaka-aineen, raparperin, maku säilyy. 

Kakku ei siis maistunut yrityksistä huolimatta raparperilta, mutta se maistui vadelmilta ja ruusulta. Kakku maistui kesältä!  Curdin anti kakulle oli makeus ja pieni karamellisoitunut aromi . Ruusuvesi tuoksui voimakkaammin kuin maistui, mutta maun kyllä erotti kakusta ihan selkeästi. Kerma-mascarpone yhdistelmä oli täyteläinen, mutta ei tunkkainen. Luonnehtisin kakkua mieluuminkin maultaan hienostuneen raikkaaksi. Ruusuinen vadelma-mascarponekakku on ehdottomasti kakku, joka kannattaa valmistaa toiseenkin kertaan.