Lauantaiyönä oli kukko käynyt munimassa sängyn viereen suklaamunat. Vain ihan pienet, sillä pääsiäisen aika on vasta alullaan. Palmusunnuntaina aamupalaksi nautittiin suklaata. Hyvin suklaisissa merkeissä päivä jatkuikin. Virpojat saivat palkkansa.
Sunnuntaista tuli lähiruokapäivä. Todellinen lähiruoka odottaa tiskialtaassa käsittelyä. Katiskassa oli iso kuha! Valitettavasti se ei ehtinyt tämän päivän ruokapöytään, sillä uunissa on hautumassa Coq au vin. Jälleen kerran toteutettiin 8-vuotiaan apukokin toive. Näitä toiveita on kiva toteuttaa. Osaisikohan moni 8-vuotias suomalaistyttö toivoa sunnuntai päivälliseksi kukkoa viinissä?
Talvisella lampaan hakureissulla mukaan tarttui kukonpoika. Lempäälässä kasvanut kukonpoika on peräisin Mantereen tilalta. Kukonpoika jalostuu uunissa ranskalaiseksi klassikkoruuaksi. Kerrankin kukkoa viinissä on todella kukkosta valmistettu. Vaikka rehellisyyden nimissä on tunnustettava, että uunissa hautuvassa padassa on mukana myös pari tehotuotetun broilerin koipea. Yhdestä kukosta ei riitä syötävää neljälle nälkäiselle kokille.
Kukonpojan hinta oli sen verran suolainen, että talvella en malttanut nuukuuksissani ostaa kuin yhden. Maksoin siitä muistaakseni noin 25 €. Kukonpojasta riittää hyvin syötävää kahdelle. Kallista sanoisin.
*
Kukkoa viinissä
1 luomu kukonpoika
2 broilerinkoipia
venhäjauhoja
suolaa
mustapippuria
lihalientä
2 dl punaviiniä
sokeria
pekonipaketti
6 salottisipulia
3 pientä valkosipulin kynttä
muutama tuore timjaminoksa
herkkusieniä
tarvittaessa maizenaa suurustamiseen
Leikkaa broilerinkoivet ja kukonpoika pienempiin paloihin. Pyörittele palaset jauhoissa ja ruskista pienissä erissä paistinpannussa. Siirrä ruskistetut palaset pataan. Lisää pataan punaviini, mausteet ja hieman lihalientä. Paista paistinpannussa pekoninpalaset ja kuullota sipulit. Lisää sipulit ja pekoni pataan. Huuhtele paistinpannu vedellä ja lisää pataan. Hauduta pataa 175 asteisessa uunissa reilun tunnin verran. Lisää kuullotetut herkkusienet kypsymisen loppuvaiheessa pataan. Ennen tarjoamista suurusta, jos se on tarpeen. Tarjoile salaatin ja riisin kera.
*
Työnjako oli selvä. Mies leikkasi kukon ja koivet pienempiin palaseen ja minä hoidin loput. Tytöt osallistuivat syömiseen. Eipä vain pärjätty tätäkään viikonloppua ilman rautapataa. Koskakohan se pääsisi kesälomalle? Rautapadassa on vain yksi huonopuoli, siinä laitettu ruoka ei ole kovinkaan kauniin väristä. Makua sen sijaan padasta tulee ruokaankin.
Harmi, etten löytänyt kaupasta pienen pieniä tuoreita herkkusieniä. Kokonaiset ovat paremman näköisiä pataruuassa. Säilyketölkistä niitä olisi saanut, mutta en halunnut käyttää tähän ruokaan säilykkeitä. Niin taas vain kävi, että ruokaa oli juuri riittävästi. Jokaikinen kukon ja broilerinpalanen tuli syödyksi. Liemestä, jota muuten piti vähän suurustaa, kalasteltiin jokainen pekonin palanenkin talteen.
Kokonaisuus oli onnistunut. Ruuassa oli paljon makua. Vertailun vuoksi otin lautaselle sekä kukonpoikaa, että broileria. Ero oli melkoinen. Lihojen koostumus oli täysin erilainen, mausta nyt puhumattakaan. Mutta siltikin Mantereen luomukukonpoika tulee olemaan meillä harvoin nautittu herkku. Hintansa vuoksi.
Jännityksellä odotan mikä on 8-vuotiaan seuraava ruokatoive.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti