Kun on parsa-addiktoitunut, sitä vääntää parsaa ruokaan kuin ruokaan. Parsasta valmistuu loistava iltapala piirakan muodossa. Toki valmistamiseen saa nähdä vähän vaivaa, kun täytteitä piti esikäsitellä ja pohjaa esipaistaa, mutta vaivannäkö kannatti.
*
Parsapiirakka
125 g voita
1 dl ruissihtijauhoa
1,5 dl vehnäjauhoja
2 rkl kylmää vettä
nippu parsaa
vettä
suolaa
sokeria
salottisipuli
valkosipulin kynsi
pekonipaketti
timjamia
2 munaa
suolaa
2 dl kuohukermaa
100 g juustoraastetta
valkopippuria
Valmista piirakka taikina nyppimällä jauhot voin sekaan. Lisää taikinaan kylmä vesi ja laita jääkaappiin lepäämään.
Esikäsittele parsat kuorimalla ne ja katkomalla puumaiset varret pois. Keitä parsoja pari minuuttia suolalla ja sokerilla maustetussa vedessä. Ota parsat pois vedestä ja laita sivummalle odottelemaan.
Pilko pekoni kylmälle pannulle. Kun pekonin rasva alkaa sulaa, lisää pannulle murskattu valkosipulin kynsi ja pieneksi pilkottu salottisipuli. Mausta kypsä pekoni-sipuliseos miedosti timjamilla.
Painele taikina voidellun piirakkavuokan pohjalle. Laita päälle folio ja kuivattujaherneitä. Esipaista pohjaa noin 10 minuuttia 175 asteisessa uunissa.
Kun pohja on esipaistumassa uunissa, riko munat, sekoita niihin kerma, juustoraaste ja mausteet.
Esipaiston jälkeen lisää pohjan päälle pekoni-sipuliseos. Seoksesta kannattaa ottaa pois valkosipulinkynsi. Se on tehtävänsä tehnyt. Pekoni-sipuliseoksen päälle lisätään keitettyjen parsojen varsi. Jätä nuput vielä odottelemaan. Kaada piirakan päälle muna-kerma-juustoraasteseos ja asettele sen päälle parsan nuppuosat.
Paista piirakkaa uunissa vielä 20-25 minuuttia. Kunnes muna-kerma seos on hyytynyt ja saanut kaunista väriä. Anna vetäytyä ennen tarjoilua.
*
Ruisjauhoista tuli mukavasti makua piirakkataikinan pohjalle. Ruisjauhojen käytölle oli tietysti toinenkin syy. Kaapista löytyi pieni jauhopussin loppu ja päiväyskin oli jo ehtinyt muutama päivä sitten mennä vanhaksi. En tiedä mistä minulle on jäänyt tapa lisätä hieman sokeria parsojen keitinveteen. Mielestäni se säillyttää parsojen värin kauniimmin. Saattaapa se makuunkin vaikuttaa.
Minulle sattui tosi rasvainen pekonipaketti. Jos pekonissa on kovin vähän, rasvaa voi pannulle lorauttaa hieman öljyä, että sipulitkin kuullottuvat hyvin. Valkosipulin kynsi oli paistinpannussa makua antamassa, mutta ennen seoksen lisäämistä pannulle otin kynnen pois. Parsa on niin miedon makuinen, että en halunnut valkosipulin jyräävän sitä alleen.
Piirakka on aika rasvainen. Sitä voi kevennellä käyttämällä kuorruttessa kevyempää kermavaihtoehtoa tai kerma-maitoseosta. Minun kerman käyttööni on sama syy kuin ruisjauhojen: kermapurkkissa oli päiväys mennyt muutama päivä sitten. Myös juuston maun ja rasvaisuuden kanssa voi kikkailla. Juustona käytin tällä kertaa Rainbown Vuoristojuustoa, joka on melko voimakkaan makuinen, mutta ei kuitenkaan jyrännyt parsan makua alleen. Täysrasvaista juustoa riittää varmasti vähän pienempi määrä, mutta tätä juustonkin määrää kannattaa tarkistella sen mukaan paljonko haluaa makua tai täyteläisyyttä piirakkaansa. Vielä lopuksi yksi varoituksen sana. Kannattaa olla tarkkana myös suolan määrässä. Makuja, suolaistakin pitää olla, mutta kun pohjassa on suolaista voita, täytteessä pekonia ja voimakassuolaista voita, ei kannata suolan lisäämisessä liioitella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti