"Voi ei, miksi mulla ei ole minttua?", harmittelin, kun sain falafelini valmiiksi ja aloin syömään. Mintusta ja jugurtista olisin tehnyt kastikkeen pyöryköille. Falafel kokkailuun ihan arkipäivänä tarjoitui mahdollisuus, kun isompi apukokeista sairastui, ja jäin häntä kotiin hoitamaan. Olin jo aikapäiviä sitten ostanut kikherneitä kaupasta falafel kokeilua varten, mutta onpa jäänyt kokeilematta. Muutenkin olin niiden raaka-aineiden varassa, joita kotoa sattui löytymään.
*
Falafelit
290 g kikherneitä (GoGreenin säilyke)
2 rkl seessaminsiemeniä
sipuli
3 pientä valkosipulin kynttä
öljyä
suolaa
mustapippuria
2 tl jeeraa
1 tl korianteria
1 tl chilijauhetta
nippu lehtipersilijaa
2 rkl vettä
2 rkl vehnäjauhoja
lisäksi
vähän vehnäjauhoja lautaselle
tilkka öljyä ja palanen voita paistamiseen
Paahda varovasti seessaminsiemeniä kuivalla kuumalla pannulla. Varo polttamasta. Ota siemenet pannulta pois.
Pilko sipuli ja valkosipuli. Lisää paistinpannuun vähän öljyä. Kypsennä sipuleita öljyssä.
Valuta kikherneistä vesi pois ja jauha herneet monitoimikoneessa hienoksi. Lisää pannulla kypsennetyt sipulit, mausteet, pilkottu lehtipersilija, vesi ja jauhot. Pyöritä konetta niin, että saat aineksista tasaista massaa.
Tee falafel-taikinasta pieniä palloja. Pyörätä pallot venhäjauhoissa. Kun kaikki pyörykät ovat valmiita, kuumenna voi-öljyseos paistinpannussa ja paista pyöryköitä, kunnes ne ovat saaneet hieman väriä.
Tarjoa falafel-pyörykät esimerkiksi pitaleivän täytteenä tai salaatin kera. Falafelit sopivat varmasti tarjottavaksi esimerkiksi ranskalaisten kanssa tai erilaisten dippikastikkeiden kera. Sopivaa syötävää, vaikka perjantai-iltaan.
*
Taas onnistunut kasvisruokakokeilu ihan lyhyen ajan sisällä. Minulla oli vähän kehnot kaverit falafeleilleni ja söinkin niitä muun muassa majoneesin kera. Ei liene yllättävää, että lapset eivät näistä tykänneet. Ottivat kuitenkin ja maistoivat, mutta ehkä siksi, koska luulivat niitä lihapulliksi.
Ihanaa muuten, että ostin viime viikolla torilta uudensadon valkosipulia. Mikä maku! Myös lehtipersilijaa löytyi takapihan yrttiruukusta. Olisipa ollut sitä minttuakin. Jos jotain olisin itse pyörykkätaikinaan lisännyt, se olisi ehdottomasti sitruunamehu. Reseptin veden voisi hyvin korvata sitruunamehulla ja niin taidan ensi kerralla tehdäkin
Huomaan, että tämä ruuanlaittoharrastus luo jatkuvasti uusia tarpeita. Oletteko huomanneet saman? Falafel-taikinaa tehdessäni totesin jälleen kerran, että monitoimikoneelle olisi käyttöä. Keittiö on kuitenkin sen verran pieni, että koneelle ei oikein löytyisi luontevaa paikkaa, joten kai minun on jatkossakin pärjättävä sauvasekoittimella ja sen lisäosa-leikkurilla.
Samalla ruokaa laittaessani mietin, että miten ihmeessä järjestämme sairaan lapsen hoidon ensi vuonna, kun isompi lapsista sairastuu. 10-vuotiaan sairastuessa en voi ottaa enää palkallista sairauslomapäivää. Kovasti sairaana 10-vuotiaskin on vielä aika pieni yksin kotiin jätettäväksi. Toipilaana on tietysti eri asia.
Tässä loppu viikosta posti on tuonut kotiin uudet numerot Gloriasta, Maku-lehdestä ja Pirkasta. Yhtäkään lehdistä en ole vielä ehtinyt avata, mutta luulen, että to do -lista lyhentyi vain hyvin väliaikaisesti. Uusista lehdistä saa aina uusia ideoita, vaikka yksikään resepteistä ei olisi sellaisenaan toteuttamisen arvoinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti