Raikas piimähyydykekakku

Kun ensin julkaisee postauksen loistavasti onnistuneesta risotosta, voi sen jälkeen julkaista postauksen vähän huonommin onnistuneesta piimähyydykekakusta. Tai no, ei tämäkään kokkaus täysi pilalle mennyt, mutta parempiakin onnistumisia on ollut. Alkuperäinen resepti julkaistiin jossakin K-kaupan julkaisussa. Olisiko se ollut Pirkka tai Ruokavuosi. Otin reseptinkin talteen, mutta kun meinasin ryhtyä toimeen, reseptiä ei löytynytkään mistään. Piimähyydykekakku on siis "omasta päästä", joka ol aivan piimähyytelöä tiiviin työrupeaman jäljiltä. Vaan syödyksi tuli tämäkin herkku. Se mitä perheeltä jäi, kelpasi työkavereille.

*

Piimähyydykekakku

200 g Digestivekeksiä

75 g voita

Täyte

6 liivatelehteä

1 dl sokeria

1 tl vanilijasokeria

4 dl piimää

2 dl kuohukermaa

sitruunamehua

Päälle

2 prk Piltin mangososetta

Aloita laittamalla liivatteet kylmään veteen likoon. Sen jälkeen valmista pohja yhdistämällä sulatettu voi hienonnettujen keksien sekaan. Pingota 24 cm irtopohjavuokaan leivinpaperi, ja painele muruseos sen päälle.

Vaahdota kerma, ja lisää vaahtoon sokerit ja piimä. Sekoitta varovasti. Kuumenna sitruunamehu ja lisää siihen liivatteet, joista on ylimääräinen vesi puristettu pois. Sekoita hyvin ja kaada täyte vuokaan.

Anna kakun hyytyä muutamia tunteja, mieluiten yön yli.  Lisää hyytyneen kakun päälle mangososetta ja tarjoile kahvin kanssa tai jälkkäriksi

*

Minä tein kakun salaa. En uskaltanut kertoa, että siinä on piimää. Perheestä vain 2/4 pitää piimästä. Paljastin toki syödessämme tämän salaisen ainesosan, joka ei muuten kakussa maistu. Jos kuulut siihen jengiin, joka ei keksi mihin piimänsä käyttäisi, kokeileppa tätä.

Kakku oli helppo ja nopea valmistaa. Lisäksi se oli myös näyttävän näköinen. Käden ulottuvilla ei ollut mitään koristeita, mutta tietysti kakusta olisi saanut vielä kauniimman, jos sitä olisi koristellut esimerkiksi karkeilla.

Ohje on nyt tallessa ja voinpa tehdä tätä toisenkin kerran. Raikas, mutta hapan kakku olisi kaivannut ehdottomasti enemmän sokeria. Seuraavalla kerralla laitan ainakin puolikaan, ehkä kokonaisenkin desin, enemmän sokeria. Sitruunanmakuakin olisi voinut olla enemmän. Seuraavalla kerralla taidan raastan vähän sitruunankuorta sekaan. 

Kakku sopii muuten väriensäkin puolesta hyvin kevääseen ja tähän alku kesään, jolloin voikukkakin näyttää vielä kauniilta.