Suomalaiset syövät blinejä joulun jälkeen tammikuusta maaliskuulle. Minä otin blineistä varaslähdön ja meillä paisteltiin blinejä jo vanhan vuoden puolella marraskuun lopussa. Pietarin matkan hurmiossa lauantai-illalliseksi nautittiin blinien lisäksi epäonnista hatsapuria ja rumia, mutta loistavan makuisia pelmeneitä. Koska tarjolla oli paljon ruokaa, varmasti puolet blineistä jäi syömättä.
Minähän en tunnetusti heitä menemään mitään käyttökelpoista raaka-ainetta saati sitten ruokaa, jonka valmistamiseen on raaka-aineiden lisäksi käytetty paljon aikaa ja vaivaa. Pakkasin venäläiseltä illalliselta jääneet blinit tiiviisti pussiin ja pakastin ne.
Alunperin blinit on valmistettu tällä valion ohjeella. Valion ohjettakin pienensin melkein puoleen. En omista blinipannua, vaan blinit on paistettu häälahjaksi saadulla valurautaisella lättypannulla. Itse asiassa tällaiset pienet blinit sopivat alkuruuaksi oikein hyvin. Blinithän ovat aika tuhtia tavaraa Kun syö pikkuisia blinejä, jaksaa syödä useamman.
Pakastetuista blineistä tuli kuin vastapaistettuja, kun käytin lämmitin ne voissa paistinpannussa. Kuohkeus ehkä aavistuksen verran kärsi, mutta eivät nämä paljon tuoreille häpeile. Blinien täytteenä söimme kirjolohenmätiä, punasipulia, smetanaa, ja sienisalaattia. Lisäksi alkupalapöydässä oli pikkukurkkuja ja hunajaa. Sienisalaatin ohjeen löydät ainakin täältä, vuoden 2014 joulupostauksen lopusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti